Mikä ihminen on? Miten ihminen eroaa eläimestä? Miksi vain ihmisellä on historia? Voidaanko historiasta oppia? Mistä johtuu ihmiskunnan itsetuhoisuus?
Nykyisin nämä kysymykset asettuvat uudella tavalla. Mikään perinteinen aatesuunta ei ole tyydyttävällä tavalla kyennyt tekemään yhteenvetoa sen enempää päättyneen aikakauden yllättävistä tapahtumista kuin ihmisen syntyhistoriaa tutkivien tieteiden uusista löydöistä.
Elämme ihmiskunnan yhtenäistymisen aikaa. Ihmiskunnan on opeteltava oppimaan omasta historiastaan, yhdistyttävä lajina itsetuntemuksensa varaan, tai ihmiskunta tuhoaa itsensä.
Näillä sivuilla esitellään Matti Puolakan ehdotusta ihmiskunnan uudeksi historiaksi - ks. Historianfilosofia-sivu. Artikkelit ovat useimmiten editointeja Matin ex tempore puheista ja keskeneräisistä kirjoituksista. Ks. Toimituksen ja sivuston esittely
TUNNUSKUVA: Kleio, historian jumalatar. Maalaus Johannes Moreelse, Wikimedia Commons, PD
Pertti Koskela lähetti 9.5. Helsingin Sanomien mielipideosastolle seuraavan oikaisun lehdessä olleeseen arvioon Pieni punainen -dokumentista. Odotimme lähes kolme viikkoa, ja kun sitä ei julkaistu, tiedustelimme asiaa vielä mielipideosaston toimittajilta. Tiedusteluun ei tullut vastausta. Nythän...
”Vain ihmisellä on historia” sisältää katkelmia Matti Puolakan puheista, saneluista, viesteistä ja muistikirjamerkinnöistä. Pääpaino on ihmiskäsityksessä ja moraalifilosofiassa. Niitä valotetaan sekä teoreettisesti että käytännöllisesti omien elämänkokemustemme pohjalta. Onko olemassa yleistä...
Peli poikki -mielenosoitus Helsingissä 24.9.2016. LEHTIKUVA / JARNO MELA
Nykyään jokainen vakava ja vastuuntuntoinen puolue, kansalaisjärjestö, tiedeyhteisö ja kansalainen joutuu pohtimaan kriittisesti oman ajattelunsa perusteita, luomaan uudelleen omaa maailmankatsomustaan.
Meidän ehdotuksemme on Ihmiskunnan tie -väittelysanakirja, sekä sen yhteyteen perustettava totuusfoorumi - eettiseen verkostoitumiseen perustuva uudenlainen somepalvelu ja kansalaisliike.
Täältä löydät kaikki filosofista universaalihistoriaa eri puolilta valottavat artikkelit, myös jaoteltuna perusvaiheiden mukaan.
Ihminen, ihmisyhteiskunta, ihmisen koko historia – nämä ovat tämän ajan pääkysymyksiä, joiden selvittämisessä tarvitaan lukuisia eri tieteenaloja, mutta myös kulttuurihistoriaa, erityisesti kaunokirjallisuutta. Vertaamme ihmissuvun synnystä, esihistoriasta ja historiasta saatua uutta tietoa siihen, mitä kaunokirjallisuuden suurimmat nimet todistavat ihmisluonnosta.
Aristoteleen kirjoittamassa Runousopissa esiintyvää katharsis-käsitettä on tulkittu historiassa monin tavoin, osa tulkinnoista nousee aina uudelleen esille. Sen vuoksi Aristoteleen katharsis-tulkintojen onkin sanottu olevan elävien kuolleiden hautausmaa. Tämän voisi ymmärtää niinkin, että katharsis...
Leo Tolstoin romaanissa Sota ja Rauha tapahtuu seuraavaa: Ruhtinas Vasili jää Pierren silmien edessä kiinni yrityksestä ryöstää Pierrelle tuleva perintö (siis varastaa Pierren isän testamentin). Ruhtinas Vasili toimi niin kuin hän luonteena toimi. Hän pyrki aina mielivaltaiseen despotiaan...
Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen sodan jälkeen Suomi irtosi Ruotsin valtioyhteydestä ja liitettiin...
Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus, kuin Suomessa tapahtui suunnilleen vuosina 1880-1920. Tätä kukoistusta edelsi lähes vuosisadan...
Matti Puolakan historianfilosofia on ihmiskunnan yhtenäistymisen ajan filosofiaa. Taustamme kuitenkin on 1960-luvun radikaalissa nuorisoliikkeessä...
Uusi näkemys ihmissuvun tiehen on vaatinut myös sekä täysin uusien käsitteiden luomista että olemassaolevien käsitteiden tarkentamista tai uudelleentulkintaa. Artikkeleiden rinnalle keräämme lyhyitä käsitemäärittelyjä, joiden toivomme helpottavan lukemista. Lue lisää...
Miksi espanjalaiset valloittivat inkavaltion eivätkä inkat Espanjaa? Ainoa perustava syy joidenkin kulttuurien vahvuuteen on niiden alkuperäisen elinympäristön piirteissä, ennen kaikkea kesytykseen soveliaiden suurten nisäkkäiden ja viljelykäyttöön soveliaiden kasvien määrissä.
