Mikä ihminen on? Miten ihminen eroaa eläimestä? Miksi vain ihmisellä on historia? Voidaanko historiasta oppia? Mistä johtuu ihmiskunnan itsetuhoisuus?
Nykyisin nämä kysymykset asettuvat uudella tavalla. Mikään perinteinen aatesuunta ei ole tyydyttävällä tavalla kyennyt tekemään yhteenvetoa sen enempää päättyneen aikakauden yllättävistä tapahtumista kuin ihmisen syntyhistoriaa tutkivien tieteiden uusista löydöistä.
Elämme ihmiskunnan yhtenäistymisen aikaa. Ihmiskunnan on opeteltava oppimaan omasta historiastaan, yhdistyttävä lajina itsetuntemuksensa varaan, tai ihmiskunta tuhoaa itsensä.
Näillä sivuilla esitellään Matti Puolakan ehdotusta ihmiskunnan uudeksi historiaksi. Artikkelit ovat useimmiten editointeja Matin ex tempore puheista ja keskeneräisistä kirjoituksista. Ks. Toimituksen ja sivuston esittely
TUNNUSKUVA: Clio, historian jumalatar. Maalaus Johannes Moreelse, Wikimedia Commons, PD
Filosofiselle historiankirjoitukselle kysymys vaihejaosta on olennainen. Tässä ihmissuvun tie on yhteiskunnallisen organisaatiomuodon ja tuotantotavan perusteella jaettu kuuteen perusvaiheeseen.
Lopuksi osio, jossa artikkelit käsittelevät yhdessä kaikkia tai useampia perusvaiheita.
Peli poikki -mielenosoitus Helsingissä 24.9.2016. LEHTIKUVA / JARNO MELA
Nykyään jokainen vakava ja vastuuntuntoinen puolue, kansalaisjärjestö, tiedeyhteisö ja kansalainen joutuu pohtimaan kriittisesti oman ajattelunsa perusteita, luomaan uudelleen omaa maailmankatsomustaan.
Meidän ehdotuksemme on Mikä ihminen on? -totuusfoorumi - eettiseen verkostoitumiseen perustuva uudenlainen somepalvelu ja kansalaisliike, sekä Väittelysanakirjan (VSK) formaatti.
Julkaisemme vähitellen Matti Puolakan videoituja alustuksia, niin uudempia kuin vanhempiakin. Ne ovat pienemmälle piirille pidettyjä ex tempore puheita. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan lisäämään niihin alaviitteitä ja korjauksia silloin kun selitykset ovat tarpeen, ja julkaisemme puheet myös kevyesti stilisoidussa tekstimuodossa. Myös muita Uusi historia ry:n tapaamisissa pidettyjä alustuksia ja puheenvuoroja julkaistaan vähitellen.
Jokaisen aikakauden aatehistoria, erityisesti filosofian historia, kuvastaa ihmiskunnan itsetuntemuksen kehittymistä ja senhetkistä tasoa. Kaikki maailmanhistorialliset aikakaudet ovat kirjoittaneet filosofian historian uudelleen omansa näköiseksi. Niin on tehtävä myös nykyisellä, ihmiskunnan yhtenäistymisen vuosisadalla.
Filosofian historian tärkein osa-alue on historianfilosofia. Se on kaikkien yhteiskuntaa, ihmistä ja historiaa käsittelevien tieteiden kattotiede. – Tässä osiossa on artikkeleita siitä, miten historianfilosofian suurimpia nimiä tulisi hyödyntää alkavan aikakauden haasteiden kannalta. Keräämme tähän myös erilaisia kokonaisesityksiä historiasta, niin filosofian klassikoilta kuin nykykirjoittajilta, sekä muita filosofisia oivalluksia, joita on tarvittu uuden historianäkemyksen luomiseen.
Uusi näkemys ihmissuvun tiehen on vaatinut myös sekä täysin uusien käsitteiden luomista että olemassaolevien käsitteiden tarkentamista tai uudelleentulkintaa. Artikkeleiden rinnalle keräämme lyhyitä käsitemäärittelyjä, joiden toivomme helpottavan lukemista. Lue lisää...
Ihminen, ihmisyhteiskunta, ihmisen koko historia – nämä ovat tämän ajan pääkysymyksiä, joiden selvittämisessä tarvitaan lukuisia eri tieteenaloja, mutta myös kulttuurihistoriaa, erityisesti kaunokirjallisuutta. Vertaamme ihmissuvun synnystä, esihistoriasta ja historiasta saatua uutta tietoa siihen, mitä kaunokirjallisuuden suurimmat nimet todistavat ihmisluonnosta.
Aristoteleen kirjoittamassa Runousopissa esiintyvää katharsis-käsitettä on tulkittu historiassa monin tavoin, osa tulkinnoista nousee aina uudelleen esille. Sen vuoksi Aristoteleen katharsis-tulkintojen onkin sanottu olevan elävien kuolleiden hautausmaa. Tämän voisi ymmärtää niinkin, että katharsis...
Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen sodan jälkeen Suomi irtosi Ruotsin valtioyhteydestä ja liitettiin...
Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus, kuin Suomessa tapahtui suunnilleen vuosina 1880-1920. Tätä kukoistusta edelsi lähes vuosisadan...
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon...
