Maailmanhistoria maailmanpolitiikassa Videoita

Aatehistoriallinen näkökulma maailmantalouden tilaan

Matti Puolakka: ex tempore alustus 5.12.2016. Tekstiversiota on stilisoitu.
Mikä on marxilainen kansantaloustiede? Mikä sen merkitys on?

Marxilaisessa kansantaloustieteessä todistettiin tosiasia, joka piti paikkansa noin vuoteen 1930 saakka: joka seitsemäs tai kahdeksas vuosi kapitalistinen talous romahtaa. Romahduksen luonne oli erilainen kuin koskaan ennen maailmanhistoriassa, koska se oli liikatuotantopula. Kenkiä, viljaa tai autoja on tuotettu liikaa. Maailma ei osta niitä ja kenkiä ja viljaa aletaan polttaa ja autoja hävittää. Tämä on esimerkki.

Ne olivat liikatuotantopulia, jotka johtivat väistämättä kapitalistisen talouden täydellisiin romahduksiin. Vuoteen 1930 saakka tuo piti paikkansa kirjaimellisesti. Välillä romahdus tuli joka viides tai kuudes vuosi, välillä joka kymmenes tai yhdestoista vuosi. Se on sivuasia, mutta tuollaisia valtavia romahduksia tuli.

Silloin näytti siltä, että maailma tosiaan menee sosialismiin. Vuoden 1930 romahdus oli karmea. Se oli kuin maailmanloppu. Empire State Buildingissa hissimiehet kieltäytyivät päästämästä epätoivoisen näköisiä ihmisiä rakennuksen huipulle, koska he hyppäisivät sieltä alas.

USA oli menossa kohti sosialistista vallankumousta. Marxismi oli oikeassa. Oli kova työttömyys. Tähän liittyy teoreettinen käsite New Deal. Ja sen takia USA:n silloiselle presidentille Franklin D. Rooseveltille ja keynesiläiselle talousteorialle tulee antaa historiassa suuri ansio.

Se oli valtava käänne maailmanhistoriassa.

Mitä nyt tapahtuu? Nyt voi tulla samanlainen romahdus. Näin sanoivat vasemmistolaiset ja marxilaiset, marxilaistaustaiset ajattelijat viisi tai kymmenen vuotta sitten. Nyt niin sanoo Raimo Sailas, kansantaloustieteilijä, joka oli Suomen valtiovarainministeriön arvostetuin virkamies, Taloussanomissa 5.10.2016. Hänen mukaansa se alkaa joko Italian pankeista, Saksan Deutsche Bankista, jonkin amerikkalaisen pankin tai Kiinan pankkien kaatumisesta. Hän esitti ennustuksensa jo ennen Trumpin valintaa USA:n presidentiksi.

Trump on impulsiivinen ihminen. Eläköön impulsiiviset ihmiset! Mutta tuomari ei saa olla impulsiivinen, valtiomiehen pitää harkita. Trump voi kaataa maailmantalouden. Hän voi kaataa sen niin, että siitä tulee yhtä paha, yhtä kertakaikkinen, kuin oli vuoden 1930 romahdus.

Tämä on uskomaton tilanne. Se pakottaa aatehistorian uudelleen arvioimiseen. Vuoden 2008 finanssiromahduksen jälkeen arvostettu kansantaloustieteen professori Sixten Korkman, joka oli silloin Etlan johtaja, sanoi välittömästi, ettei tässä ei ole paluuta marxilaiseen taloustieteeseen.

Meni muutamat vuodet ja hän joutui pyörtämään puheitaan. Vallitsevaa systeemiä edustavat kansantaloustieteilijät pohtivat aina vain välitöntä tilannetta. Heillä ei historiallista näkökulmaa, historianfilosofian näkökulmaa. Meillä on erilainen henki.

Mutta se marxilainen näkymä kehityksestä kohti sosialismia, joka oli oikea ympäri maailmaa vuoden 1930 jälkeen, se ei tule toteutumaan. Se on aivan selvä asia.

Marxilainen kansantaloustiede oli mainitussa näkemyksessään oikeassa. Marxilainen kansantaloustiede ennusti, että pääoma keskittyy, suuryritykset kasvavat yhä suuremmiksi ja pienyritysten merkitys vähenee.

Karkeasti ottaen tuolla tavalla maailma meni vuodesta 1850 vuoteen 1930. Karkeistuksia tarvitaan. Kaikilla karkeistuksilla on puutteensa. Mutta ilman yleistyksiä ei voida muodostaa kokonaiskuvaa. Totuus on kokonaisuudessa.

Mutta sen jälkeen maailma kehittyi eri lailla kuin marxismi ennakoi. Sen jälkeen tuli informaatiotekninen vallankumous. Se alkoi itse asiassa jo 1930-luvulla USA:ssa. Hewlett Packard perustettiin autotallissa Kalifornian Palo Altossa, transistoreja alettiin kehittää jne. Varsinaisesti it-vallankumous käynnistyi 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Se lisää pienyritysten merkitystä.

Tässä marxilainen kansantalousteoria, yhteiskuntafilosofia ja historianfilosofia eivät siis olleet lainkaan oikeassa. Mutta jos jokin filosofia, tieteellinen oppi, on nähnyt aikakauden olemuksen lähes sata vuotta – karkeasti vuodesta 1848 vuoteen 1930 – se on valtava historiallinen ansio.

Historia on aina yhtenäistä jatkumoa ja vaikka siinä on muutoksia, mennyt on aina jollain tavalla historiassa mukana. Marxilaista kansantaloustiedettä ei voida sivuuttaa.

Mikä on talouden näkökulmasta katsottuna viidensadan vuoden historia, modernin maailman historia?

Se on suunnilleen seuraava:

Ennen kapitalistisen markkinatalouden syntyä seppä tuotti esimerkiksi hevosenkengän, maanviljelijä säkin viljaa. Ja sitten tuotteita vaihdettiin. Raha tuli väliin, koska vähitellen keskiajan jälkeen vaihtoa ei tapahdu vain yhdessä kylässä, vaan tulee kauppareittejä jne. Raha on vaihdon väline. Eli kaava on tavara – raha – tavara.

Sitten on marxilainen kapitalismi – tällaista sanaa voidaan käyttää. Siinä kapitalisti ottaa rahasumman tuottaakseen jonkin tuotteen, esim. veturin, laivan, nuppineuloja tai vaatteita markkinoita varten, myyntiä varten. Eli rahalla tuotetaan kauppatavaraa ja saadaan suurempi raha. Ohimennen, marxilaisessa kansantaloustieteessä tavara ei tarkoita mitä tahansa hyödykettä, vaan tavara on pelkästään tuote, joka on tuotettu markkinoita varten.

Eli marxilaisessa kapitalismissa, talousjärjestelmässä, joka syntyi teollisten vallankumousten tuloksena, kaava on seuraava: Raha sijoitetaan tuotantoon ja sillä tuotetaan tavaroita markkinoita varten. Tavarat myydään markkinoilla ja saadaan enemmän rahaa. Siis kaava muuttuu näin: raha – tavara – suurempi raha.

Siihen liittyy lisäarvoteoria: työläiset tuottavat enemmän kuin heille maksetaan palkkaa. Se on koko kapitalistisen tuotannon olemassaolon edellytys. Marxin lisäarvoteoria on Marxin kansantaloustieteen kulmakivi. Ilman sitä on mahdotonta ymmärtää modernin maailman historiaa.

Tärkein näkökulma modernin maailman historiaan löytöretkistä ja teollisesta vallankumouksesta lähtien on raha – tavara – suurempi raha.

Mutta mikä on nykymaailma?

Nykykapitalismissa lähtökohta on raha. Kun on hiukan rahaa, otetaan lainaa ja saadaan suurempi raha. Sitten lainoilla spekuloidaan. Kaava on raha – raha – suurempi raha. Rahalla ostetaan rahaa ja sitten myydään sitä, keinotellaan johdannaisilla ja saadaan suurempi raha. Rahan tekeminen on kokonaan irronnut tuotannosta.

Sitä ei ymmärrä kukaan.

Amerikkalaiset ajattelijat, Paul Sweezy ja Harry Magdoff, joka kuolivat 2000-luvulla molemmat yli 90-vuotiaina, omaksuivat marxilaisen maailmankatsomuksen ekonomisteina 30-luvulla Harvardin yliopistossa. He olivat vasemmistokeynesiläisiä. He uskoivat sosialismiin. He uskoivat, että se tulee kuitenkin. He sanoivat, että tulee uudenlaista sosialismia. He uskoivat siihen.

Kumppaneineen he muodostavat todella arvostetun koulukunnan. Siihen kuuluu kymmeniä taloustutkijoita, erilaisia ihmisoikeusaktivisteja, ammattiliittoja mm. Brasiliasta jne. Esimerkiksi Focus on the Global South -ajatuspajassa, joka on filippiiniläisen Walden Bellon perustama ja toimii Thaimaassa, on mukana tutkijoita, jotka ovat kuuluneet Sweezyn ja Magdoffin Monthly Reviewin koulukuntaan.

Sweezy ja Magdoff olivat kuolemaansa asti täysin taipumattomia ihmisiä. Sellaisia pitää ihailla.

Mutta mikä oli heidän taipumattomuutensa? – He katsoivat, että marxilainen talousteoria pätee jollain tavalla, että läntinen kapitalismi kriiseilee jne. Vähän ennen kuolemaansa he sanoivat, että se marxilainen talousteoria, johon he ovat tieteellisin perustein uskoneet, ei voi selittää nykymaailmaa. Heidän mukaansa mikään koulukunta, ei marxilainen, eikä esimerkiksi koulukunta, jota Bengt Holmström edustaa, voi selittää nykytaloutta.

Se on hyvin kaunis esimerkki ihmisistä, jotka ovat antaneet elämänsä marxismille, joilla on ollut jonkinlainen usko sosialismiin ja jotka ovat tehneet hyvin kunnioitettavaa tieteellistä työtä ohi koulukuntarajojen. He sanovat, että vaikka me olimme monessa oikeassa, tärkeimmässä suhteessa maailmassa mikään talousteoria ei selitä sitä, mitä tapahtuu.

Ohimennen tämä Nobel-palkittu Bengt Holmström, ihan kaikella kunnialla, ei ota suuria kysymyksiä esille lainkaan.

Markkinatalouden syntymästä lähtien väärän rahan valmistamiseen on suhtauduttu hyvin ankarasti. Esimerkiksi suuri brittiläinen fyysikko Isaac Newton, joka oli parlamentin jäsen ja maan rahapajan johtaja, kannatti hirttotuomiota väärän rahan tekijöille. Se oli sitä aikaa.

Esimerkki kuvastaa vaaraa, jonka väärä raha saattaa muodostaa kansakunnan elämälle. Se saattaa tuhota sen.

Mikä oli asuntokupla vuonna 2008 USA:ssa? Pankit painoivat käytännössä väärää rahaa, kun ne myönsivät ns. subprime-asuntolainoja sadoilletuhansille ihmisille USA:ssa ja myivät niitä edelleen johdannaisina. Pankit tiesivät, että subprime-asuntolainan ottaneet eivät pysty niitä maksamaan. Johdannaisten myynti oli kuin väärän rahan levittämistä. Siitä tuli pääoman kasaamisen muoto.

Ja mitä nyt on tapahtumassa? Tulossa on valtava myllerrys, jota kukaan ei osaa selittää. Raimo Sailas kirjoitti äskettäin, että kohta tulee hirvittävä talousromahdus. Jokin Italian pankki voi romahtaa, Deutsche Bank voi romahtaa, jokin amerikkalaispankki voi romahtaa, joku Britannian pankki voi romahtaa. Entä Kiina? Siellä tulee pankkiromahdus eri lailla.

Otetaan esimerkiksi Saksa. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtui Länsi-Saksan talousihme. Kristillisdemokraattinen liittokansleri Ludvig Erhard noudatti keynesiläistä politiikkaa. Saksa koki valtavan nousun. Saksassa suhtauduttiin inflaatioon äärimmäisen kielteisesti, koska siellä oli siitä karmeat kokemukset Weimarin tasavallan ajalta. Raha menetti arvonsa yhdessä yössä. Keskuspankki painoi lisää seteleitä. Se johti osaltaan Hitlerin valtaannousuun.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksa on ollut esimerkki kurinalaisesta taloudenpidosta. Se on ollut siellä kansallisen ylpeyden aihe.

Siihen liittyy hyvänä piirteenä työläisten oikeuksien kunnioittaminen. Ammattiliitoilla on Saksassa valtava voima ja arvovalta. Ne sopivat työehdoista. Esimerkiksi Volkswagenin tehtailla on edelleen hyvät palkat. Ammattiliitot, työnantaja, valtio sopivat tietynlaisista tulopoliittisista ratkaisuista. Saksan keskuspankki kannattaa kurinalaista talouspolitiikkaa. Se vastustaa setelimyllyn pyörittämistä mielin määrin.

Ja kuitenkin kaikkein spekulatiivisin pankki maailmassa tällä hetkellä on Saksan suurin pankki, Deutsche Bank. Deutsche Bank on yhtäkkiä maailman suurimmista pankeista se, joka eniten horjuu.

It-vallankumouksella on hyvät puolensa. Mutta it-vallankumouksen huonona puolena on se, että jopa Saksassa, jossa valtio kannattaa kunnollista taloudenpitoa, Deutsche Bank voi siitä riippumatta ostaa ja myy johdannaisia, johdannaisten johdannaisia, kaiken maailman futuureja, joiden arvoa kukaan ei tiedä. – Deutsche Bank voi romahtaa.

Tämä esimerkki kuvastaa sitä, millä tavalla olemme maailmantaloudessa ja sikäli historiassa täysin uudella alueella. Raimo Sailas kirjoitti, että parin vuoden kuluttua tulee hirveä romahdus. Kohta saatetaan mennä nollavuodesta takaisin 1930-luvulle.

Ja sitten teen pelottavan kysymyksen erityisesti Pertsalle, Sinikalle, Timpalle ja Helille:

Mikä on meidän vastaus tuohon? Miten selittää taloutta, jossa rahaa ei tehdä enää sijoittamalla tuotantoon, vaan esimerkiksi ostetaan ja myydään johdannaisia, joiden arvoa kukaan ei tiedä, kuten on paljastanut. Mikä on samaa kuin väärän rahan levittäminen.

Mikä on meidän vastaus tuohon ongelmaan, jota mikään talousteoria voi selittää? Mihin maailma on menossa? Mitä Pertsa tuohon sanoisit?

Pertsa: Lyhyesti sanottuna vsk-raha.

– Okei, selvä.

Talousteoriasta on tullut yhteiskuntafilosofinen kysymys. Marxilaisuuden suuri arvo oli se, että se – toisin kuin mikään muu aate – liitti toisiinsa kansantaloustieteen, valtio-opin, sosiologian, historianfilosofian, teoreettisen filosofian. Tämä oli marxismin ansio. Jos se kanonisoitiin, se oli myös marxismin heikkous.

Mutta sinänsä se oli marxismin suuri ansio kaikkiin muihin aikansa aatteisiin nähden. Marxismissa rakennettiin jollain tavalla yhtenäistä kokonaiskuvaa historianfilosofian perustalle. Sen sanoi myös Francis Fukuyama arvokkaimmassa teoksessaan, (ei siinä ”Historian loppu”), historiankäsitys, se miten ihmissuku on kehittynyt, on kaikkien yhteiskuntatieteiden perusta. [1]

Ja se on kehittynyt tuotannon pohjalle – siinä marxismi oli oikeassa. Marxismin kulmakivi oli kansantaloustiede.

Matias: Sanoisin näin, että raha – ajattelu – suurempi raha. – Itse asiassa siinä on ihmissuvun synty.

Mutta kansantaloustiede ei ole enää tieteellinen teoria, ellei sitä alisteta yleiselle yhteiskuntateorialle ja yhteiskuntafilosofialle.

Noudattaako Deutsche Bank lakia? Pankkien pitäisi ehdottomasti tietää taseensa. Se on nykymaailmassa täysin ehdoton toimivan talouden edellytys. Ja yllättäen Deutsche Bank ei tiedä taseitaan. Mihin maailma on mennyt? Pertsan vastaus oli pelottavan terävä. Voi olla, ettei se ollut oikea. Pelkään, että se oli oikea. Itsekin ajattelen samalla tavalla. Onhan se aika pelottavaa: hirvittävä romahdus voi tulla.

VIITTAUKSET:

[1] Francis Fukuyama: The Origins of Political Order. New York, NY: Farrar, Straus and Giroux. 2011. ISBN 978-1-846-68256-8

ARTIKKELIKUVA: Pariisin pörssi v. 2008. Banderollissa lukee: ”No nyt olette tosiaan tyrineet, senkin paskiaiset!” KUVA: Mirko Tobias Scäfer, Flickr,
CC by 2.0

About the author

Avatar photo

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

4 Comments

    • Ainakin sait osoitettua sen, että marxilasta ja aatehistoriallista näkökulmaa tarvitaan, jos halutaan ymmärtää maailman talouden kehitystä tähän päivään asti. Filosofista näkemystä tarvitaan sitä enemmän mitä pidemmälle halutaan tulevaa kehitystä ennustaa.

  • Före de socialistiska försöken i Sovjet och Kina fanns feodalismen i herrans många århundraden. Det var ett stabilt system med hyggligt stabilt förhållanden för vanligt folk men all förmögenhet och Makt fanns hos några få, som hos de nutida 1% arna. Kapitalismen kommer att peaka och kollapsa tror jag och en återgång till feodalismen i ny förpackning kommer att uppstå?

    Ett skräckscenario förstås…. är jag helt ute och cyklar?

    Har fått dessa idéer från dr.Sam Vaknin på youtub. Han föreläser om narcissism/psykopati i första hand men har idéer om att samhället har utvecklats till att bli nästintill psykopatiskt.
    Men även teorier om samhällsutvecklingen.
    Ser lite pessimistisk på framtiden. Ett samhälle med homo filosofikus verkar lika utopiskt som “vår” forna kommunistiska utopi.
    Glad om ni kan “chear me up” lite grann.
    Osaan kyllä suomeakin mutta kirjoitan mieluiten ruotsiksi.
    Olen katsonut kolme luentoa ja olen iloinen kuullessani Mattia taas!

    Terveisin Viola Fagerholm

    • Hei Viola, kiitos viestistäsi! Käännetään se suomen kielelle ja kommentoidaan. Olemme kyllä optimistisia ainakin pitkällä tähtäimellä vaikka monenlaisia uhkakuvia on näkyvillä.

Kommentoi