Kysymyksiä ja vastauksia – osa 2 Hermeneutiikka, positivismi, historianfilosofia? Matti Puolakan historianfilosofia on ihmis- ja yhteiskuntatieteitä kokoava ”kattotiede”. Historianfilosofian perusta on nykytieteessä, vaikka ytimeltään se on filosofiaa. Tarkemmin sanoen se on oman aikakautensa...
Sisällys ”Historian loppu”: lopussa on uusi alku Aristoteelis-hegeliläinen määrittelytapa Miten käsite luo todellisuutta Substantiaalinen muutos Orgaaninen kehitys Puolakkalainen historianfilosofia on omaperäinen sovellus essentialistis-teleologisesta historiankäsityksestä. Historiassa on omat...
Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...
Seuraavat otteet ovat toisaalta kritiikkiä Kiinan kulttuurivallankumouksen taidekäsitystä kohtaan ja toisaalta yhteenvetoa pitkin 1970-lukua MLR:n piirissä käydyistä keskusteluista, samoin kuin siitä käytännöstä mitä omassa kulttuurityössämme noudatettiin. ‘Proletaarisen...
Filosofiassa esitetään paljon ajatuksia ja tunnuksia, jotka vaikuttavat älyttömiltä. Näin on muissakin tieteissä, mm. hiukkasfysiikassa. Mutta filosofialle tuo on kerta kaikkiaan tunnusomainen piirre ja myös erilainen kuin muissa tieteissä. Siksi tulisi aina ottaa huomioon toisen käyttämä...
Vain ihmiset väittelevät siitä, mitä on totuus. Tämä fraasilta kuulostava väite on itse asiassa syvällinen. Se voidaan perustella eksaktisti ja systemaattisesti. Loppujen lopuksi se ei ole ollenkaan fraasi. Eläinlaumoissa ja -parvissa voidaan väitellä kakun jakamisesta. Kun esimerkiksi ryhävalaat...
Editoitu Matti Puolakan sähköpostista 2.1.20 Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys...
Sisällys Spekulaatiota ihmissuvun esihistoriasta? Avain ihmissuvun syntyyn: keskinäinen jako Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla eikä kävelemällä! Epäsuoria ja suoria empiirisiä todisteita Ihmisestä tuli ihminen yhteiskunnassa Viitteet Universaalihistoriani pysyy pystyssä tai kaatuu sen...
Yhdistelmä joistakin Matti Puolakan ex tempore puheista elokuulta 2014 Sisällys ”Käsite luo todellisuutta” – filosofisen materialismin mukainen tulkinta Ihmisyhteiskunnan synty merkitsi ihmisen syntyä Ihmisyhteiskunnan looginen historia Looginen kehitys laumasta yhteiskuntaan Viitteet Pohdimme...
Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta. Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta...
