Käsitteet A-L

Apinaihmisten laumat

sanakirja

Ennen yhteiskunnan syntyä ja sen syntymän jälkeen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneitä Homo-suvun lajeja voidaan kutsua apinaihmisiksi ja niiden perusyksiköitä laumoiksi. Apinaihmisten laumassa, kuten muidenkin kehittyneiden eläinten laumoissa, yksilöt tunsivat toisensa yksilöinä ja tiesivät toistensa aseman lauman sisäisissä valtarakenteissa.

Apinaihmisten laumat erosivat muiden eläinten laumoista ainakin kolmella tavalla:

1) Apinaihmisten laumoissa toimeentulo perustui lauman sisäiseen ryhmien väliseen työnjakoon. Myös muilla eläimillä on laumoissaan työnjakoa. Mutta apinaihmisten lauman jäsenet olivat tuon työnjaon puitteissa jokapäiväisen toimeentulonsa osalta täysin riippuvaisia toisistaan.

2) Homo-suvun lajien kehityksen alkuvaiheissa niiden laumoista tuli luonnonvalinnan pääkohde. Eläimellisestä moraalievoluutiosta tuli lauman kehityksen liikevoima. Muilla eläimillä, kehittyneimmilläkin, moraalievoluutio on aina toissijainen biologisen evoluution muoto.

3) Apinaihmisten laumassa myös yksilöt olivat luonnonvalinnan kohteita. Mutta niiden välinen valtapeli sai kokonaan uuden muodon ja sisällön: siinä voitiin nojautua lauman kaikkia jäseniä jollain tavalla sitoviin käyttäytymissääntöihin. Sillä tavalla niin vastavuoroinen altruismi kuin muita vastaan juonittelu ja kieroilukin saivat uutta, yleisempää merkitystä. Liittosuhteet yksilöiden ja ryhmien välillä lauman sisällä muuttivat luonnettaan.

Homo-suvun alkuvaiheiden kaikkien lajien perusyksiköt erosivat siis perusluontoisesti minkä tahansa eläinten parvista tai laumoista. Ero oli substantiaalinen. Siinä mielessä ilmaus “lauma” on kyseenalainen.

Se puolustaa kuitenkin paikkaansa sikäli, että Homo-suvun eri lajien apinaihmiset olivat eläimiä: niillä ei ollut inhimillistä tietoisuutta eikä niiden organisaatio siten ollut inhimillinen.

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi