Ateenan ihme Valtioyhteiskunnat

Aristoteleen polis ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen

Ateenan Akropolis
Ateenan Akropolis. KUVA: Mindtravelfitness, CC BY-SA 4.0
Editoitu Matti Puolakan ex tempore puheista eri vuosilta.

Matti Puolakan näkemys Aristoteleen poliksen perusajatuksesta poikkeaa kaikesta mitä keskustelussa on esiintynyt, myös esim. suuresti arvostamamme suomalaisten Aristoteles-tutkijoiden kannoista.

Lyhyesti: Aristoteleelle polis oli yhteiskunta, jossa ihmisten eettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen pohjautuva yhteenliittyminen oli itsetarkoitus. Aristoteleelle polis oli ihmislajin historian päämäärä. Tällaista yhteiskuntamuotoa ei vielä koskaan ole historiassa ollut, eikä poliskaan sellaiseksi muodostunut Ateenan lyhyen kukoistuskauden jälkeen. Aineellis-teknisiä edellytyksiä ei ollut. Ateena kuitenkin oli hyökkäyssotiin pyrkivä orjanomistusyhteiskunta. Historian pääuoma vei valtioyhteiskuntiin, joiden olemassaolon päätarkoitus oli valloitussodat tai niihin varautuminen. Toki myös vastakkainen, eettinen ja kestävään kehitykseen pyrkivä tendenssi on elänyt ja kehittynyt näiden yhteiskuntien sisällä tähän päivään asti.

Nykyajan suuri kysymys on tämä: mistä johtuu ihmiskunnan itsetuhoisuus? Ihmiskunnan on yhdistyttävä oman itsetuntemuksensa varaan, jotta se oppii käsittelemään keskinäisiä suhteitaan oikeudenmukaisesti ja välttämään itsetuhon.

Toisin sanoin: paluu Aristoteleen poliksen perusajatukseen on mitä ajankohtaisin asia, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Mikään aatehistoriallinen suuntaus ei kykene antamaan vastauksia ajan polttavimpiin ja uusiin ongelmiin. Tarvitaan ihmislajin kaikille jäsenille avointa, oikeudenmukaisesti järjestettyä keskustelua siitä, mikä ihminen on, miten ihmisluonto on muodostunut historiallisesti, mitä on historia, mitä on yhteiskunta, miten tähän on tultu – mistä sodat johtuvat, mistä johtuu ihmislajin itsetuhoisuus?

Tällaisen keskustelun tulisi tapahtua aristoteelisella tavalla: tekemällä yhteenvetoa erityisesti päättyneen aikakauden, mutta myös koko filosofian historian aikana näistä aiheista käydyistä väittelyistä, näkökulmana nykyisyyden tarpeet.

Eräässä mielessä haasteena on siis luoda globaali polis, tai paremminkin globaali paikallisesti tai muulla tavoin verkostoituneiden polisten verkosto.

AdLibriksestä:

Aristoteles. Teokset, osa 8:
Politiikka. Käännös: A. M. Anttila. Selitykset Juha Sihvola

Mikään muu teos ei ole vaikuttanut länsimaiseen poliittiseen ajatteluun yhtä paljon kuin Aristoteleen “Politiikka”. Teoksen alussa Aristoteles esittää oman universaalihistoriansa ja tärkeitä näkökohtia myös ihmiskäsitykseen.

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Valtioyhteiskunnat » Ateenan ihme » Aristoteleen polis ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen

Kirjoittajasta

Avatar

Heli Santavuori

Toimitussihteeri, sivujen toteutus ja ulkoasu. VSK-työryhmä. Muistelmat ja tarinat.
Uuden Suomen blogi
Helin liikuntaoppaat ja muita julkaisuja CDON.comista

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.