Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi. (Yhteisöeläimiä hänelle olivat yhtä lailla mehiläiset kuin lampaat.) Toiseksi Aristoteles määritteli, että ihminen on luonnostaan poliksessa, eli kaupunkivaltiossa elävä yhteisöihminen.
Marx määritteli ihmisen poliittiseksi ihmiseksi Gründrissessä, eräässä tärkeässä Pääoman esityössä. Pääomassa hän sen sijaan kirjoitti:
Ihminen on luonnostaan, joskaan ei poliittinen, niin kuin Aristoteles sanoo, vaan yhteiskunnallinen eläin.
Erityisesti Marx ei selittänyt sitä, miten määritelmä ”poliittinen” eroaa määritelmästä ”yhteiskunnallinen” eläin. Eikä hän myöskään käynyt selittämään, mitä hänen mielestään Aristoteles ilmauksellaan ”poliksen kansalainen” oikeastaan tarkoitti.
Marxin määritelmä yhteiskunnasta on myös hyvin vajavainen. Vaikka Marx monesti luonnehti ihmistä yhteiskunnalliseksi eläimeksi, ja vaikka hän vei yhteiskuntafilosofian perusteita koskevaa ajattelua käänteentekevällä tavalla eteenpäin, niin hänellä kuitenkaan ei ole mitään yhtenäistä, selkeätä määritelmää yhteiskunnasta.
Aristoteleen käsitteen ”polis” ideana on, että ihmisten yhteenliittymisen perustarkoitus ei ole luonnon hyödyntäminen, vaan keskinäinen seurustelu, kulttuurin harrastaminen, joka perustuu oikeudenmukaisuuden puolustamiseen. Oikeudenmukaisuuden puolustamisesta tulee itsetarkoitus, eikä vain väline. – Tämä on tulevaisuuden globaaliyhteiskunnan korkein tunnuslause.
Aristoteles: Politiikka
Teokset osa 8. Gaudeamus 2015.
Mikään muu teos ei ole vaikuttanut länsimaiseen poliittiseen ajatteluun yhtä paljon kuin Aristoteleen “Politiikka”. Aristoteles sovelsi siinä yhteiskuntaan teoriaa hyvästä elämästä. Teoksen yhä ajankohtaisia peruskysymyksiä ovat: Mitä on olla kansalainen? Mitä on poliittinen valta? Mikä on valtiollisen yhteisömuodon tarkoitus? Tämän erilaisista aineksista koostuvan, rosoisen klassikon taustana on kreikkalaisen kaupunkivaltion kirjava elämä: meri, tori, virkamiehet, orjat ja vapaat, tyrannit ja kansa, kasvatus, kauppa, demokratia, vallankumous.
Kirjan saa AdLibriksestä
Marxilainen yhteiskuntamääritelmä, ”yhteiskuntataloudellinen muodostelma” tai ”taloudellis-yhteiskunnallinen muodostelma” oli ansiokas, mutta siihen sisältyi eräs perusvirhe. – Olennaisesti yhteiskunnallinen elämä on taistelua siitä, miten ”kakku jaetaan”. Tuotantosuhteiden ydin on poliittisissa suhteissa, eli toisin sanoen: ihmisyhteiskunnassa hyödykkeiden jako on suurempi ongelma kuin työnjako.
