Marraskuun tiedotteessa pohditaan USA:n valtiorakenteen epäkohtia ja oikeusfilosofisen ajattelun kummallisuuksia. On mahdollista että juuri USA:ssa tullaan käymään olennaisimmat ja syvällisimmät keskustelut siitä miten demokratia voidaan pelastaa ja miten sitä pitäisi kehittää globalisaation...
KirjoittajaHeli Santavuori
Pahuus arkielämässä – mitä esihistoria todistaa meistä?
Matti Puolakan mukaan ihmisen hyvä ja paha – jolla Hegelin sanoin on ”lähes mystisesti sama alkuperä” – voidaan määritellä toisaalta sosiaalipsykologiseksi vallanhimoksi, toisaalta itsetarkoitukselliseksi oikeudentajuksi. Ihminen tarvitsee suosiota, arvostusta, sananvaltaa yhteisönsä asioissa, ja...
Ajatuksia ihmisestä – ihmiseltä joka määritteli ihmisen
”Vain ihmisellä on historia” sisältää katkelmia Matti Puolakan puheista, saneluista, viesteistä ja muistikirjamerkinnöistä. Pääpaino on ihmiskäsityksessä ja moraalifilosofiassa. Niitä valotetaan sekä teoreettisesti että käytännöllisesti omien elämänkokemustemme pohjalta. Onko olemassa yleistä...
Viimeinen haastattelu
Elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen haastatteli Matti Puolakkaa kaksi viikkoa ennen tämän kuolemaa. Matti oli silloin jo hyvin sairas, ja pystyi puhumaan vain voimakkaiden kipulääkkeiden turvin. On ymmärrettävää, että haastattelusta on ollut vaikea leikata, sillä välillä Matilta jäi sanoja pois, tai...
Väittely oikeudentajusta antiikin Kreikassa
Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...
MLR:n ja Idun taidekäsityksestä
Jouko Aaltosen dokumentissa ”Pieni punainen”, joka kertoo marxilais-leniniläisen (ns. maolaisen) liikkeen tarinaa 1970-luvun Suomessa, on käytetty runsasta kuva-aineistoa Kiinan kulttuurivallankumouksen ajoilta, mm. julistetaidetta, oopperaa ja balettia. On ymmärrettävää, että ohjaaja tunsi...
Historian dialektiikka ja länsimaisen sivistyksen juuret
Ote Simo Parpolan artikkelista “Idastä tuli valo”. Kreikkalaisen ja roomalaisten sinänsä kiehtova nousu periferiasta hallitsevaksi kulttuurikansaksi ei vuosituhansien perspektiivistä tarkasteltuna itse asiassa ole mitenkään poikkeuksellinen tai ainutlaatuinen ilmiö. Sama prosessi on...
Miksi tarvitaan esihistorian filosofiaa?
Alustus käsittelee aihetta nimenomaan historianfilosofian kannalta, ja siinäkin hyvin yleistäen. Se keskittyy pääasiassa esihistorian loppupuoleen. Matti Puolakka ei tätä aihepiiriä koskevaa näkemystään koskaan editoinut kovin valmiiseen muotoon. On syytä todeta, että Matti antoi hyvin suuren arvon...
Suuri väittely arkeologian teoriasta
Arkeologian identiteettiongelma Arkeologia tutkii ihmiskunnan historiaa ja ihmistä esinelöytöjen ym. ei-kirjallisten lähteiden perusteella. Se kuuluu siis sekä luonnontieteiden että humanististen ihmis- ja yhteiskuntatieteiden piiriin. “Siitä lähtien kun nykyaikainen arkeologia syntyi 1800-luvulla...
Ilmastonmuutos vai myytit – eli miksi ihmiset asettuivat...
Tieto esihistoriasta on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja se on kumonnut monia aikaisempia opinkappaleita ja uskomuksia – ei vain filosofisissa ja yhteiskuntatieteissä, vaan myöskin esihistoriaa tutkivien tieteiden omassa teorianmuodostuksessa. Arkeologiassa tämä koskee erityisesti...
Ruhtinas Vasilin katharsis
Leo Tolstoin romaanissa Sota ja Rauha tapahtuu seuraavaa: Ruhtinas Vasili jää Pierren silmien edessä kiinni yrityksestä ryöstää Pierrelle tuleva perintö (siis varastaa Pierren isän testamentin). Ruhtinas Vasili toimi niin kuin hän luonteena toimi. Hän pyrki aina mielivaltaiseen despotiaan...
Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen protokaupunki 9000 v...
Catal Hüyük (tai Çatalhöyük) oli egalitaarinen ja rauhanomainen sivilisaatio Turkin Anatoliassa, myöhemmin kuivuneen Çarşamba -joen rannoilla. Vanhin, joen itäpuolinen kumpu on ajoitettu noin vuosiin 7400 – 6200 eaa. ja länsipuolelle rakennettu uusi alue n. 6200-5200 eaa. [1] Asutus jatkui...
Catal Hüyük kiehtoo ja kiinnostaa – mutta miksi?
Catal Hüyük on kuuluisa, myytinomainen kaivauspaikka, vaikkakaan ei siitä syystä joka mielestämme tulisi olla tärkein: esimerkkinä siitä, että monimutkainen väkirikas ihmisyhteiskunta on säilynyt tasa-arvoisena ja rauhanomaisena jopa 2000 vuotta. Lue myös: Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen...
Esihistorian loppupuoli ja arkeologian teorian umpikuja
Johdannoksi Jonathan Haas esittää mielenkiintoisen historiikin arkeologisessa tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista malleista, niiden kehityksestä ja nykytilasta. Kirjoitus ei ole kokonaisesitys kaikesta arkeologian teorianmuodostukseen liittyvästä. Se keskittyy – Haasin sanoin –”poliittisesti...
Nykyarkeologian Graalin malja
Sivilisaatioiden synty liittyy maatalouteen siirtymiseen. Silloin perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, joka olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan. Esihistorian loppupuolen vaihejakoa Sivilisaation...
Mitä Induskulttuurissa EI ollut
Arvostettu varhaisten Lähi-Idän, Intian ja Kiinan sivilisaatioiden tutkija Charles Keith Maisels kuvaa tarkasti sitä, miten rauhanomainen ja suhteellisen tasa-arvoinen Induskulttuuri oli. Hän perustaa näkemyksensä varsin laajaan eri arkeologien julkaisemaan tutkimusaineistoon. Maisels polemisoi...
Induskultuuri – tärkeimmät tosiasiat
Induskulttuuri (Harappa -sivilisaatio, Saraswatikulttuuri) oli ilmeisesti suurin ja merkittävin esihistorian rauhanomaisista sivilisaatioista. Seuraavassa sen tärkeimpiä piirteitä. Syitä Induskulttuurin kukoistukseen samoin kuin sen äkilliseen katoamiseen tullaan käsittelemään lisää muissa...
Voiko ihminen muuttua – Aristoteleen katharsis-käsite ja nykyaika
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon...
Tieto-oppi, moraali ja katharsis
Hemingway sanoi itselleen: ’Sinun ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa yksi ainoa tosi lause. Kirjoita tosin lause, minkä tiedät.’ Ja niin minä lopulta kirjoitin toden lauseen ja jatkoin siitä…”. (1) Kiinan qigong-kulttuurissa on sanonta: ”Älkää antako apinamielen hallita itseänne!” Olen monesti...
Katharsiksen käsite Matti Puolakalla
Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide...