Matti Puolakan elämäntyöksi tuli luoda filosofiseen universaalihistoriaan perustuva ihmisen määritelmä. Toisin sanoen, tämän ajan suuri kertomus. Se on sekä rohkein että rehellisin tehtävä, minkä kukaan maailmankatsomuksellinen ajattelija tai liike voi itselleen asettaa. Tehtävänä on tällöin...
Yle Areenassa näytettiin syksyllä 2017 dokumentti nimeltä ”Ruotsin Mao-kapinalliset”. (1) Se käsitteli pientä hihhulilahkoa, joka irtautui Ruotsin marxilais-leniniläisestä, Kiinan kannalle asettuneesta liikkeestä (jatkossa m-l-liike) keväällä 1968, ja hajosi täysin omaan mahdottomuuteensa saman...
“Pohdimme kaikkea maan ja taivaan välillä, probleemat syttyivät ja sinkoilivat, mutta aina optimistisessa ja vapauttavassa hengessä. Oli raivattava tietä uusille aatteille kaikilla aloilla.” – Jean Sibelius Karl Ekmanille 1930-luvulla (Tarkoittaen vuosisadan alkua, Suomen taiteen kulta-aikaa)
Darwin kertoo isästään mm. seuraavasti: Yksi hänen kultaisista säännöistään (eikä vallan helppo toteuttaa) kuului: ‘Älä koskaan ystävysty kenenkään kanssa, jota et pysty kunnioittamaan.'” Charles Darwin: Elämäni Kustannus Oy Pohjoinen, Jyväskylä 1987
Uudenlaisten ajattelu- ja kommunikaatiotapojen synty 70 000 — 30 000 vuotta sitten muodostaa kognitiivisen vallankumouksen. Mikä sai sen aikaan? Tätä ei tiedetä varmasti. Kannatetuimman teorian mukaan sattumanvaraiset geenimutaatiot aiheuttivat muutoksen sapiensien aivojen sisäisissä kytkennöissä...
Historian kulkua ovat muovanneet kolme merkittävää vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous pani historian alulle noin 70 000 vuotta sitten. Maanviljelyn vallankumous vauhditti sitä noin 12 000 vuotta sitten. Tieteellinen vallankumous, joka alkoi vasta 500 Vuotta sitten, saattaa hyvinkin lopettaa...
Chris Stringer kirjansa “Vain yksi jäi” loppusanoissa: Darwinin kuoltua hän sai kunnian tulla haudatuksi Westminster Abbeyhin, jossa hänelle ja hänen työlleen satoi ylistystä, kuten seuraava esimerkki osoittaa: ”Herra Darwin on jättänyt laajan ja syvän jäljen psykologiaan samoin kuin...
Francis Fukuyama: Historian loppu ja viimeinen ihminen, 1992 Ote 5. luvusta: Maailmanhistorian ideaa etsimässä, s. 90 – 92 Ajatuksen [universaalihistorian kirjoittamisesta] esitti suuri Immanuel Kant 1784 julkaisemassaan tutkielmassa Idee zu einer allgemeinen Geschichte in weltbürgerlicher Absicht...
Alustus Suomen sosiaalifoorumin tilaisuudessa 1.4.2017 (Teksti tulossa)
Esihistoriassa esiintyi lukuisissa paikoissa rauhanomaisia sivilisaatioita. Tunnetuin niistä on Induskulttuuri (Harappa-kulttuuri). Seuraavassa hieman lyhennetty käännös artikkelista, joka kertoo Perun Caralista, ja mm. miten vaikea Caralin löytäjän oli saada muut tutkijat uskomaan että tämä...
Carl von Linné luokitteli ihmisen kädellisten Homo-sukuun ja antoi lajillemme nimen Homo sapiens – viisas ihminen. Hän katsoi kuitenkin tarpeelliseksi liittää tämän määritelmän yhteyteen alaviitteen, jossa hän korosti itsetuntemuksen ratkaisevaa merkitystä. Referoimme, tulkitsemme Linnén...
Aristoteleen Politiikka-teoksen erinomaisissa jälkisanoissa Juha Sihvola esittää seuraavan kannan: Aristoteleen ajatukset poliksesta kuvaavat yleensä ihmiskunnan kehitystendenssiä historiallisella ajalla. Aristoteleen mukaan siis ihminen olisi luonnostaan olento, joka alkaa kehittää valtiollista...
Aristoteles kirjoittaa Politiikka -teoksessa, että ihmiskunnan kehityksen luonnollinen päämäärä on yhteiskunta, jossa ihmisten yhteenliittyminen ei tapahdu vain luonnon hyödyntämisen vuoksi, vaan se on itsetarkoitus. Toisin sanoen: keskeistä on kulttuurin harrastaminen, seuranpito. Erityisesti...
Historiallinen aika on kiistatta ollut ihmiskunnan lisääntyvän itsetuhon aikaa. Sodat ovat tulleet laajemmiksi ja julmemmiksi. Kolonialismi oli hirvittävä asia, samoin uuskolonialismi ja uusliberalistisen globalisaation ääri-ilmiöt. Maailmankaupan ja maailman valtasuhteiden epäoikeudenmukaisuus...
(Sovellettuna ihmissuvun tien punaisen langan hahmottamiseen): Ihmiskunnan suurimmat ajattelijat ovat ihmissuvun tietä ja yleensä ihmisen ja eläimen peruseroa esittäessään pitäneet tärkeimpänä työkaluna Occamin partaveistä. Kaikki on esitettävä mahdollisimman lyhyesti. Kaikki turha pois...
“Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itseaiheutettua tämä alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää...
Miksi ihmisellä on omatunto? Pyynti-keräilykulttuurin heimossa ei ole työnjakoa perusryhmien välillä. Jokapäiväinen ravinto hankitaan perusryhmän sisällä olevan työnjaon avulla. Kuitenkin heimossa joudutaan kunnioittamaan muiden heimon jäsenten oikeuksia, vaikka heitä ei edes nähtäisi pitkiinkään...
Kaikissa substantiaalisissa, omalakisesti kehittyvssä prosesseissa potentia aktualisoituu kehityksen myötä. Toisin sanoen: kaikki niiden lähtökohtaehtoihin sisältyneet aidot mahdollisuudet toteutuvat – edellyttäen tietenkin, että ulkoinen ympäristö on suopea. ”Ihmiöiden täydellistyminen on...
Voidaanko Hamletin kysymyksestä esittää olennaisesti uutta arviota? Ainakin siitä voidaan filosofoida myös seuraavasti, jonkin verran poiketen yleisestä tulkinnasta (Esimerkki sellaisesta jutun lopussa): Näytelmän perusasetelma on äärimmilleen kärjistetty. Hamletin kuollut isä ilmestyy hänelle...
”Kaupungin (siviili- ja muut) lait ovat kuitenkin yhtä tärkeitä kuin sen muurit, ja sen peruskirja ja tavat, sen asukkaiden (kohteliaat ja muunlaiset) tavat ovat yhtä tärkeitä kuin sen palatsit.” Herakleitos; lainattu teoksessa Ferguson, Sivilisaatio
