Alustus käsittelee aihetta nimenomaan historianfilosofian kannalta, ja siinäkin hyvin yleistäen. Se keskittyy pääasiassa esihistorian loppupuoleen. Matti Puolakka ei tätä aihepiiriä koskevaa näkemystään koskaan editoinut kovin valmiiseen muotoon. On syytä todeta, että Matti antoi hyvin suuren arvon...
Arkeologian identiteettiongelma Arkeologia tutkii ihmiskunnan historiaa ja ihmistä esinelöytöjen ym. ei-kirjallisten lähteiden perusteella. Se kuuluu siis sekä luonnontieteiden että humanististen ihmis- ja yhteiskuntatieteiden piiriin. “Siitä lähtien kun nykyaikainen arkeologia syntyi 1800-luvulla...
Tieto esihistoriasta on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja se on kumonnut monia aikaisempia opinkappaleita ja uskomuksia – ei vain filosofisissa ja yhteiskuntatieteissä, vaan myöskin esihistoriaa tutkivien tieteiden omassa teorianmuodostuksessa. Arkeologiassa tämä koskee erityisesti...
Catal Hüyük (tai Çatalhöyük) oli egalitaarinen ja rauhanomainen sivilisaatio Turkin Anatoliassa, myöhemmin kuivuneen Çarşamba -joen rannoilla. Vanhin, joen itäpuolinen kumpu on ajoitettu noin vuosiin 7400 – 6200 eaa. ja länsipuolelle rakennettu uusi alue n. 6200-5200 eaa. [1] Asutus jatkui...
Catal Hüyük on kuuluisa, myytinomainen kaivauspaikka, vaikkakaan ei siitä syystä joka mielestämme tulisi olla tärkein: esimerkkinä siitä, että monimutkainen väkirikas ihmisyhteiskunta on säilynyt tasa-arvoisena ja rauhanomaisena jopa 2000 vuotta. Lue myös: Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen...
Johdannoksi Jonathan Haas esittää mielenkiintoisen historiikin arkeologisessa tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista malleista, niiden kehityksestä ja nykytilasta. Kirjoitus ei ole kokonaisesitys kaikesta arkeologian teorianmuodostukseen liittyvästä. Se keskittyy – Haasin sanoin –”poliittisesti...
Sivilisaatioiden synty liittyy maatalouteen siirtymiseen. Silloin perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, joka olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan. Esihistorian loppupuolen vaihejakoa Sivilisaation...
Arvostettu varhaisten Lähi-Idän, Intian ja Kiinan sivilisaatioiden tutkija Charles Keith Maisels kuvaa tarkasti sitä, miten rauhanomainen ja suhteellisen tasa-arvoinen Induskulttuuri oli. Hän perustaa näkemyksensä varsin laajaan eri arkeologien julkaisemaan tutkimusaineistoon. Maisels polemisoi...
Induskulttuuri (Harappa -sivilisaatio, Saraswatikulttuuri) oli ilmeisesti suurin ja merkittävin esihistorian rauhanomaisista sivilisaatioista. Seuraavassa sen tärkeimpiä piirteitä. Syitä Induskulttuurin kukoistukseen samoin kuin sen äkilliseen katoamiseen tullaan käsittelemään lisää muissa...
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon...
Hemingway sanoi itselleen: ’Sinun ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa yksi ainoa tosi lause. Kirjoita tosin lause, minkä tiedät.’ Ja niin minä lopulta kirjoitin toden lauseen ja jatkoin siitä…”. (1) Kiinan qigong-kulttuurissa on sanonta: ”Älkää antako apinamielen hallita itseänne!” Olen monesti...
Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide...
Matti Puolakan näkemys Aristoteleen poliksen perusajatuksesta poikkeaa kaikesta mitä keskustelussa on esiintynyt, myös esim. suuresti arvostamamme suomalaisten Aristoteles-tutkijoiden kannoista. Lyhyesti: Aristoteleelle polis oli yhteiskunta, jossa ihmisten eettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen...
Kuuntele artikkeli: Matti Puolakan elämäntyöksi tuli luoda filosofiseen universaalihistoriaan perustuva ihmisen määritelmä. Toisin sanoen, tämän ajan suuri kertomus. Se on sekä rohkein että rehellisin tehtävä, minkä kukaan maailmankatsomuksellinen ajattelija tai liike voi itselleen asettaa...
Yle Areenassa näytettiin syksyllä 2017 dokumentti nimeltä ”Ruotsin Mao-kapinalliset”. (1) Se käsitteli pientä hihhulilahkoa, joka irtautui Ruotsin marxilais-leniniläisestä, Kiinan kannalle asettuneesta liikkeestä (jatkossa m-l-liike) keväällä 1968, ja hajosi täysin omaan mahdottomuuteensa saman...
“Pohdimme kaikkea maan ja taivaan välillä, probleemat syttyivät ja sinkoilivat, mutta aina optimistisessa ja vapauttavassa hengessä. Oli raivattava tietä uusille aatteille kaikilla aloilla.” – Jean Sibelius Karl Ekmanille 1930-luvulla (Tarkoittaen vuosisadan alkua, Suomen taiteen kulta-aikaa)
Darwin kertoo isästään mm. seuraavasti: Yksi hänen kultaisista säännöistään (eikä vallan helppo toteuttaa) kuului: ‘Älä koskaan ystävysty kenenkään kanssa, jota et pysty kunnioittamaan.'” Charles Darwin: Elämäni Kustannus Oy Pohjoinen, Jyväskylä 1987
Uudenlaisten ajattelu- ja kommunikaatiotapojen synty 70 000 — 30 000 vuotta sitten muodostaa kognitiivisen vallankumouksen. Mikä sai sen aikaan? Tätä ei tiedetä varmasti. Kannatetuimman teorian mukaan sattumanvaraiset geenimutaatiot aiheuttivat muutoksen sapiensien aivojen sisäisissä kytkennöissä...
Historian kulkua ovat muovanneet kolme merkittävää vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous pani historian alulle noin 70 000 vuotta sitten. Maanviljelyn vallankumous vauhditti sitä noin 12 000 vuotta sitten. Tieteellinen vallankumous, joka alkoi vasta 500 Vuotta sitten, saattaa hyvinkin lopettaa...
Chris Stringer kirjansa “Vain yksi jäi” loppusanoissa: Darwinin kuoltua hän sai kunnian tulla haudatuksi Westminster Abbeyhin, jossa hänelle ja hänen työlleen satoi ylistystä, kuten seuraava esimerkki osoittaa: ”Herra Darwin on jättänyt laajan ja syvän jäljen psykologiaan samoin kuin...
