Ihmisjoukot ovat kautta aikojen olleet otollista maaperää valheiden levittämiselle ja kaaoksen luomiselle. Mitä enemmän yhteiskunnassa on näköalattomuutta ja toivottomuutta, sitä heikommin ihmiset kykenevät selittämään maailmaa ja elämäänsä. Ja sitä alttiimmin he hurahtavat salaliittoteorioihin...
Yrjö Rautio kirjoittaa viimeisessä Hesarin kolumnissaan (26.2.2021): ”Olemme uskoneet, että tieto ja sivistys ovat demokratian tae. Edellytyksiä ne ovat, mutta eivät tae. Ihminen ei ole myöskään niin rationaalinen kuin uskoimme ja kuin olisi demokratian kannalta suotavaa. Hänet saadaan helposti...
Hesari kirjoitti 21.2.2021 pääkirjoitussivulla otsikolla Koskelan murhenäytelmä pakottaa perusasioiden äärelle: ”(…) Filosofit ja kirjailijat ovat kuluttaneet paljon aikaa todistellakseen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä tai perusluonteeltaan paha. Molempien ajatustapojen puolesta on esitetty...
Tein muutama vuosi sitten matkan Kaliforniaan, San Franciscoon. Kokemukset olivat hienoja ja positiivisia. Jokin kiinnitti kuitenkin surullisella tavalla huomiota: silminnähtävä köyhyys ja huono-osaisuus. Kaduilla näkyi huomattavan paljon pahvilaatikoissa ”asuvia” kodittomia, kerjääviä...
Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen palkittiin vuonna 2020 Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla teoksestaan Orjia ja isäntiä — ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla. Aaltosen ja Sivosen kirja ilmestyi otollisena ajankohtana: Black Lives Matter -liike on ottanut esille orjuuden...
Voidaanko Hamletin kysymyksestä esittää olennaisesti uutta arviota? Ainakin siitä voidaan filosofoida seuraavasti poiketen yleisestä tulkinnasta (esimerkki sellaisesta jutun lopussa): Hamletissa Shakespeare ottaa esille kaikkein kauheimman mahdollisen rikoksen, mikä sotii inhimillisiä tunteita...
Kädellisten tutkijat, paleoantropologit ja antropologit ovat viimeisen noin 50 vuoden aikana osoittaneet vakuuttavasti, että ihmisen (kuten muiden kädellisten) älykkyys ei ole johtunut pystyasennosta eikä työkalujen valmistamisesta, vaan sosiaalisista kyvyistä. Tällöin painotetaan ihmisten kykyä...
Tolstoilla on kertomus Kreuzer-sonaatti. Siinä on mielenkiintoinen kohta, jossa kertoja kuvailee sitä, millä tavalla musiikki vaikuttaa ihmiseen. Hänen kohdallaan kysymys oli siitä, että hänen vaimonsa ja tämän ilmeinen rakastaja Truhatsevski soittivat yhdessä Beethovenin Kreuzer-sonaatin ja miten...
Mesopotamian pohjoisosissa oli n. 8000 vuotta sitten lukuisia rauhanomaisia kaupunkeja. Ne olivat suhteellisen tasa-arvoisia uskonnollisia asukastaajamia, joiden keskusyksikkönä oli ”kaupunki” – viljan varastointitilat, keskusaukio ja temppelit. Keskusta ympäröivien alueiden talonpoikia ei ollut...
Maanviljelykseen siirtymisen jälkeen eri puolilla maailmaa syntyi rauhanomaisia asukastaajamia kuten Induskulttuuri, Catal Hüyük, Tel Brak ja Tel Hamoukar, Caral eli Norte Chico (Perussa). Asukastaajamat käsittivät tuhansia ihmisiä ja ne menestyivät useita vuosisatoja. Rauhanomaisuudessaan ne...
Historianfilosofia on eri yhteiskunta- ja ihmistieteiden kattotiede. Se käsittelee ihmiskunnan ja ihmisyhteiskunnan kehityksen yleisimpiä lainalaisuuksia, olemusta ja kehitystendenssejä. Se on kaiken muun yhteiskuntatutkimuksen yleisin ohjenuora. Erityistieteiden tulisi nojautua niihin yleisimpiin...
Filosofisesti Homo-suvun (eli ihmissuvun historia) voidaan jakaa kahteen perusvaiheeseen: Eläimellisen moraalievoluution historiaan sekä poliittisen evoluution historiaan. Jälkimmäinen tarkoittaa ihmisyhteiskunnan historiaa. Vasta sen voidaan katsoa olevan varsinaisesti ”ihmisen tien” historiaa...
