Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...
Mikä on esihistoriallisena aikana myös suhteellisen tasa-arvoisten pyynti-keräilykulttuurin heimojen piirissä tapahtuneiden väkivaltaisuuksien ja varsinaisten, valtioiden käymien “ammattimaisten” sotien ero? – Eräs tärkeä näkökulma tähän kysymykseen on Jared Diamondin teoksessa...
Useimpien ihmisen syntyä tutkivien tutkijoiden mukaan ihmisen kehityksessä tapahtui mullistus n. 70000 – 50000 vuotta sitten, paljon myöhemmin kuin anatomisesti täysin kehittynyt nykyihminen (Homo sapiens) oli ilmaantunut fossiiliaineistoon. Osoituksena tästä mullistuksesta olivat taide ja...
Matias oli Uusi historia ry:n hallituksen jäsen ja keskeinen henkilö ystäväpiirissämme. Hän oli perusluonteeltaan harvinaisen reilu, rohkea ja helposti lähestyttävä. Matiaksen kanssa oli usein miellyttävää keskustella aiheesta kuin aiheesta; hän oli aidosti kiinnostunut ihmisistä ja elämän eri...
Sisällys Johdanto Lähtökohtana biologinen evoluutio Kulttuurievoluution käsite on tärkeä… …mutta se ei riitä – tarvitaan moraalievoluution käsite Esimerkkejä kehittyneiden eläinten moraalievoluutiosta – Sosiaaliset taidot – Ravinnon jakaminen – Yhteistyö ravinnon hankkimisessa...
Suuret siirtymät filosofian keskuksessa ovat signaaleja yleisen kulttuuri-ilmaston muutoksista, jotka puolestaan heijastavat poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden muutoksia. Se optimistinen mieliala ja edistysusko, jota tieteen ja teknologian kehitys on pitänyt yllä ja joka on...
Filosofiassa esitetään paljon ajatuksia ja tunnuksia, jotka vaikuttavat älyttömiltä. Näin on muissakin tieteissä, mm. hiukkasfysiikassa. Mutta filosofialle tuo on kerta kaikkiaan tunnusomainen piirre ja myös erilainen kuin muissa tieteissä. Siksi tulisi aina ottaa huomioon toisen käyttämä...
”Kolmivaiheinen jako vastaa ihmislajin lukumääräisen kasvun vaiheita. Mutta varsinainen jakoperuste on esityksessä tuotannon tapa. Evoluutiopohjainen historiankuvaukseni rakentuu siten, että tuotannon tapa on omaksuttu historiallisen tapahtumavirran tärkeimmäksi selittäjäksi. Tämähän epäilemättä...
Aristoteleen kirjoittamassa Runousopissa esiintyvää katharsis-käsitettä on tulkittu historiassa monin tavoin, osa tulkinnoista nousee aina uudelleen esille. Sen vuoksi Aristoteleen katharsis-tulkintojen onkin sanottu olevan elävien kuolleiden hautausmaa. Tämän voisi ymmärtää niinkin, että katharsis...
Alustus käsittelee aihetta nimenomaan historianfilosofian kannalta, ja siinäkin hyvin yleistäen. Se keskittyy pääasiassa esihistorian loppupuoleen. Matti Puolakka ei tätä aihepiiriä koskevaa näkemystään koskaan editoinut kovin valmiiseen muotoon. On syytä todeta, että Matti antoi hyvin suuren arvon...
Arkeologian identiteettiongelma Arkeologia tutkii ihmiskunnan historiaa ja ihmistä esinelöytöjen ym. ei-kirjallisten lähteiden perusteella. Se kuuluu siis sekä luonnontieteiden että humanististen ihmis- ja yhteiskuntatieteiden piiriin. “Siitä lähtien kun nykyaikainen arkeologia syntyi 1800-luvulla...
Tieto esihistoriasta on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja se on kumonnut monia aikaisempia opinkappaleita ja uskomuksia – ei vain filosofisissa ja yhteiskuntatieteissä, vaan myöskin esihistoriaa tutkivien tieteiden omassa teorianmuodostuksessa. Arkeologiassa tämä koskee erityisesti...
Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen sodan jälkeen Suomi irtosi Ruotsin valtioyhteydestä ja liitettiin...
Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus, kuin Suomessa tapahtui suunnilleen vuosina 1880-1920. Tätä kukoistusta edelsi lähes vuosisadan...
Catal Hüyük (tai Çatalhöyük) oli egalitaarinen ja rauhanomainen sivilisaatio Turkin Anatoliassa, myöhemmin kuivuneen Çarşamba -joen rannoilla. Vanhin, joen itäpuolinen kumpu on ajoitettu noin vuosiin 7400 – 6200 eaa. ja länsipuolelle rakennettu uusi alue n. 6200-5200 eaa. [1] Asutus jatkui...
Catal Hüyük on kuuluisa, myytinomainen kaivauspaikka, vaikkakaan ei siitä syystä joka mielestämme tulisi olla tärkein: esimerkkinä siitä, että monimutkainen väkirikas ihmisyhteiskunta on säilynyt tasa-arvoisena ja rauhanomaisena jopa 2000 vuotta. Lue myös: Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen...
Esihistorian vaihejakoja – osa 1 Arkeologian ja kulttuuriantropologian piirissä on eri tavoin pyritty jaottelemaan ihmissuvun esihistoriaa vaiheisiin. Käsittelemme näistä jaotteluista vaikutusvaltaisimpia. Vaikka jokainen niistä on osoittautunut enemmän tai vähemmän virheelliseksi, ei selkeää...
Uusimpana löytönä harakat ovat paljastaneet varislintujen kyvyistä uuden puolen. Viidelle harakalle tehtiin klassinen peilitesti. Kaikille laitettu värillinen täplä kaulaan leuan alle niin, etteivät ne voineet nähdä sitä suoraan. Viidestä harakasta kaksi hyökkäili kiivaasti omaa peilikuvaansa...
Johdannoksi Jonathan Haas esittää mielenkiintoisen historiikin arkeologisessa tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista malleista, niiden kehityksestä ja nykytilasta. Kirjoitus ei ole kokonaisesitys kaikesta arkeologian teorianmuodostukseen liittyvästä. Se keskittyy – Haasin sanoin –”poliittisesti...
Sivilisaatioiden synty liittyy maatalouteen siirtymiseen. Silloin perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, joka olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan. Esihistorian loppupuolen vaihejakoa Sivilisaation...
