Sivilisaatioiden synty


Noin 10 000 – 5000 vuotta sitten

Induskulttuurin sinettiEsihistorian loppupuolella tapahtui olennainen muutos yhteiskunnan järjestäytymistavassa ja sen tuotantorakenteissa. Maatalouteen siirtymisen myötä työn- ja hyödykkeiden jako laajeni perusryhmien, heimojen, kylien, ammattiryhmien ja lopulta talousalueiden väliseksi. Tuotanto yhteiskunnallistui ja syntyi keskusvalta. Sivilisaatioita oli kahdenlaisia: rauhanomaiset, suhteellisen egalitaariset asukastaajamat ja väkivaltaiset päällikkökunnat, jotka olivat myös luokkayhteiskunnan ensimmäinen muoto.

Kehityksen pääuoma kuitenkin vei väkivaltaisiin, imperiumia rakentaviin kaupunkivaltioihin. Vaikka rauhanomaiset kaupungit katosivat historiasta, niiden merkitys on paljon suurempi kuin tutkijat itse edes käsittävät: mitkä tekijät takasivat suhteellisen tasa-arvon ja sodankäynnin puuttumisen? Miten yhdistyvä ihmiskunta voi ottaa oppia niiden tavasta järjestäytyä?

Aihetta käsitellään ao. artikkeleiden lisäksi seuraavissa yhteenvetoartikkeleissa:

Ihmissuvun historia “keskinäisen jaon” näkökulmasta | sivilisaatiot
Poliittisen evoluution historia | sivilisaatiot
Miksi tarvitaan uutta historiaa? | Esihistorian loppupuoli


KUVA: Yksisarvinen kuvattuna Induskulttuurin sinetissä. Biswarup Ganguly, Wikmedia Commons CC BY 3.0
Sivilisaatioiden synty

Nykyarkeologian Graalin malja

Sivilisaatioiden synty liittyy maatalouteen siirtymiseen. Silloin perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, joka olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan. Esihistorian loppupuolen vaihejakoa Sivilisaation...

Sivilisaatioiden synty

Mitä Induskulttuurissa EI ollut

Arvostettu varhaisten Lähi-Idän, Intian ja Kiinan sivilisaatioiden tutkija Charles Keith Maisels kuvaa tarkasti sitä, miten rauhanomainen ja suhteellisen tasa-arvoinen Induskulttuuri oli. Hän perustaa näkemyksensä varsin laajaan eri arkeologien julkaisemaan tutkimusaineistoon. Maisels polemisoi...