Ohjelma osa 1:
Mitä aikaa elämme?
6. Luku

Tähän asti radikaalit yhteiskunnalliset muutokset ovat tapahtuneet tuotantotavassa ja poliittisissa valtarakenteissa. Ihmiskunnan yhtenäistyessä tärkein muutos tapahtuu opetuslaitoksessa.

Yliopistouudistus on välttämätön

Näkyvin muutos ihmissuvun kehityksessä viimeisten 500 vuoden aikana on ollut luonnontieteiden voittokulku, joka jatkuu edelleen. Länsimaisen yliopistolaitoksen ja luonnontieteellisen tutkimuksen kehittymisen ansiosta ihminen on saanut uskomattomalla tavalla tietoa, jonka avulla hyödyntää luontoa. Samalla tieteellis-tekninen kehitys on vienyt ihmiskunnan itsetuhon partaalle.

Nykyinen yliopistolaitos ja opetusjärjestelmä eivät ole kyenneet opettamaan ihmiskuntaa hallitsemaan omaa luontoaan – toisin sanoen järjestämään sisäisiä suhteitaan niin, että pystyisimme astumaan kestävän kehityksen tielle ja välttämään itsetuhon.

Yliopistolaitos on muutosprosessissa kaikkialla maailmassa. Nykyisten yliopistojen rinnalle ja yhteyteen tarvitaan mielestämme uudenlainen yliopistojen, tiedekuntien ja tutkimuslaitosten verkosto. Kutsumme sitä eettiseksi kansalaisyliopistoksi. Se edellyttää sekä yliopistojen sisäistä uudistumista että muuttunutta suhdetta yhteiskuntaan.

Synteesi liberalistisesta ja marxilaisesta traditiosta

Näkemyksemme perustuu yhteenvetoon päättyneen aikakauden kokemuksista. Yliopiston osalta tämä merkitsee synteesiä länsimaisen yliopistolaitoksen ja marxilaisen sivistysihanteen parhaista puolista.

Liberalistisesta traditiosta omaksutaan tutkimusaiheiden valinnanvapaus, mielipiteenvapaus ja ihanne totuuden etsinnästä itsetarkoituksena. Marxilaisesta perinteestä omaksutaan – tosin uudelleen tulkittuna – näkemys siitä, että jotkut tieteenalat ovat luonteeltaan ideologisia (ks. s. XXX), sekä pyrkimys kokonaisvaltaisen maailmankuvan hahmottamiseen.

Eettisen yliopiston peruspiirteitä

Seuraavassa keskeiset piirteet siinä, miten näkemyksemme mukaan yhteiskunta- ja ihmistieteitä tulisi eettisissä yliopistoissa opettaa ja opiskella:

(1) Tarvitaan monitieteistä opinto- ja tutkimustoimintaa, jossa pyritään ihmissuvun koko tien hahmottamiseen.

(2) Se toteutetaan filosofian johdolla. Ihmiskunnan tiestä ei voida enää muodostaa kokonaiskuvaa, ellei lähtökohtana ole filosofian kaikkien keskeisten osa-alueiden opiskelu.

Ja toisaalta, filosofian historiaa (ja laajemmin aate- ja kulttuurihistoriaa) tulisi tarkastella siltä kannalta, miten uusi, käänteentekevä tieto esihistoriasta, historiallisesta ajasta tai nykymaailmasta vahvistaa ja selittää joidenkin ja kumoaa toisten ajattelijoiden näkemyksiä.

(3) Opetus- ja tutkimusaiheiden maailmankatsomuksellinen luonne tunnustetaan. Siksi väittelyjen organisoiminen on tärkein opetusmenetelmä, ja omakohtainen osallistuminen väittelyihin on tärkein oppimismenetelmä. Tällä emme tarkoita lähinnä amerikkalaisista yliopistoista tuttua perinnettä, ”väittelykilpailuja”. Eettisessä yliopistossa olennaista ei ole se, ”kuka väittelyn voittaa”, vaan se, kuka väittelee rehellisimmin.

(4) Yliopistouudistus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yliopistojen suhde puolueisiin muuttuu. Myös puolueiden suhde yliopistoihin ja tieteeseen yleensä muuttuu. Yliopistojen on pyrittävä organisoimaan kaikille avoimia opintokursseja, joista muodostuu silta yliopistojen ja aatteellispoliittisten liikkeiden välillä.

Kun tällaisia opintokursseja syntyy tulevaisuudessa yliopistoihin, kansalaisopistoihin ja vastaaviin opetuslaitoksiin eri puolilla maailmaa, niistä muodostuu globaalin eettisen kansalaisyhteiskunnan ydin.

Vähitellen toteutuu esitetyn yliopistouudistuksen perimmäinen tavoite, YK:n alainen globaali kansalaisyliopisto. Ihmiskunta yhdistyy oman itsetuntemuksensa varaan.

ARTIKKELIKUVA:

Pariisin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.

Pariisin yliopiston
oikeustieteellinen tiedekunta. KUVA: Peter Haas, kuvaa rajattu. Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.

Kirjoittajasta

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.