Sivilisaatioiden synty

Esihistorian jälkipuoli historianfilosofisena ongelmana

John K. Hillers (1843-1925) kuvasi Pai-utes intiaaneihin kuuluvaa heimoa. Amerikan intiaaniheimoissa oli sekä sotaisia että rauhanomaisia, mikä usein johtui erilaisista luonnonoloista. KUVA: Wikimedia Commons
Matti Puolakan ex tempore puhe 9.11.2013. Kevyesti stilisoitu

– Hajamietteitä

Sivilisaatiolla tarkoitetaan kaikkia pyynti-keräilykulttuurin heimosta seuraavalla tavalla eroavia organisaatioita:

Perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, määrättyjen keskeisten ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, mikä olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan.

Tämä määritelmä on periaatteessa hyvin selvä. – Toki ylläolevia ilmauksia täytyy tarkentaa.

Tämä sivilisaatioiden määritelmä vastaa myös vankkumattomasti esihistorian koko jälkipuolta kattavaa empiiristä tosiasia-aineistoa.

Mikä tässä sivilisaatio-määritelmässä on ongelmallista? Sen alle menee hyvin erilaisia yhteiskuntatyyppejä. Eikä vain erilaisia, vaan sellaisia, jotka ovat olennaisella tavalla päinvastaisiakin: rauhanomaisia kaupunkitaajamia vastaan sotaisat kaupunkivaltiot. Rauhanomaisia paikalleen asettuneita, pienimuotoista maataloutta (mukaan lukien systemaattinen kalastus) harjoittavia heimoja sekä sitten myös samanlaisen taloudellisen tuotantoperustan omaavia sotaisia heimo-organisaatioita.

Mitä selityksiä vaaditaan? Esimerkki: maatalouteen siirtyminen sujui hyvin hitaasti asteittain. Sillä on monia erilaisia yhteiskuntarakenteisiin, yhteiskunnan sisäisiin suhteisiin vaikuttavia muotoja. Tietyssä vaiheessa pyynti-keräilykulttuurin heimot alkoivat kehittää sivuelinkeinonaan erilaisia maatalouteen liittyviä muotoja. (Tehostunut meren elävien pyytäminen ja kerääminen tulee lukea näihin.) Tämä synnytti hyvin erilaisia toimeentulotapoja, erilaista työnjakoa, seurauksena sitten hyvin erilaisia yhteiskunnallisia rakenteita. – Tämän takia yllä esitetyn sivilisaation määritelmän tueksi täytyy esittää selityksiä ja yksityiskohtaisia perusteluja.

Yhtä kaikki! Yllä esitetty on ainoa mahdollinen määritelmä, joka luo yleiskuvaa esihistorian loppupuolesta, tiestä esihistoriasta historialliseen aikaan.

Arkeologisessa teorianmuodostuksessa maatalouteen siirtymistä kuvataan näin: ravinnon keräilystä ja pyytämisestä siirryttiin ravinnon tuottamiseen. Tämä on ihan oikein. Mutta se on vaillinaista. Ja se on myös harhaanjohtavaa, jos tätä puutteellisuutta ja yksipuolisuutta ei huomata.

Maatalouteen siirtymistä tärkeämpää on pohtia minkälaisia vaikutuksia yhteiskuntarakenteisiin se synnytti. – “Tuotantotavassa” tapahtuneita muutoksia ei saisi pohtia erillään yhteiskuntarakenteissa tapahtuneista muutoksista.

Erittäin tärkeä ajattelutehtävä: miten marxilaisen historianfilosofian käsiterakennelma auttaa, ja miten harhaanjohtaa, esihistorian jälkipuoliskon monimutkaisen tapahtumaketjun selittämisessä? – Käytin nimitystä ajattelutehtävä. Miksi? Marxilaisen historianfilosofian ongelmat ovat historianfilosofisia ongelmia. Lähtökohtaisesti on epäselvää, perin juurin epäselvää, mitä marxilaisella historianfilosofialla oikeastaan tulisi tarkoittaa. Jonkin kannan ottaminen tähän kysymykseen on ajattelutehtävä eikä (pelkästään) ‘tutkijantyö’.

Marxilaisen historianfilosofian sisäisten ristiriitojen analysointi on eettis-intellektuaalinen haaste. Silloin täytyy ottaa kantaa sosialistisen maailmanjärjestelmän nousuun ja tuhoon sekä läntisen kapitalismin kokonaiskehitykseen. Sehän jos mikään on paitsi tieteellinen, myös moraalinen haaste! – Minä annoin tähän kysymykseen alustavasti systemaattisen vastauksen 1980-luvun alussa. Ja edelleenkin olen ilmeisesti siinä suhteessa ainoa maailmassa.

Tilanne tulee muuttumaan heti silloin kun Kiinassa internet-keskustelu vapautuu. Marxilaisen historianfilosofian sisäisten ristiriitojen selvittäminen on mahdotonta, ellei katsota erityisesti Kiinassa sosialismin nousua ja tuhoa.

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Sivilisaatioiden synty » Esihistorian jälkipuoli historianfilosofisena ongelmana

Kirjoittajasta

uusihisto

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.