Niissä ei käytetty ihmisuhreja. Niillä ei ollut suuria vallihautoja ja muureja, ei järjestäytynyttä sisäistä pakotuskoneistoa, sotia eikä sellaisten vaatimaa monimutkaista hallintokoneistoa.
Hautojen perusteella on voitu päätellä, että rauhanomaisissa asukastaajamissa vallitsi suhteellisen suuri tasa-arvoisuus, myös sukupuolten välillä. Muun muassa Catal Hüyük oli hyvin egalitaarinen. Statuserot kansalaisten välillä eivät olleet suhteettoman suuria niissä kulttuureissa, joissa niitä esiintyi, kuten esim. Caralissa. Varsinaista riistoa ei esiintynyt.
Mikä ihmiselle on tärkeintä ja parasta yhteiskunnassa? Rauha. Se ettei tarvitse pelätä tappamista ja mielivaltaa eikä hakea tunnustusta ja suosiota julmuudesta naapurikansoja kohtaan. Tämä on periaatetasolla selvää jokaiselle ihmiselle.
Tämän vuoksi rauhanomaiset asukastaajamat ovat tärkeä virstanpylväs ihmiskunnan historiassa ja sivilisaatioiden synnyssä. Ne ovat myös tärkeä kysymys muodostettaessa kokonaiskuvaa ihmissuvun tiestä.
Tanssiva tyttö, patsas Induskulttuurista. Kuva: Wikipedia.
Rauhanomaiset kaupungit eivät olleet “kommunistisia”. Ne eivät perustuneet yhteisomistukselle, vaan yksityisomistuksen ja yhteisomistuksen harmoniselle suhteelle. Perhekunnilla (yksityisomistus) ja ruohonjuuritason yhdyskunnilla (ryhmäomistus) oli itsenäisyys keskusvaltaan nähden. Mutta myös keskusvallalla oli omistusta (yhteisomistus tai “valtionomistus”).
Ruohonjuuritason perusyksiköiden taloudellis-poliittinen omavaraisuus takasi sen, ettei keskusvalta voinut anastaa itselleen päätösvaltaa jokapäiväiselle toimeentulolle välttämättömien hyödykkeiden jaosta. Jos perusyksiköt olisivat menettäneet riippumattomuutensa, keskuksen vallankäyttö olisi heti muuttunut vääryyden lähteeksi.
Keskusvalta siis palveli – joutui palvelemaan – ruohonjuuritason perusyksiköiden ja paikallisten valtayksiköiden itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Siinä mielessä se oli virkamiesmäistä.
Tämä uusi tieto esihistoriasta kumoaa marxilaisen käsityksen siitä, että tuotantovälineiden yksityisomistus olisi luonut luokkayhteiskunnat. Totuus on (joiltakin olennaisilta osin) päinvastainen.
Tietynlaiset luonnonolosuhteet ja muut seikat vaikuttivat siihen, milloin sivilisaatiosta muodostui sotaisa, milloin rauhanomainen. Siitä, samoin kuin erilaisten rauhanomaisten sivilisaatioiden erityispiirteistä muissa artikkeleissa.
» Alkuun » Historianfilosofiaa »