Ihmiskunta tarvitsee uutta historiaa


Jaa tämä sivu:

Mikä ihminen on? Miten ihminen eroaa eläimestä? Miksi vain ihmisellä on historia? Voidaanko historiasta oppia? Mistä johtuu ihmiskunnan itsetuhoisuus?

Nykyisin nämä kysymykset asettuvat uudella tavalla. Mikään perinteinen aatesuunta ei ole tyydyttävällä tavalla kyennyt tekemään yhteenvetoa sen enempää päättyneen aikakauden yllättävistä tapahtumista kuin ihmisen syntyhistoriaa tutkivien tieteiden uusista löydöistä.

Elämme ihmiskunnan yhtenäistymisen aikaa. Ihmiskunnan on opeteltava oppimaan omasta historiastaan, yhdistyttävä lajina itsetuntemuksensa varaan, tai ihmiskunta tuhoaa itsensä.

Näillä sivuilla esitellään Matti Puolakan ehdotusta ihmiskunnan uudeksi historiaksi. Artikkelit ovat useimmiten editointeja Matin ex tempore puheista ja keskeneräisistä kirjoituksista. Ks. Toimituksen ja sivuston esittely

TUNNUSKUVA: Clio, historian jumalatar. Maalaus Johannes Moreelse, Wikimedia Commons, PD

Uusimmat jutut

“Ajan hengen lapsi” – Eino Leino lehtimiehenä

”Emme saa toisista kansoista vierautua ja itsekyläiseen isänmaallisuuteen vajota”, sanotaan Nykyaika-lehden pääkirjoituksessa vuodelta 1898. Tuo suhtautuminen kuvastanee parhaiten Eino Leinon yhteiskunnallista toimintaa ja lehtimiesuraa. Leinon tuotanto oli vaikuttava inhimillinen voimannäyte...

Uusi historia -tiedote ilmestynyt

Uusi historia -tiedotteessa kommentoimme joitakin maailmanpoliittisia uutisia, etenkin niitä, joissa näkyvät maailmanhistorian – ja joskus myös universaalihistorian – pohjavirrat. Tiedote alkaa nyt ilmestyä kerran kuukaudessa (noin 15. päivä). Tiedotteen voi halutessaan tilata omaan sähköpostiinsa...

Ihmissuvun tie kahdessa vaiheessa

Puolakalla oli useita hieman erilaisia muotoiluja, joissa ihmissuvun tie oli supistettu kaikkein lyhimpään muotoon. Tässä niistä eräs. Äärimmäinen lyhentäminen luonnollisesti vaatii tuekseen selityksiä – linkit johtavat lisävalaistusta tuoviin artikkeleihin ja käsitemäärittelyihin. Homo-suvun...

Tuusulan taiteilijayhteisö

Seuraavassa otteita alustuksesta Uusi historia ry:n kesätapaamisessa 8.8.2020. Tekstissä referoidaan Riitta Konttisen kirjaa ”Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö”. Suoriin sitaatteihin on merkitty sivunumerot. Suosittelemme lämpimästi tätä teosta! Siinä on monia mainioita...

Ihmissuvun tien perusvaiheet

Filosofiselle historiankirjoitukselle kysymys vaihejaosta on olennainen. Tässä ihmissuvun tie on yhteiskunnallisen organisaatiomuodon ja tuotantotavan perusteella jaettu kuuteen perusvaiheeseen.

Lopuksi osio, jossa artikkelit käsittelevät yhdessä kaikkia tai useampia perusvaiheita.

Ihmiskunnan tie -väittelysanakirja (VSK)

Peli poikki -mielenosoitus Helsingissä 24.9.2016. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Tuhoaako ihmislaji itsensä? Tämä on ajan suuri kysymys. Siitä tulee lähivuosina kaikkien ideologisten, poliittisten, taloustieteeellisten ja ekologisten keskustelujen ydin.

Nykyään jokainen vakava ja vastuuntuntoinen puolue, kansalaisjärjestö, tiedeyhteisö ja kansalainen joutuu pohtimaan kriittisesti oman ajattelunsa perusteita, luomaan uudelleen omaa maailmankatsomustaan.

Eri mielipidesuuntausten välinen keskustelu on järjestettävä uudella tavalla. Millään nykyisellä sosiaalisen median palvelulla ei ole välineitä siihen.

Meidän ehdotuksemme on Ihmiskunnan tie -väittelysanakirja, sekä sen yhteyteen perustettava totuusfoorumi - eettiseen verkostoitumiseen perustuva uudenlainen somepalvelu ja kansalaisliike.


Filosofian uusi historia ja ihmissuvun tie

Jokaisen aikakauden aatehistoria, erityisesti filosofian historia, kuvastaa ihmiskunnan itsetuntemuksen kehittymistä ja senhetkistä tasoa. Kaikki maailmanhistorialliset aikakaudet ovat kirjoittaneet filosofian historian uudelleen omansa näköiseksi. Niin on tehtävä myös nykyisellä, ihmiskunnan yhtenäistymisen vuosisadalla.

Filosofian historian tärkein osa-alue on historianfilosofia. Se on kaikkien yhteiskuntaa, ihmistä ja historiaa käsittelevien tieteiden kattotiede. – Tässä osiossa on artikkeleita siitä, miten historianfilosofian suurimpia nimiä tulisi hyödyntää alkavan aikakauden haasteiden kannalta. Keräämme tähän myös erilaisia kokonaisesityksiä historiasta, niin filosofian klassikoilta kuin nykykirjoittajilta, sekä muita filosofisia oivalluksia, joita on tarvittu uuden historianäkemyksen luomiseen.

Käsitemäärittelyjä

käsitemäärittelyjäUusi näkemys ihmissuvun tiehen on vaatinut myös sekä täysin uusien käsitteiden luomista että olemassaolevien käsitteiden tarkentamista tai uudelleentulkintaa. Artikkeleiden rinnalle keräämme lyhyitä käsitemäärittelyjä, joiden toivomme helpottavan lukemista. Lue lisää...

Kaunokirjallisuus ja ihmisluonto

Ihminen, ihmisyhteiskunta, ihmisen koko historia – nämä ovat tämän ajan pääkysymyksiä, joiden selvittämisessä tarvitaan lukuisia eri tieteenaloja, mutta myös kulttuurihistoriaa, erityisesti kaunokirjallisuutta. Vertaamme ihmissuvun synnystä, esihistoriasta ja historiasta saatua uutta tietoa siihen, mitä kaunokirjallisuuden suurimmat nimet todistavat ihmisluonnosta.

“Ajan hengen lapsi” – Eino Leino lehtimiehenä

”Emme saa toisista kansoista vierautua ja itsekyläiseen isänmaallisuuteen vajota”, sanotaan Nykyaika-lehden pääkirjoituksessa vuodelta 1898. Tuo suhtautuminen kuvastanee parhaiten Eino Leinon yhteiskunnallista toimintaa ja lehtimiesuraa. Leinon tuotanto oli vaikuttava inhimillinen voimannäyte...

Tuusulan taiteilijayhteisö

Seuraavassa otteita alustuksesta Uusi historia ry:n kesätapaamisessa 8.8.2020. Tekstissä referoidaan Riitta Konttisen kirjaa ”Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö”. Suoriin sitaatteihin on merkitty sivunumerot. Suosittelemme lämpimästi tätä teosta! Siinä on monia mainioita...

Hamlet – uusi tulkinta

Voidaanko Hamletin kysymyksestä esittää olennaisesti uutta arviota? Ainakin siitä voidaan filosofoida seuraavasti poiketen yleisestä tulkinnasta (esimerkki sellaisesta jutun lopussa): Hamletissa Shakespeare ottaa esille kaikkein kauheimman mahdollisen rikoksen, mikä sotii inhimillisiä tunteita...

Katharsis ihmiskäsityksemme ja kokemustemme valossa

Aristoteleen kirjoittamassa Runousopissa esiintyvää katharsis-käsitettä on tulkittu historiassa monin tavoin, osa tulkinnoista nousee aina uudelleen esille. Sen vuoksi Aristoteleen katharsis-tulkintojen onkin sanottu olevan elävien kuolleiden hautausmaa. Tämän voisi ymmärtää niinkin, että katharsis...

AdLibriksestä


Hämeen-Anttila, Jaakko:

Islamin miekka.
Otava 2013.

Nyt alennuksella 3,90 e.

Onko islam sotaisa uskonto? Käskeekö Koraani muslimeja valloittamaan maailman? Miksi juuri islam on saanut nykymaailmassa kyseenalaisen kunnian edustaa väkivaltaista kulttuuria – unohdammeko idän konflikteja tarkastellessamme oman historiamme? Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen johtavia islamintutkijoita. Hänen teoksensa asettaa muslimien käymät sodat oikeisiin kehyksiinsä ja tarjoaa syvällisen analyysin islamilaisen ja läntisen maailman suhteesta ennen ja nyt.