Uudenlaisten ajattelu- ja kommunikaatiotapojen synty 70 000 — 30 000 vuotta sitten muodostaa kognitiivisen vallankumouksen. Mikä sai sen aikaan? Tätä ei tiedetä varmasti. Kannatetuimman teorian mukaan sattumanvaraiset geenimutaatiot aiheuttivat muutoksen sapiensien aivojen sisäisissä kytkennöissä, minkä jälkeen he kykenivät ajattelemaan aivan uudella tavalla ja kommunikoimaan aivan uudentyyppisellä kielellä. Tapahtumaa voitaisiin kutsua tiedon puu -mutaatioksi. Miksi se tapahtui sapiensin eikä neandertalinihmisen DNA:ssa? Tähänastisen näkemyksen mukaan kyseessä oli puhdas sattuma. Tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää tiedon puu -mutaation seurauksia kuin sen syitä.
Yuval Noah Harari:
Sapien – Ihmisen lyhyt historia, s. 33
Bazar, Liettua, 2017
Puolakkalaisen näkemyksen mukaan pyynti-keräilykulttuurin heimon, eli protoyhteiskunnan synty johti tähän ns. kognitiiviseen vallankumoukseen eli nykyihmisen syntyyn. Näkemys on siis yhteiskuntafilosofinen. Mikään satunnainen geenimutaatio ei voi selittää siirtymistä biologisen evoluution maailmasta ihmisen lajihistoriaan. Tarkemmin osiossa Ihmisen ja yhteiskunnan synty
Harari, Yuval Noah: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia.. Bazar 2017.
100 000 vuotta sitten maapallolla asui ainakin kuusi ihmislajia. Nykyään lajeja on vain yksi: homo sapiens. Miten meidän lajimme onnistui päihittämään muut lajit? Miten metsästäjistä tuli kaupunkien ja kuningaskuntien rakentajia? Mukaansatempaavasti ja asiantuntevasti kirjoitettu teos – mutta onko Hararilla historianfilosofiaa? Kommentointia täällä: Matti Puolakan historianfilosofia – alustukset
Harari kuvaa kirjassaan varsin elävästi sitä, mitä tapahtuisi kohtaamisessa nykyihmisen ja laumoissa eläneiden Homo sapiensien (eli anatomisesti meidän kaltaisten olentojen) kanssa:
Sen sijaan “kognitiivisen vallankumouksen” jälkeen kohtaaminen olisi ollut toisenlainen:
Voiko syynä tällaiseen muutokseen olla sattumalta syntynyt geenimutaatio? Sitä hieman epäilen, onko todella tutkijoiden enemmistö tuota mieltä. Monet käsittääkseni ajattelevat että syytä ei tiedetä. Varsin yleinen kanta on ollut sekin, että kenties ei ole mitään yhtä syytä vaan kyseessä on monen tekijän yhteisvaikutus.
Jos syynä olisi vain geenimutaatio, niin ihmisyyden synty kuuluisi silloin kokonaan biologisen evoluution piiriin. Eikö silloin olisi johdonmukaista, että myös koko yhteiskuntahistoria tähän päivään asti pitäisi voida selittää biologisen evoluution pohjalta – kaikki kulttuuri, taide, teknologinen kehitys, filosofia jne. Darwin riittäisi kaikkeen. Olisi IT-mutaatio ja Sibelius-mutaatio ja Ranskan vallankumous -mutaatio…
Toiseksi: mikä sitten aiheutti sen geenimutaation? Sattumako? Täytyihän siihen olla syynä joku luonnonvalinta. Ja sellainen evoluutio on hidasta.
Harari ei pidä tärkeänä kyseisen geenimutaation syiden selvittämistä. Se on ymmärrettävää, sillä jos hän (tai muut tutkijat) paneutuisivat sitä oikein tosissa tutkimaan ja pohtimaan, he luultavasti huomaisivat että mitään sellaista syytä ei löydy ja koko oletus on virheellinen.
Niin kauan kuin esihistoriatutkijat sivuuttavat yhteiskuntafilosofian, yleensä filosofian olennaiset osa-alueet, syytä tuohon suureen harppaukseen ei voi löytyä, niin kunnioitettavia tutkijoita kuin he omalla alallaan ovatkin.
Myös Hararin kirjaa voi suositella – se on valtavan hauska ja mielikuvitusrikas, ja siinä monista virheoletuksista huolimatta annetaan erittäin hyvä yhteenveto ihmissuvun syntyä ja esihistoriaa koskevasta nykytiedosta.