Harari kognitiivisesta vallankumouksesta

Uudenlaisten ajattelu- ja kommunikaatiotapojen synty 70 000 — 30 000 vuotta sitten muodostaa kognitiivisen vallankumouksen. Mikä sai sen aikaan? Tätä ei tiedetä varmasti. Kannatetuimman teorian mukaan sattumanvaraiset geenimutaatiot aiheuttivat muutoksen sapiensien aivojen sisäisissä kytkennöissä, minkä jälkeen he kykenivät ajattelemaan aivan uudella tavalla ja kommunikoimaan aivan uudentyyppisellä kielellä. Tapahtumaa voitaisiin kutsua tiedon puu -mutaatioksi. Miksi se tapahtui sapiensin eikä neandertalinihmisen DNA:ssa? Tähänastisen näkemyksen mukaan kyseessä oli puhdas sattuma. Tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää tiedon puu -mutaation seurauksia kuin sen syitä.

Yuval Noah Harari:
Sapien – Ihmisen lyhyt historia, s. 33
Bazar, Liettua, 2017

Puolakkalaisen näkemyksen mukaan pyynti-keräilykulttuurin heimon, eli protoyhteiskunnan synty johti tähän ns. kognitiiviseen vallankumoukseen eli nykyihmisen syntyyn. Näkemys on siis yhteiskuntafilosofinen. Mikään satunnainen geenimutaatio ei voi selittää siirtymistä biologisen evoluution maailmasta ihmisen lajihistoriaan. Tarkemmin osiossa Ihmisen ja yhteiskunnan synty

About the author

Avatar

Heli Santavuori

Toimitussihteeri, sivujen toteutus ja ulkoasu. VSK-työryhmä. Muistelmat ja tarinat.
Uuden Suomen blogi
Helin liikuntaoppaat ja muita julkaisuja CDON.comista

1 Comment

  • Harari kuvaa kirjassaan varsin elävästi sitä, mitä tapahtuisi kohtaamisessa nykyihmisen ja laumoissa eläneiden Homo sapiensien (eli anatomisesti meidän kaltaisten olentojen) kanssa:

    Olisi todennäköisesti ollut toivoton tehtävä yrittää opettaa englannin kieltä muinaiselle sapiensille, taivutella hänet uskomaan kristinuskon sanomaan, tai saada hänet ymmärtämään evoluutioteoriaa. Vastaavasti meillä olisi ollut suuria vaikeuksia oppia hänen kieltään ja ymmärtää hänen ajattelutapaansa.

    Sen sijaan “kognitiivisen vallankumouksen” jälkeen kohtaaminen olisi ollut toisenlainen:

    Jos voisimme kohdata Stadelin luolan taiteilijat, pystyisimme oppimaan heidän kielensä ja he meidän kielemme. Voisimme selittää heille kaiken tietämämme – Liisan seikkailuista Ihmemaassa kvanttifysiikan paradokseihin – ja he voisivat opettaa meille, miten heikäläiset näkevät maailman.

    Voiko syynä tällaiseen muutokseen olla sattumalta syntynyt geenimutaatio? Sitä hieman epäilen, onko todella tutkijoiden enemmistö tuota mieltä. Monet käsittääkseni ajattelevat että syytä ei tiedetä. Varsin yleinen kanta on ollut sekin, että kenties ei ole mitään yhtä syytä vaan kyseessä on monen tekijän yhteisvaikutus.

    Jos syynä olisi vain geenimutaatio, niin ihmisyyden synty kuuluisi silloin kokonaan biologisen evoluution piiriin. Eikö silloin olisi johdonmukaista, että myös koko yhteiskuntahistoria tähän päivään asti pitäisi voida selittää biologisen evoluution pohjalta – kaikki kulttuuri, taide, teknologinen kehitys, filosofia jne. Darwin riittäisi kaikkeen. Olisi IT-mutaatio ja Sibelius-mutaatio ja Ranskan vallankumous -mutaatio…

    Toiseksi: mikä sitten aiheutti sen geenimutaation? Sattumako? Täytyihän siihen olla syynä joku luonnonvalinta. Ja sellainen evoluutio on hidasta.

    Harari ei pidä tärkeänä kyseisen geenimutaation syiden selvittämistä. Se on ymmärrettävää, sillä jos hän (tai muut tutkijat) paneutuisivat sitä oikein tosissa tutkimaan ja pohtimaan, he luultavasti huomaisivat että mitään sellaista syytä ei löydy ja koko oletus on virheellinen.

    Niin kauan kuin esihistoriatutkijat sivuuttavat yhteiskuntafilosofian, yleensä filosofian olennaiset osa-alueet, syytä tuohon suureen harppaukseen ei voi löytyä, niin kunnioitettavia tutkijoita kuin he omalla alallaan ovatkin.

    Myös Hararin kirjaa voi suositella – se on valtavan hauska ja mielikuvitusrikas, ja siinä monista virheoletuksista huolimatta annetaan erittäin hyvä yhteenveto ihmissuvun syntyä ja esihistoriaa koskevasta nykytiedosta.

Kirjoita kommenttisi tähän. Tarkistamme sen mahdollisimman pian.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.