Työnjako ja sen avulla hankitun ravinnon jako laumassa edellyttää yhteisiä sääntöjä ja valvontamekanismeja. Jako tapahtui valvotusti yhteisellä leiripaikalla. Välistävetäjiä rangaistiin. Se oli uusi järjestäytymistapa, jossa piili yhteiskunnan itu.
”Lakien henki” muodostui laumaa koossa pitäväksi voimaksi. Siitä seurasi, että yksilön lisäksi laumasta tuli luonnonvalinnan yksikkö, ensin pääasiallinen ja lopulta käytännöllisesti katsoen ainoa.
Yhteiskuntakehityksen näkökulmasta kaikki ajanjaksolla 2,5 miljoonaa – noin 60 000 vuotta sitten eläneet Homo-suvun edustajat kuuluivat samaan lajiin, myös anatominen vastineemme Homo sapiens, joka syntyi viimeistään noin 200 000 vuotta sitten. Toisin kuin kirjallisuudessa yleensä on tapana, me kutsumme kaikkia näitä lajeja yhteisnimikkeellä ”apinaihmiset”.
Järjestäytymistapojen kehittyminen ja sen myötä parantunut ravitsemus edesauttoi myös biologista evoluutiota mm. kasvattamalla aivojen kokoa. Se puolestaan edesauttoi harppausta työkalujen kehityksessä.
Tällä 2,5 miljoonan vuoden ajanjaksolla muodostui ihmisen yksilö- ja ryhmäkäyttäytymistä säätelevä geenipooli. Siihen sisältyy sekä sokea sosiaalipsykologinen vallanhimo että kyky sopeutua sitä rajoittaviin sääntöihin, kyky voittaa itsensä.
Kädellisten tutkijat, paleoantropologit ja antropologit ovat viimeisen noin 50 vuoden aikana osoittaneet vakuuttavasti, että ihmisen (kuten muiden kädellisten) älykkyys ei ole johtunut pystyasennosta eikä työkalujen valmistamisesta, vaan sosiaalisista kyvyistä. Tällöin painotetaan ihmisten kykyä...
Sisällys Spekulaatiota ihmissuvun esihistoriasta? Avain ihmissuvun syntyyn: keskinäinen jako Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla eikä kävelemällä! Epäsuoria ja suoria empiirisiä todisteita Ihmisestä tuli ihminen yhteiskunnassa Viitteet Universaalihistoriani pysyy pystyssä tai kaatuu sen...
Eteläafrikkalaisen antropologin Glynn Isaacin tunnetun teesin mukaan ”keskinäinen jako”, työn ja hyödykkeiden jako, ”loi ihmisen”. Isaacin teesi on tärkein paleoantropologian piirissä tähän mennessä syntynyt näkökulma ihmissuvun syntyyn. Sitä täydentää brittiläisen antropologin Mary Leakeyn teesi...
Ilmaston kylmeneminen noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten loi Itä-Afrikkaan puuttomia savanneja. Tuolloin osa metsäisillä alueilla eläneistä apinaihmisten laumoista siirtyi savanneille. Savannien olosuhteissa ne kehittivät toimeentulotavan, johon kuuluivat ryhmien välinen työnjako lauman sisällä ja...
Tämän artikkelin Matti Puolakka kirjoitti jo vuonna 1993, ja se perustuu sen aikaisiin lähteisiin (viitteet puuttuvat tästä). Tässä editoinnissa alkuperäistä artikkelia on jonkin verran täydennetty, mutta ajatusta ei ole muutettu. Matti itse osittain kumosi tässä esitetyn ajatuskulun...
Jotkut Homo-suvun laumat alkoivat alkoivat n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten turvautua ravinnon hankinnassa työnjakoon lauman sisällä muodostuneiden ryhmien, ja satunnaisesti myös sellaisten vierekkäisten laumojen välillä, joiden kanssa niillä oli verisukulaisuutta. Laumojen välisen yhteistyön...
Ihmissuvun syntyä tutkineiden (luonnon)tieteiden piirissä on ollut kolme tärkeätä askelta, joilla on ollut filosofista, paleoantropologian teorianmuodostuksen kannalta tärkeää merkitystä. Referoimme niitä tässä lyhyesti. Ensimmäinen oli simpanssitutkija Jane Gooddallin havainto. Hän kirjoitti Louis...
Savannin olosuhteet edesauttoivat apinaihmisten laumoissa sellaisen toimeentulotavan muodostumista, johon kuuluivat lauman sisällä ryhmien välinen työnjako ja leiripaikalla tapahtuva hyödykkeiden jako, vierekkäisten laumojen ajoittainen yhteistyö sekä vaihtokauppa lähiseudulla mutta aivan...
Diamond, Jared: Tykit, taudit ja teräs. Ihmisen ja yhteiskuntien kohtalot. . Terra Cognita 2005.
Diamond, Jared: Kolmas simpanssi. Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. Terra Cognita 2010.
Engels, Friedrich: Työn osuus apinan ihmistymisessä. Marx & Engels, Valitut teokset kahdessa osassa, Osa 2, Petroskoi 1959.
Gibbons, Ann: The First Human. The Race to Discover our Earliest Ancestors. 2006.
Groves, Colin: Ihmisen alkuperä -luku teoksessa Ihmisen suku, osa 1, Ensimmäiset ihmiset, WSOY 1993.
Groves, Colin: Neandertalinihmiset -luku teoksessa: Ihmisen suku, Osa 1, Ensimmäiset ihmiset, WSOY 1993.
Groves, Colin: Varhaiset esi-isät -artikkeli teoksessa: Ihmisen suku, Osa 1, Ensimmäiset ihmiset, WSOY 1993.
Leakey, Richard: Ihmiskunnan juuret, WSOY 1995.
Leakey, Richard: The Sixth Extinction. 1994.
Leakey, Richard & Lewin, Roger: Ihmisyyden synty, Otava 1994
Leakey, Richard E. & Lewin, Roger: Ihmisen synty. 1978
Leakey, Richard: The People of the Lake. 1980.
Lewin, Roger: The Origin of Modern Humans. Scientific American Library 1993.
Matthews, Roger: The Early Prehistory of Mesopotamia from 500 000 to 4500 BC 2000.
Mellars, Paul & Stringer, Chris: The Human Revolution. Behavioural and Biological Perspectives on the Origins of Modern Humans. 1989.
Mithen, Steven: The Singing Neanderthals. The Origins of Music, Language, Mind and Body. 2006.
Palmer, Douglas: Seven Million Years: The Story of Human Evolution. 2006.
Pääbo, Svante: Neandertalilainen. Art House 2015.
Rowley-Conwy, Peter: Oliko neandertalilaisilla uskonto? -artikkeli teoksessa: Ihmisen suku, osa 1, Ensimmäiset ihmiset, WSOY 1993.
Stahl, Ann Brower (toim.): African Archaeology: A Critical Introduction.
Stanford, Craig B.: Hunting Apes. Meat Eating and the Origins of Human Behaviour. 1999.
Valste, Juha: Ihmisen kehitys. Kirjayhtymä 1991.
Valste, Juha: Apinasta ihmiseksi. WSOY 2004.
Valste, Juha: Ihmislajin synty. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2012.
Valste, Juha: Neandertalin ihminen - kadonnut lajitoveri. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2015.
Wenke, Robert J.: Patterns in prehistory: mankind's first three million years. 1990.
