1. Ihmisyhteisöissä oli paljon väkivaltaa jo ennen valtion syntyä Marxismin mukaan organisoitu väkivalta ja sodat tulivat ihmiskunnan historiaan yksityisomistuksen ja valtion myötä. Laajemminkin vasemmiston piirissä on ollut vallalla näkemys, jonka mukaan ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja pahuus...
» Alkuun » Historianfilosofia »
Valtioyhteiskunnat
Noin 5000 vuotta sitten
Valtiot ovat luokkayhteiskuntia, joissa kaikkia koskevat säännöt eivät perustu ensisijaisesti perimätietoon ja tapaoikeuteen, vaan kirjoitettuihin lakeihin. Niitä toimeenpanemaan ja valvomaan syntyi erillinen virkamiesluokka ja ammattiarmeija.
Kaupunkivaltioita syntyi itsenäisesti vain muutamalla alueella maailmassa. Ne olivat sotaisia riisto- ja sorto-organisaatioita.
Uuden, lakeihin ja kirjoitustaitoon perustuvan hallintotavan vuoksi ne pystyivät alistamaan suhteellisen pysyvästi muita alueita, kansoja ja maita. Vaikka imperiumeja syntyi ja hajosi, valtiolaitos levisi historiallisen ajan kuluessa lähes kaikkialle maailmaan.
Kaupunkivaltioiden syntyessä ihmisestä tuli ihmisen pahin vihollinen. Vastareaktiona sille syntyi eettinen tendenssi, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.
Valtioyhteiskunnista alkoi myös tieteen, teknologian ja kulttuurin ennennäkemätön kehitys. Sytykkeenä siihen toimi itsetuhon ja eettisen tendenssin välinen taistelu, jota käytiin paitsi eri yhteiskuntaluokkien ja -kerrosten välillä niin myös niiden sisällä.
Tärkeitä virstanpylväitä historiallisena aikana ovat olleet mm. seuraavat:
Filosofian synty antiikin Ateenassa
Filosofia – eli totuudenetsintä itsetarkoituksena – oli tärkeä käännekohta ihmiskunnan itsetuntemuksen tiellä. Se loi pohjaa myöhemmälle tieteelliselle vallankumoukselle. Antiikin Ateenassa käydyt väittelyt oikeamielisyydestä ovat nykyäänkin tieteellisen ihmiskuvan tärkeimpiä rakennuspuita.
Modernin maailman synty ja valistuksen aika
Länsi-Eurooppa oli keskiajalla huomattavasti kehityksestä jäljessä esimerkiksi Kiinan korkeakulttuurista. Mutta vahvan keskusvallan puuttuminen mahdollisti riippumattomien paikallisyhteisöjen kehittymisen. 1100-luvulta lähtien erityisesti Italian kaupunkivaltioissa syntyi imperialismia harjoittava demokraattinen markkinatalous (ns. kapitalismi). Siitä alkoi ennennäkemätön mutta samalla hyvin ristiriitainen kehitys.
Tuotanto markkinoita varten vaati demokratiaa ja laillisuusperiaatetta hallitsevan luokan piirissä. Se erotti modernin maailman aikaisemmista luokkayhteiskunnista. Kaupankäynnin laajentuminen johti myös kansainvälisen lain syntymiseen valtioiden itsemääräämisoikeuden pohjalta. Syntyivät valistuksen aatteet kirkon auktoriteettiuskoa vastaan, vallan kolmijako-oppi ja ajatus yhtäläisistä ihmisoikeuksista.
Teolliset vallankumoukset johtivat alussa jopa 16-tuntisiin työpäiviin nälkäpalkalla, lapsityövoiman käyttöön jne. Imperialistiset valtiot harjoittivat siirtomaissaan hyvin raakaa sortoa aina näiden itsenäistymiseen saakka.
Modernin maailman oloissa väestön valtaenemmistöllä on ollut kasvavassa määrin mahdollisuus kamppailla demokraattisista oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta lain edessä taloudellista riistoa ja ideologispoliittista sortoa vastaan. Kaikissa luokkayhteiskunnissa oikeudenmukaisuutta puolustavalla poliittisella toiminnalla on aina myös eettinen puolensa.
Päättynyt aikakausi ja marxismi
Sosialistisen maailmanjärjestelmän ja kommunistisen maailmanliikkeen nousu ja tuho oli aikakauden merkittävin tapahtuma. Sitä arvioitaessa on huomioitava, mitä vastaan se syntyi – eli ns. kapitalismin kehitysvaiheet kolonialismista uuskolonialismiin ja maailmansotiin.
Demokraattinen markkinatalous ja oikeusvaltio ovat osoittautuneet ainoaksi kestäväksi perustaksi, jonka pohjalle rakentaa. Toisaalta ilman yhteenvetoa päättyneen aikakauden kokemuksista ja ilman marxismin säilyttävää kumoamista ei ole mahdollista luoda uutta historianfilosofista näkemystä ihmiskunnan tiestä ja tulevaisuudesta.
Aikakauden vaihtuminen
Spekulatiivisesta finanssipääomasta on tullut maailmanmahti. Sen sisällä on voimia, jotka toimillaan uhkaavat valtioiden demokraattisia rakenteita. Toisaalta informaatioteknologinen vallankumous tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia jokaiselle osallistua niin oman elämänsä kuin koko ihmiskunnan asioista päättämiseen. Aineelliset edellytykset ihmisen perimmäiselle, psykologiselle vapautumiselle ovat syntyneet.
Koko historiallisen ajan ovat samojen hallinnollisten kokonaisuuksien sisällä vaikuttaneet vastakkaiset tendenssit itsetuhoon ja itsetuntemukseen, laillisuuteen ja laittomuuteen, sotaan ja rauhaan. Molemmat tendenssit ovat vahvistuneet, mutta itsetuhon tendenssi on yhä pääasiallinen puoli.
Valtioyhteiskunnista alkoi kehitys kohti ihmislajin yhtenäistymistä. Mutta valtioiden olemassaolon syy ja tarkoitus on puolustaa oman valtion etua muita valtioita vastaan – viime kädessä sota. Ihmiskunta voi yhtenäistyä vasta, kun valtioiden luonteessa tapahtuu syvällinen muutos.
Artikkeleita: Kaupunkivaltioiden synty
Kaupunkivaltioiden synty loi edellytykset riistolle
Mesopotamian pohjoisosissa oli n. 8000 vuotta sitten lukuisia rauhanomaisia kaupunkeja. Ne olivat suhteellisen tasa-arvoisia uskonnollisia asukastaajamia, joiden keskusyksikkönä oli ”kaupunki” – viljan varastointitilat, keskusaukio ja temppelit. Keskusta ympäröivien alueiden talonpoikia ei ollut...
Ateenan ihme
Voiko ihminen muuttua – Aristoteleen katharsis-käsite ja nykyaika
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon...
Katharsiksen käsite Matti Puolakalla
Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide...
Aristoteleen polis ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen
Matti Puolakan näkemys Aristoteleen poliksen perusajatuksesta poikkeaa kaikesta mitä keskustelussa on esiintynyt, myös esim. suuresti arvostamamme suomalaisten Aristoteles-tutkijoiden kannoista. Lyhyesti: Aristoteleelle polis oli yhteiskunta, jossa ihmisten eettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen...
Aristoteleen polis ja Persian valtakunta
Aristoteleen Politiikka-teoksen erinomaisissa jälkisanoissa Juha Sihvola esittää seuraavan kannan: Aristoteleen ajatukset poliksesta kuvaavat yleensä ihmiskunnan kehitystendenssiä historiallisella ajalla. Aristoteleen mukaan siis ihminen olisi luonnostaan olento, joka alkaa kehittää valtiollista...
Modernin maailman historia ja päättynyt aikakausi
Orjakauppaa maailmassa ja meillä
Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen palkittiin vuonna 2020 Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla teoksestaan Orjia ja isäntiä — ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla. Aaltosen ja Sivosen kirja ilmestyi otollisena ajankohtana: Black Lives Matter -liike on ottanut esille orjuuden...
Aatehistoriallinen näkökulma maailmantalouden tilaan
Mikä on marxilainen kansantaloustiede? Mikä sen merkitys on? Marxilaisessa kansantaloustieteessä todistettiin tosiasia, joka piti paikkansa noin vuoteen 1930 saakka: joka seitsemäs tai kahdeksas vuosi kapitalistinen talous romahtaa. Romahduksen luonne oli erilainen kuin koskaan ennen...
Modernin maailman poliittinen historia
Modernin maailman, imperialismia harjoittavan demokraattisen markkinatalouden historia voidaan poliittiselta kannalta jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe: demokraattinen markkinatalous ennen yleistä äänioikeutta Tähän vaiheeseen sisältyy kehitys modernin maailman synnystä ensimmäiseen...
Modernin maailman taloushistoria
Modernin maailman taloushistoriaa voidaan kutsua myös kapitalismin taloushistoriaksi. Se voidaan kaavamaisesti esittää kolmessa vaiheessa. Kapitalistisen talouden ensimmäinen, esiteollinen ja manufaktuuriteollisuuden vaihe: tavara – raha – tavara Esikapitalistiset tuotantomuodot liittyvät...
DiEM25:n manifestin kritiikkiä
Johdanto Yhteisrintaman ohjelman olisi kyettävä kokoamaan kaikki mahdolliset voimat määritellyn tavoitteen taakse. Yhteisrintaman ohjelman pitäisi olla mahdollisimman suppea ja mahdollisimman täsmällinen. Siihen on sisällytettävä vain kaikkein välttämättömin. Ylimääräinen ei ole vain turhaa vaan...
Historiallisesta ajasta
Historiallinen aika on kiistatta ollut ihmiskunnan lisääntyvän itsetuhon aikaa. Sodat ovat tulleet laajemmiksi ja julmemmiksi. Kolonialismi oli hirvittävä asia, samoin uuskolonialismi ja uusliberalistisen globalisaation ääri-ilmiöt. Maailmankaupan ja maailman valtasuhteiden epäoikeudenmukaisuus...