KATEGORIA:
Artikkeleita, joissa pohditaan ihmisolemusta, ihmisluontoa eri kannoilta, yhtä hyvin filosofiaan, historialliseen kokemukseen kuin kaunokirjallisuuteen, kulttuurihistoriaan ja yksittäisiin elämänkohtaloihin perustuen. Osittain samoja artikkeleita myös Kulttuuriaiheet -kategoriassa.
Tämän lisäksi Historianfilosofia -kategoriassa artikkeleita, joissa ihmislajia määritellään historiallisesti, ihmissuvun syntyjuurien ja kehitysvaiheiden kautta.
IDEA 1/2024 ilmestynyt IDEA-TEEMALEHTI 1/2024, saatavilla nettikaupoista, esim. Booky.fi (12,10 e) tai AdLibris (15,60 e). Hinnat voivat vaihdella ja saattavat myös muuttua. Saatavilla myös Rosebud
Kategoria Tunnisteet Seuraavassa tekstiversioma Pertti Koskelan alustus Uusi historia -yhdistyksen keskustelutilaisuudessa 4.10.2022. Videotallenteen voi katsoa kirjakauppa Rosebud Sivullisen YouTube-kanavalta. Tekstejä on selkeyden vuoksi hieman stilisoitu,
Editointi Matti Puolakan ex tempore puheesta vuodelta 2009. [1] Tulemme aina olemaan “homo sapienseja“. Käyttäytymistämme säätelevä geenipooli ei muutu. Tällöin tarkoitetaan käyttäytymistämme säätelevän geenipoolin keskeisiä
LUE MYÖS Muutuuko ihminen – missä mielessä voidaan puhua “uudesta ihmisestä”? Vain pari viikkoa ennen kuolemaansa Matti Puolakka antoi pitkän haastattelun elokuvaohjaaja Jouko Aaltoselle tämän
Pertsa Koskelan alustus sotien sosiaalipsykologisista syistä. Monet filosofit ja tutkijat allekirjoittavat sen näkemyksen, että ihminen kykenee niin sotaan kuin rauhanomaiseen yhteistyöhönkin. Molemmat puolet kuuluvat ihmisluontoon.
Poliittisen keskustelun raaistuminen näkyy eniten siinä, että eri mieltä olevia ei pidetä enää eri mieltä olevina, vaan “pahoina ihmisinä”. Tuukka Tervonen ilmaisi tämän osuvasti kolumnissaan
Hesari kirjoitti 21.2.2021 pääkirjoitussivulla otsikolla Koskelan murhenäytelmä pakottaa perusasioiden äärelle: ”(…) Filosofit ja kirjailijat ovat kuluttaneet paljon aikaa todistellakseen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä tai
Matti Puolakan mukaan ihmisen hyvä ja paha – jolla Hegelin sanoin on ”lähes mystisesti sama alkuperä” – voidaan määritellä toisaalta sosiaalipsykologiseksi vallanhimoksi, toisaalta itsetarkoitukselliseksi oikeudentajuksi.
Voidaanko Hamletin kysymyksestä esittää olennaisesti uutta arviota? Ainakin siitä voidaan filosofoida seuraavasti poiketen yleisestä tulkinnasta (esimerkki sellaisesta jutun lopussa): Hamletissa Shakespeare ottaa esille kaikkein kauheimman
Kädellisten tutkijat, paleoantropologit ja antropologit ovat viimeisen noin 50 vuoden aikana osoittaneet vakuuttavasti, että ihmisen (kuten muiden kädellisten) älykkyys ei ole johtunut pystyasennosta eikä työkalujen
Leo Tolstoin romaanissa Sota ja Rauha tapahtuu seuraavaa: Ruhtinas Vasili jää Pierren silmien edessä kiinni yrityksestä ryöstää Pierrelle tuleva perintö (siis varastaa Pierren isän testamentin).
Tolstoilla on kertomus Kreuzer-sonaatti. Siinä on mielenkiintoinen kohta, jossa kertoja kuvailee sitä, millä tavalla musiikki vaikuttaa ihmiseen. Hänen kohdallaan kysymys oli siitä, että hänen vaimonsa
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli
Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on
Kategoria Tunnisteet Otteita Matti Puolakan sähköposteista ja tekstiviesteistä. Kevyesti stilisoitu. Hemingway sanoi itselleen: “’Sinun ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa yksi ainoa tosi lause. Kirjoita tosin
Otteita teoksesta La Rouchefoucauld, Mietelmiä, Karisto 1994. Kirjaa on saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista. Ihmiset eivät ole ainoastaan taipuvaisia unohtamaan heille tehdyt hyvät työt tai heitä
1. Dialektiikan, ainakin uuden dialektiikan mukaan sen mikä ihmisessä on rujointa, kauheinta, vääristyneintä, epäihmismäisintä täytyy olla kiinteässä yhteydessä siihen mikä ihmisessä on ihmismäisintä, parasta, olennaisinta.
Ihminen tarvitsee ihmisoikeuksia suojaksi yksilö- ja ryhmäkäyttäytymistään säätelevää apinaihmisen geenipoolia vastaan. Ihmisoikeudet toteutuvat yhteiskunnassa siinä määrin, kuin on mahdollista keskustella oikeudenmukaisesti siitä, millainen on oikeudenmukainen
Milloin ihminen on luonnostaan paha? Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän antaa itsensä toimia vain käyttäytymistämme
Kategoria Tunnisteet Matti Puolakka sanoi alkaneensa vasta 1990-luvulla käsittää Hegelin logiikkaa. Hän alkoi soveltaa sitä omien sanojensa mukaan ”luovasti omaksuen”. Hän tarvitsi sitä voidakseen loppuun
Idea -teemalehti sisältää puolakkalaisen historianfilosofian esittelyä sekä kommenttia muuhun kirjallisuuteen, mm. Richard Leakey, Yuval Noah Harari (Sapiens) sekä David Graeber ja David Wengrow (Alussa oli…)
Jos haluat tietoa tilaisuuksiemme ajasta, paikasta ja ohjelmasta, ilmoittaudu postutuslistalle osoitteeseen uusihistoria (at) humanpath.net. Saat meiltä postia noin 1-2 kertaa kuukaudessa.
