Ihmisen evoluutiopsykologiset juuret

SIVU 3

Miksi moraalievoluution käsite on välttämätön?

Biologisen evoluution näkökulma on välttämätön lähtökohta ihmissuvun synnyn selittämisessä. Mutta se ei riitä.

Ne kahdelle jalalle nousseet ihmisapinat, jotka elivät Itä-Afrikassa 7-1 miljoonaa vuotta sitten ja joista ihminen polveutui, siis australopithecukset, paranthropukset yms., eivät olleet lainkaan sen ihmismäisempiä kuin simpanssit, kapusiiniapinat, vuoristogorillat tai orangit. Anatomisesti ne olivat lähempänä nykyihmistä mm. siksi, että ne kävelivät kahdella jalalla, mutta sosiaaliselta järjestäytymiseltään ne eivät olleet muiden kehittyneiden eläinten yläpuolella.

Itse asiassa ihmisen syntyprosessia selvitettäessä jotkin delfiini- ja valaslajit ovat yhtä tärkeitä kuin ihmisapinat.

Esimerkiksi miekkavalailla voidaan sanoa olevan jossain mielessä ”heimoja”. Niiden ”yhteiskunta” on monikerroksinen. [36] Siinä suhteessa ne ovat lähempänä ihmistä kuin mikään muu kehittynyt eläin.

Sama koskee pullokuonodelfiinejä. Delfiinitutkija Richard Connorin vuosikymmeniä jatkuneissa tutkimuksissa Länsi-Australian rannikolla on käynyt ilmi, että esimerkiksi Intian valtameren pullokuonodelfiinit muodostavat paitsi yhteenliittymien yhteenliittymiä niin myös yhteenliittymien yhteenliittymien yhteenliittymiä, eli niillä on ihmisen jälkeen ”monimutkaisin allianssijärjestelmä”. [37]

Connor ansaitsee tunnustuksen siitä, että hän kiinnittää huomiota olennaisimpaan seikkaan: järjestäytymistapaan.

Mutta hän hakee selitystä järjestäytymistapojen kehittyneisyyteen biologiasta: Connor tutkijatovereineen on yhdistänyt delfiinitutkimuksensa yleisemmin nisäkkäiden – tarkemmin sanottuna ihmisten, delfiinien ja norsujen – aivojen konvergenttisen evoluution [38] tutkimukseen. Connorin johtamassa tutkimuksessa pyritään selvittämään, miksi niinkin erilaisilla lajeilla kuin delfiinit, norsut ja ihmiset on kaikilla hyvin suuret aivot muihin lajeihin verrattuna.

Ihmisen syntyä ei voida selittää yksinomaan eikä edes pääasiassa biologisesti, anatomisten muutosten – ei edes aivojen koon – perusteella. Homo sapiensiksi nimetty anatominen vastineemme syntyi viimeistään 200.000 vuotta sitten, uusimpien löytöjen mukaan jopa yli 300.000 vuotta sitten. [39] Sillä oli yhtä suuret aivot kuin nykyihmisellä, mutta ei mitään inhimillisen tietoisuuden piirteitä, esimerkiksi taidetta ja innovatiivista teknologiaa.

Aivojen koosta riippumatta älykkyyttä on monenlaista, olipa kysymys ihmisistä tai eläimistä. Esimerkiksi työkalujen kehittäminen ja käyttäminen vaatii aivan erilaista älyä kuin ”sosiaalinen shakkipeli”, kamppailu asemasta omassa yhteisössä.

Tuota eroa ei ole mahdollista selvittää pelkästään eikä edes pääasiassa biologian näkökulmasta. Ei varsinkaan, jos tarkoituksena on etsiä selitystä sille, miten ihminen lopulta erkaantui kaikista eläimistä.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

AdLibriksestä:

Darwin, Charles:
Tunteiden ilmaisu ihmisissä ja eläimissä.
Terra Cognita 2009.

Charles Darwinin toinen suuri tieteellinen klassikko ja ensimmäinen moderni esitys ihmisen ja eläinten käyttäytymisestä. Tälläkin alalla Darwinin mullistavat ajatukset ovat nykyään tuoreita ja virkistäviä.

Biologian piirissä on Darwinin ajoista saakka kiistelty siitä, mikä on luonnonvalinnan yksikkö. Darwinin mielestä se on lähinnä yksilö. Mutta ihmissuvun evolutiivisia juuria etsittäessä on välttämätöntä kysyä, voiko lauma/parvi olla yksilön ohella luonnonvalinnan kohde.

Vastavuoroinen altruismi ja erityisesti moraalievoluution käsite pakottavat asettamaan tuon kysymyksen. – On ilmeistä, että siinä määrin kuin lauman/parven selviytymismahdollisuudet paranevat vastavuoroisen altruismin ja moraalievoluution, lauman/parven sisäisten suhteiden lujittumisen avulla, siinä määrin lauma/parvi on luonnonvalinnan yksikkö.

Tuossa kysymyksessä yhdistyvät biologian filosofia ja moraali- ja yhteiskunta- ja historianfilosofia.

Siihen ei ole mahdollista vastata minkään biologisen erityistieteen kannalta – olipa se sitten arkeologia, paleoantropologia, antropologia, apinoiden tai valaiden ja delfiinien käyttäytymisen tutkimus, yleensä evoluutiopsykologia tms. Varsinainen kysymys kuuluu, mikä erottaa ihmisen järjestäytymistavan kaikkien kehittyneidenkin eläinten järjestäytymistavoista. Siihen pystyy vastaamaan vain filosofia, erityisesti yhteiskunta-, moraali- ja historianfilosofia.

Lähteet

[1] Hannah Irwin, ”Peregrine Falcons, the Bird of Many Contradictions”, walking mountains 12.3.2018,
https://www.walkingmountains.org/2018/03/peregrine-falcons-bird-many-contradictions/.

[2] Helena Telkänranta, ”Eläimetkin oppivat oivaltaen”, Tiede 9.2.2005, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/elaimetkin_oppivat_oivaltaen.

[3] Sama.

[4] Matt McCall, “Watch: Octopus Carries Coconut – But Is It Using a Tool?” National Geographic 5.6.2015, https://news.nationalgeographic.com/2015/06/150605-octopus-tools-animals-ocean-science/.

[5] Darren Nash, “Tool use in crcodylians: crocodiles and alligators use sticks as lures to attract waterbirds”, Scientific American 30.11.2013, https://blogs.scientificamerican.com/tetrapod-zoology/tool-use-in-crocodylians-crocodiles-and-alligators-use-sticks-as-lures-to-attract-waterbirds/.

[6] Duncan Gardham, “Dolphins use tools to find food”, The Telegraph 4.1.2009, https://www.telegraph.co.uk/news/earth/wildlife/4108133/Dolphins-use-tools-to-find-food.html.

[7] Helena Telkänranta, ”Miekkavalailla on omia murteita”, HS 5.12.2006, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004445078.html.

[8] Colin Barras, Chimpanzees and monkeys have entered the Stone Age”, BBC 18.8.2015, http://www.bbc.com/earth/story/20150818-chimps-living-in-the-stone-age.

[9] Matt Brunette, ”Do Chimpanzees Have Culture?” the Jane Goodall Institute of Canada, https://janegoodall.ca/our-stories/chimpanzees-and-culture/.

[10] Petri Ylikoski, Tomi Kokkonen, Evoluutio ja ihmisluonto, Gaudeamus, Helsinki 2009, 241-242.

[11] Matt Ridley, Jalouden alkuperä. Epäitsekkyyden ja yhteistyön biologiaa, Art House, Juva 1999, 170.

[12] Frans de Waal, Chimpanzee Politics, The Johns Hopkins University Press, Baltimore 1998, 180.

[13] Frans de Waal, Hyväluontoinen. Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä, Terra Cognita, Viro 1998, 145.

[14] Ridley, 1999, 74.

[15] Jussi Viitala, Vapaasta tahdosta? Käyttäytymisen evolutiivinen perusta, Atena Kustannus, Jyväskylä 2005, 114.

[16] Viitala, 2005, 90.

[17] Matt Walker, “Clever ravens cooperatively hunt”, BBC 1.12.2009, http://news.bbc.co.uk/earth/hi/earth_news/newsid_8388000/8388073.stm.

[18] Roger Klein, “Ravens attack and kill livestock in Grey-Bruce”, CTV News Barrie, https://barrie.ctvnews.ca/ravens-attack-and-kill-livestock-in-grey-bruce-1.2507458.

[19] Tanya Dewey, Rachel Holman, Alec R. Lindsay, “Psittacus erithacus, gray parrot”, Animal Diversity Web, https://animaldiversity.org/accounts/Psittacus_erithacus/.

[20] Nathan H. Lents, “In Humans and Animals, Social Learning Drives Intelligence”, Psychology Today 26.3.2018, https://www.psychologytoday.com/us/blog/beastly-behavior/201803/in-humans-and-animals-social-learning-drives-intelligence.

[21] “Elephants learn from others”, ElephantVoices, https://www.elephantvoices.org/elephant-sense-a-sociality-4/elephants-learn-from-others.html.

[22] de Waal, Hyväluontoinen, 1998, 65.

[23] Marc Bekoff,, The Emotional Lives of Animals, New World Library, Canada 2007, 1.

[24] “Magpies ‘feel grief and hold funerals’”, The Telegraph, 21.10.2009, https://www.telegraph.co.uk/news/earth/wildlife/6392594/Magpies-feel-grief-and-hold-funerals.html

[25] Mia Gertsch, ”Tutkimus: Linnutkin pitävät hautajaisia”, Yle Uutiset 7.9.2012, https://yle.fi/uutiset/3-6287002; T.L. Iglesias, R. McElreath, G.L. Patricelli, ”Western scrub-jay funerals: cacophonous aggregations in response to dead conspecifics”, Animal Behaviour, Volume 84, Issue 5, November 2012, Pages 1103-1111,
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347212003569.

[26] Ed Yong, “How chimpanzees deal with death and dying”, National Geographic 26.4.2010, https://www.nationalgeographic.com/science/phenomena/2010/04/26/how-chimpanzees-deal-with-death-and-dying/.

[27] Telkänranta, ”Miekkavalailla…” https://www.hs.fi/tiede/art-2000004445078.html

[28] Viitala, 2005, 76.

[29] Jussi Viitala, Älykäs eläin, Atena Kustannus, Jyväskylä 2010, 163.

[30] Viitala, 2005, 78.

[31] Viitala, 2005, 113.

[32] Viitala, 2005, 113.

[33] Sarah Graham ”Chimps’ Sense of Justice Found Similar to Humans’”, Scientific American 26.1.2005, https://www.scientificamerican.com/article/chimps-sense-of-justice-f/.

[34] Jorg J.M. Massen, Caroline Ritter, Thomas Bugnyar, “Tolerance and reward equity predict cooperation in ravens (Corvus corax)”, Nature 7.10.2015, https://www.nature.com/articles/srep15021.

[35] Viitala, 2005, 61.

[36] Telkänranta, ”Miekkavalailla…” https://www.hs.fi/tiede/art-2000004445078.html.

[37] Richard C. Connor, Michael Krützen, “Male dolphin alliances in Shark Bay: changing perspectives in a 30-year study”, Animal Behaviour Volume 103, May 2015, Pages 223-235, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347215000810.

[38] Konvergenttinen evoluutio tarkoittaa kehitysprosessia, jossa toisilleen etäiset lajit kehittävät samanlaisia anatomisia rakenteita tai käyttäytymis- ja järjestäytymistapoja.

[39] Ewen Callaway, ”Oldest Homo sapiens fossil claim rewrites our species’ history”, Nature 7.6.2017, https://www.nature.com/news/oldest-homo-sapiens-fossil-claim-rewrites-our-species-history-1.22114.

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.