Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän antaa itsensä toimia vain käyttäytymistämme säätelevästä geenipoolista välittömästi kumpuavien impulssien pohjalta, hän on yhteiskunnassa, yhteiskunnallisena olentona väistämättä paha.
Ihmisyksilön itsetuntemus on kanssaihmisten mielipiteiden huomioonottamista. Muodostaessaan käsitystä itsestään ihminen joutuu ottamaan huomioon kanssaihmisten käsityksen hänestä. – Itsetuntemus edellyttää reilua väittelyä ja sivistynyttä keskustelukulttuuria.
Aristoteles toteaa, että jos ihminen hylkää kaiken oikeudenmukaisuuden ihmissuhteissaan, hän on elinkelvoton olento, sillä tavalla eläintäkin alhaisempi.
Milloin ihminen on eläimellisen valtion eläimellinen alamainen?
Poliittinen evoluutio on biologisen evoluution jatkoa, eläimellisen moraalievoluution kehittynein muoto. Se on olemukseltaan ”me vastaan muut” -ajattelua.
Ajaessaan etujaan muita valtioita vastaan valtiot toimivat eläimellisen poliittisen evoluution mukaisesti. Ne ovat ”valtioeläimiä”.
Pahimmillaan eläimellinen poliittinen evoluutio oli Hitlerin Saksassa. Siellä ihmisille luonnostaan ominainen ”me vastaan muut” -henki toteutui politiikassa sokeana, irrationaalisena, raivokkaana alistamis- ja tuhoamisvimmana. Hitlerin Saksa oli ”valtioeläin” tyypillisimmillään.
Jos ihminen omassa maassaan, omassa yhteiskunnassaan, omassa kulttuuripiirissään, ei pyri millään tavalla vastustamaan kollektiivista itsepetosta, ajankohtaista institutionaalista valetta, hän on mukana tukemassa eläimellistä poliittista evoluutiota. Hän on pahimmillaan eläimellisen valtion eläimellinen alamainen.
Miten valtiot ja puolueet voivat oppia ”tuntemaan itseään”?
Oikeusvaltion idea lähtee siitä tosiasiasta, että paitsi yksilöt niin myös erilaiset eturyhmät (yhteiskuntaluokat, puolueet, mielipideryhmät jne.) pyrkivät luonnonlainomaisesti ajamaan sokeasti etujaan.
Parhaimmillaan poliittinen evoluutio on välineellistä etiikkaa, ”reilua peliä”: valtiot pyrkivät yhteistyöhön keskenään kansainvälisen oikeuden periaatteita noudattaen ja eturyhmät ajavat etujaan laillisuusperiaatetta kunnioittaen.
Miten ihmislaji, valtiot ja yhteiskunnat, aatteellispoliittiset suunnat ja mielipideryhmät jne. voivat oppia ”tuntemaan itseään”?
Valtiot ja puolueet voivat periaatteessa oppia tuntemaan itseään, voivat oppia virheistään, oppia historiasta, siinä määrin kuin ne kannattavat oikeusvaltiota ja reilua väittelyä ja sivistynyttä keskustelukulttuuria.
Mitä on eettinen yhteiskunnallinen toiminta?
Tähän saakka oikeudenmukaisuutta ovat edistäneet pääasiassa oikeudenmukaisesti toimivat puolueet ja valtiot.
Tästä eteenpäin historiassa oikeudenmukaisuutta edistetään pääasiassa eettisen kansalaisyhteiskunnan avulla.
Viime kädessä eettinen, oikeudenmukaisuutta edistävä yhteiskunnallinen toiminta on ihmisyksilöiden kamppailua reilun väittelykulttuurin puolesta, sellaisen luomista ja sellaiseen osallistumista.
Siinä on totuusfoorumin ja väittelysanakirjan idea.
