1. Ihminen on moralisoiva eläin
Ihminen on ensinnäkin moralisoiva eläin, niin kuin esim. harakka tai elefantti tai pullokuonodelfiini tai simpanssi tai vampyyrilepakko. Ts. ihminen kuuluu sellaisten eläinten joukkoon, joilla on sellainen lauma tai parvi, missä yksilön asema määräytyy siitä, voiko hän tehdä vastavuoroiseen altruismiin perustuvia sopimuksia muiden kanssa. Ei vain niin, että vahvempi voittaa, paras juonittelija voittaa, verisukulaisuussuhteet voittavat tai lauman sisäiset keskinäiset skabat ratkaisevat, vaan että jos teet reiluja sopimuksia yksilöiden välillä, saat tukea ja kannatusta.
On aika kiva, Otto, jos menet vaikka kirjamessuille, Suomessa tai muualla, tai luentotilaisuuteen jossa käsitellään ihmisen polveutumista, ja menet väittämään: ”Minun mielestä ihminen polveutuu harakoista, ja vampyyrilepakoista, ja norsuista. Ja pullokuonodelfiineistä, ja Afrikan harmaapapukaijoista!” Niin kaikki katsoo sinua kuin idioottia. Mutta voit perustella.
Miksi harakoista, mutta ei esimerkiksi variksista? Harakoilla on hautajaisia. Samoin kuin Kalifornian, Luoteis-Amerikan närhillä. Hautajaisia. Miksi variksilla ei ole? Varislinnut kaikki ovat viisaita. Uuden-Kaledonian varis tekee työkaluja. Se on linnuilla hyvin harvinaista. Vaikka kyllä muutamat muutkin linnut tekevät niitä.
Kysyin kerran Pertsalta. Pertsa on monesti fiksumpi kuin minä. Ihmettelin kun se ei älynnyt. Eri eläinlajeilla yhteishengen puolustaminen ilmenee eri tavoilla.
Mitkä ovat hautajaiset? Eläintieteilijät ovat tieteellisiä. Heillä on perussääntö: katsotaan mikä on olemus. Mikä on työkalu? Ihmisellä on monenlaisia työkaluja. Jos jokin alligaattori Intiassa käyttää jotain aivan alkeellista keppiä, tekee suojavarustusta hämätäkseen, laittaa muutaman risun päällensä, niin se ei näytä työkalulta. Mutta jos ajattelutapa on tieteellinen, se on työkalu. Se auttaa pyydystämisessä.
Jos kysyn, miksi harakoilla on hautajaisia, niin pitää katsoa asian olemusta. Eri eläinlajeilla työkalujen tekeminen ilmenee eri tavalla. Tai, mikä on tärkeämpää, vastavuoroinen altruismi.
Pertsa, eikö selitykseni ollut aivan järkevä silloin? Monesti tajuat paremmin kuin minä. Muistatko sen selityksen? Muistaako Heli?
[Heli: Se liittyi jotenkin siihen missä harakat elävät. Siitä taas en tiedä yhtään mitään.]Jos katsot ikkunasta ulos, näet kun variksia lentää korkealla. Ja välillä taas siinä meidän puistopusikossa on harakoita. Siinä näkee hyvin.
Älyääkö Timppa tuon? Pia?
Eläimillä on eri tavoilla vastavuoroista altruismia, toisin sanoen sitä miten puolustetaan yhteishenkeä. Joskus sitä voi olla yksilöiden välillä, joskus yksilön ja lauman tai parven välillä. Se, että harakoilla on hautajaisia, on aivan luonnontieteellinen fakta. Se ei ole siis millään lailla minun keksintöni. Ja toinen sellainen lintu on närhi, ainakin Kalifornian närhi.
[Heli: Ne peittelee sen jotenkin ettei petolinnut löydä sitä.]Niin. Jos katsotaan variksia, niin niiden reviiri on paljon laajemmalla alueella. Ne lentävät korkealla ja pitkiä matkoja. Harakat ja närhet elävät suppeammalla alueella. Niillä on iso pyrstö. Ne liikkuvat paikoissa missä on paljon pensaita, joiden välissä ne puikkelehtivat.
Jos joku niiden lajitoveri siinä parvessa kuolee, ne peittelevät sen. Miksi? Pedot eivät aisti. Niillä on siellä pesiä ja poikasia. Petolinnut korkealta eivät näe sitä kuollutta yksilöä. Mutta tärkeintä tässä on, että sitten kun ne ovat peitelleet sen, ne ovat kaikki jonkin aikaa hiljaa. Kunnioitetaan toisiamme, koska puolustamme yhdessä tätä meidän reviiriämme. On yhteisiä varoitusääniä jne.
Ne ovat olennaisesti hautajaiset. Tämä on luonnontieteellinen kanta. Täytyy opetella tieteellistä tarkastelutapaa, vaikka maallikkoja oltaisiinkin. Täytyy ottaa asian olemus. Ne ovat aivan ehdottomasti hautajaiset.
Eläimellinen kulttuurievoluutio ja eläimellinen moraalievoluutio
Missä me mennään eläintieteilijöitä vastaan? Heillä on käsite: eläimillä on kulttuurievoluutiota. He eivät erota eläimellistä moraalievoluutiota kulttuurievoluutiosta.
Mustekala tekee työkaluja seuraavalla tavalla: se etsii kookospähkinän, joka on meren pohjalla. Sitten se vie sen pähkinän majapaikkaansa, johonkin poukamaan missä sitä ei nähdä ja tekee siitä kodin. Kun se on sen merenpohjaan pudonneen kookospähkinän sisällä, se on piilossa. Se voi kuljettaa kookospähkinää 50 metriä. Se on työkalujen tekemistä. Se on kulttuurievoluutiota.
Mutta tietääkseni eläintieteilijät eivät ole vielä päässeet sille tasolle, mille me päästiin noin 15-20 vuotta sitten. Eli ne eivät erota eläimellistä moraalievoluutiota [kulttuurievoluutiosta]. Äsken sanotussa mustekalaesimerkissä ei ole millään tavalla yhteishengen kasvattamista.
Siinä, että harakoilla on hautajaisia, on yhteishengen kasvattamista.
Variksilla ja korpeilla on monenlaista kieltä. On väitetty, että jos korppien kielestä tehdään sanakirja, siihen tulee enemmän sanoja kuin orankien kielen sanakirjaan (Orankien kielestä on tehty sanakirja.) Ohimennen – näin väitti Jussi Viitala, joka on eläintutkija Jyväskylän yliopistossa ja tutkinut enimmäkseen Lapissa päästäisiä ja muita. Mutta hän on tutkinut myös korppeja ja kirjoittanut niistä paljon.
Tuolla tavalla olemme erilaisia eläintutkijoita kuin viralliset eläintutkijat. Meitä voidaan kehua monista asioista.
Sain elämäntyöni valmiiksi, mutta sitä ei kukaan ymmärrä. Tiesin, että minun täytyy keksiä (määritellä) mikä on ihminen. Että en käsitä mikä on ihminen. Yhdelläkään filosofilla ei ole siihen vastausta. Marxismissa ei ole – siitähän minä lähdin. Marxilla on loistavia kantoja, mutta ne eivät johda mihinkään. Ne eivät selitä ihmiselämää. Ne eivät selitä kaunokirjallisuutta, eivät parhaita elokuvia. Eivätkä loppujen lopuksi myöskään historiallisia tapahtumia.
Ja olen lopulta päätynyt siihen, mikä on ihminen. Ja sitä ei kukaan ymmärrä.
Ihminen on ensinnäkin moralisoiva eläin. Jos katsotaan eläintieteellistä kirjallisuutta, ainakin parin vuoden takaista – en enää seuraa tätä aihetta niin tarkasti, olen joutunut seuraamaan muita aiheita – niin siellä ei ole erotettu jyrkästi eläimellistä moraalievoluutiota kulttuurievoluutiosta. Ei edes tiedetä mitä tuolla erolla tarkoitetaan.
Jos katsotaan ihmisen sukupuuta, niin on aivan väärin sanoa, että vain simpanssi ja kääpiösimpanssi olisivat lähinnä [ihmistä]. Se on aivan väärin.
Katsotaan SETI-projektia – siitä tulee tärkein projekti ihmiskunnalle. Jos tuolla jossakin on meidän kaltaisia olentoja, niin minkälaisen viestin he lähettävät? Ehkä he ovat jo lähettäneet, sitä vain ei osata purkaa. Mitä he kertovat? Väitän, että he kertovat megaevoluution kaavan niin, että siinä päädytään itseään eettisesti tiedostavaan lajiin, joka on lajina luonnonvalinnan yksikkö, eli eettisen sivilisaation käsitteeseen.
Ehkä olen väärässä. Mutta jos pohditaan sitä, miten kehitytään ihmiseksi jollain toisella taivaankappaleella, niin aivan varmasti täytyy tietää miten ihmissuku syntyi. Esim. tässä linnunradassa sellaisia taivaankappaleita voi olla vaikkapa 30 000, mikä mielestäni oli perusteltu kanta. Joku on sanonut että voisi olla jopa miljoona. Kukapa tietää.
Ehkäpä tuolla jossain on mustekala, joka elää jossain rämealueella ja josta on lähtenyt kehittymään ihminen. Silloin pitää tietää eläimellisen moraalievoluution käsite. Eikä se, onko olennolla kaksi vai 16 kättä. Se on sivuseikka. Yksilöt kehittyvät persooniksi suhteessaan toisiin yksilöihin.
Ihminen ensinnäkin on moralisoiva eläin. Päädyin tuohon. Tuollaista käsitettä ei maailmalla vielä ole. Ei edes SETI-projektissa.
2. Ihminen on moralisoiva apinaihminen
Toisekseen ihminen on moralisoiva apinaihminen. Apinaihminen-sanaa käytän täysin toisella tavalla kuin alan kirjallisuudessa yleensä käytetään. Yleensä sanotaan, että Itä-Afrikan savanneilla oli kahdella jalalla käveleviä apinoita ajanjaksolla 7 miljoonaa – 1 miljoonaa vuotta sitten. Vain yhdestä niistä alkoi kehittyä ihminen.
Useimmilla noilla kahdella jalalla kävelevillä apinalajeilla järjestäytymismuoto oli kauempana ihmisestä kuin simpansseilla. Niiden järjestäytymismuoto oli samantapainen kuin paviaaneilla. Sellaisissa laumoissa ei voinut kehittyä vastavuoroista altruismia. Se voidaan päätellä esim. hampaista, urosten ja naaraiden välisestä kokoerosta ja muista seikoista.
Vasta n. 60 000 vuotta sitten varsinaisesti syntyi inhimillinen tietoisuus. Kaikki teknologia oli siihen asti ollut aivan yksinkertaista, sellaista kuin uudenkaledonianvariksilla tai vampyyrilepakoilla, simpansseilla tai alligaattoreilla tai monilla muilla.
Siis vaikka ajanjaksolla 2,5 miljoonaa vuotta – 60 000 vuotta sitten (nyt vähän karkeistan, sitähän tiede on, muutamat mutkat menevät suoriksi) ilmaantui meidän anatominen vastineemme, sen tietoisuus ei ollut ihmisen. Ne olivat hirveän konformistisia. Ne elivät laumoissa, ja jokaisen täytyi olla sellainen kuin muutkin. Kukaan ei alkanut keksimään mitään uutta. Jos joku alkoi vähän pelleillä tai esittää jotain, sille suututtiin. Poikkeava käytös oli vaarallista siinä tilanteessa. Suunnilleen noin.
On psykologinen mysteeri, miksei Homo sapiens, sen jälkeen kun oli syntynyt, kehittänyt yhtään kummallisempaa työkalua. No tosin, kun ilmasto kylmeni, silloin aina vähän keksittiin. Niin kuin neandertalinihmiset tai myöhäiset erectukset tekivät.
Käytän nimitystä apinaihminen. Kahdella jalalla käveleviä apinaihmisiä oli monta lajia. Jotkut niistä kuuluvat ihmisen biologiseen sukupuuhun, koska niiden järjestäytymismuoto oli simpanssien kaltainen, ja siitä lähti tie Homo-suvun järjestäytymismuotoon, ei paviaanien kaltaisesta organisaatiosta.
Ihminen on moralisoiva apinaihminen. Millä tavalla? Laumasta tuli luonnonvalinnan yksikkö. Jos simpanssit tai norsut tai vampyyrilepakot moralisoivat laumassaan, silloin lauma, parvi on luonnonvalinnan yksikkö, ei ainoastaan yksilö. Kun Homo-suku syntyi, laumasta tuli pääasiallinen ja myöhemmin yksinomainen luonnonvalinnan yksikkö. Anatomisia muutoksia ei ole tapahtunut 200 000 vuoden aikana olennaisesti.
Meidän käyttäytymistä säätelevä geenipooli ei voi muuttua. Jotain muuta voi muuttua, esimerkiksi ihonväri voi muuttua noin 4000 vuodessa. Mutta käyttäytymistä säätelevä geenipooli ei voi muuttua. Siinä täytyisi tapahtua jotain… joka tapauksessa se olisi pitkä prosessi. No, se on eri asia, ei mennä nyt siihen.
3. Ihminen on Homo sapiens suvun poliittisesti järjestäytynyt laji
Kolmannekseen ihminen on – tämä on hyvin outo väite myös – Homo sapiens -suvun poliittisesti järjestäytynyt laji. Mitä se tarkoittaa? Homo sapiens on lääketieteellisen määritelmän mukaan ihminen. Jos tehdään ihmisen sukupuuta, niin noin 200 000 vuotta sitten syntyi Homo sapiens. Mutta ei syntynyt inhimillistä tietoisuutta.
60 000 vuotta sitten varsinaisesti syntyi inhimillinen tietoisuus. Tämä ei ole yksin minun kantani. Varauksia voidaan esittää, itsekin esitän. Mutta tämä on olennainen kanta paleoantropologeilla. Kiistaton.
Toisaalta oli kahdenlaista Homo sapiensin järjestäytymistapaa. Toisaalta sellainen suhtautuminen toisiimme, joka loi tieteen, taiteen, yleensä dynaamisen kulttuurin, kehittyvän teknologian. Ja toisaalta sellainen, joka pysyi olennaisesti samanlaisena kuin neandertalinihmisillä tai myöhäisillä erectuksilla tai florensinihmisillä: staattinen kulttuuri.
Eli ihmisen määritelmä lyhyesti sanottuna, se mihin ensimmäiseksi päädyin: ihminen on Homo sapiens -suvun poliittisesti eli yhteiskunnallisesti järjestäytynyt laji.
Poliittisesti eli yhteiskunnallisesti tarkoittaa tässä seuraavaa. Jo tuota ennen elettiin laumoissa; on helppo selittää että myös Homo sapiensit elivät laumoissa: noin 6-7 lisääntymiskykyistä aikuista. Miksi juuri Itä-Afrikan ylängöillä kehittyi kulttuurin murros, miksi ei esim. Aasiassa? Miksi meren rannalla? Laumat joutuivat olemaan toistensa kanssa tekemisissä. Tuntemattoman kanssa jouduttiin tekemään yhteistyötä. Ja tekemään sopimuksia, ettei tule liian kovia riitoja. Tuo voidaan selittää monella tavalla.
Ihminen on siis Homo sapiens suvun – jos käytetään linnéläis-aristoteelistä luokittelutapaa – poliittisesti eli yhteiskunnallisesti järjestäytynyt laji. Tähän asti tämä on ihan yksinkertaista.
Me juteltiin tästä Matiaksen kanssa monina vuosina. Tähän asti filosofinen sukupuu on yksinkertainen. Muistan kun olimme Eirassa, yhdessä kahvilassa – oltiin kävelty siellä – ja yritettiin piirtää sukupuuta eteenpäin. Tämän jälkeen tulee ongelmia.
Jatkuu täällä: Ihmisen määritelmä – osa2
» Alkuun » Videoita »