Filosofian uusi historia ja ihmissuvun tie


Jokaisen aikakauden aatehistoria, erityisesti filosofian historia, kuvastaa ihmiskunnan itsetuntemuksen kehittymistä ja senhetkistä tasoa. Kaikki maailmanhistorialliset aikakaudet ovat kirjoittaneet filosofian historian uudelleen omansa näköiseksi. Niin on tehtävä myös nykyisellä, ihmiskunnan yhtenäistymisen vuosisadalla.

Filosofian historian tärkein osa-alue on historianfilosofia. Se on kaikkien yhteiskuntaa, ihmistä ja historiaa käsittelevien tieteiden kattotiede. – Tässä osiossa on artikkeleita siitä, miten historianfilosofian suurimpia nimiä tulisi hyödyntää alkavan aikakauden haasteiden kannalta. Keräämme tähän myös erilaisia kokonaisesityksiä historiasta, niin filosofian klassikoilta kuin nykykirjoittajilta, sekä muita filosofisia oivalluksia, joita on tarvittu uuden historianäkemyksen luomiseen.

Rodin: Ajattelija. KUVA: Max Pixel

Ihmisestä dialektiikan mukaan

1. Dialektiikan, ainakin uuden dialektiikan mukaan sen mikä ihmisessä on rujointa, kauheinta, vääristyneintä, epäihmismäisintä täytyy olla kiinteässä yhteydessä siihen mikä ihmisessä on ihmismäisintä, parasta, olennaisinta. 2. Rujointa ihmisessä on itserakkaus, eli pyrkimys lähipiirissä esittää...

Totuus-käsite ja yleisinhimillinen moraali

Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys on sitä, että ihminen kutsuu jotakin tekoa...

Tämän vuosisadan suurin filosofinen haaste

Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta. Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta...

Yhteiskunnan olemuksesta

Hegelillä “Käsitteen logiikassa” olemus ilmenee osissa. Tämä on vankin teoreettisesta filosofiasta (nyt: metafysiikasta) löytyvä tapa selittää ihmisyhteiskunnan käsitettä. Muistatteko esimerkin, jonka avulla ensimmäisen kerran (1990-luvulla) selitin tätä juuri silloin keksimääni...

Linné ja ihmisen filosofisen sukupuun idea

Carl von Linné luokitteli ihmisen kädellisten Homo-sukuun ja antoi lajillemme nimen Homo sapiens – viisas ihminen. Hän katsoi kuitenkin tarpeelliseksi liittää tämän määritelmän yhteyteen alaviitteen, jossa hän korosti itsetuntemuksen ratkaisevaa merkitystä. Referoimme, tulkitsemme Linnén...

Totuus on kokonaisuudessa

Nykyään myönnetään yleisesti, että filosofian historian tutkiminen alettiin ymmärtää kehittyvänä historiallisena prosessina vasta Hegelin myötä. Hegelin mukaan “totuus on filosofian historian kokonaisuudessa”. Toisin sanoen aivan vastakkaisiakin kantoja esittäneet ajattelijat saattavat olla...

Aristoteles ja Marx yhteiskunnasta

Niin Aristoteleella kuin Marxilla on useita yleistäviä luonnehdintoja ihmisestä ja yhteiskunnasta. Me emme voi hyväksyä niitä sellaisenaan. Niistä on opittava, ne on omaksuttava, mutta niitä kohtaan on myös esitettävä arvostelua. Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi...

Historianfilosofia on tulossa

Historianfilosofia on eri yhteiskunta- ja ihmistieteiden kattotiede. Se käsittelee ihmiskunnan ja ihmisyhteiskunnan kehityksen yleisimpiä lainalaisuuksia, olemusta ja kehitystendenssejä. Se on kaiken muun yhteiskuntatutkimuksen yleisin ohjenuora. Erityistieteiden tulisi nojautua niihin yleisimpiin...

Aristoteleen määritelmä ihmisestä

Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on...

Lainauksia filosofisesta kirjallisuudesta

Darwin, Linné ja ihmislajin itsetuntemus

Chris Stringer kirjansa “Vain yksi jäi” loppusanoissa: Darwinin kuoltua hän sai kunnian tulla haudatuksi Westminster Abbeyhin, jossa hänelle ja hänen työlleen satoi ylistystä, kuten seuraava esimerkki osoittaa: ”Herra Darwin on jättänyt laajan ja syvän jäljen psykologiaan samoin kuin...

Kant universaalihistorian ideasta

Francis Fukuyama: Historian loppu ja viimeinen ihminen, 1992 Ote 5. luvusta: Maailmanhistorian ideaa etsimässä, s. 90 – 92 Ajatuksen [universaalihistorian kirjoittamisesta] esitti suuri Immanuel Kant 1784 julkaisemassaan tutkielmassa Idee zu einer allgemeinen Geschichte in weltbürgerlicher Absicht...

Marx historiasta

“Minulle ei kuulu ansio enempää luokkien olemassaolon keksimisestä aikamme yhteiskunnassa kuin niiden keskinäisestä taistelustakaan. Porvarilliset historiankirjoittajat olivat jo kauan ennen minua tuoneet esiin luokkataistelun historiallisen kehittymisen ja porvarilliset taloustieteilijät...

Hegel historiasta

”Maailmanhistoriassa tapahtuu vapaudentietoisuuden kehitystä, jonka välttämättömyys meidän on tunnettava. Olen yleensä puhunut vapaudentietoisuuden erilaisuudesta siten, että itämaalaiset ovat tienneet vain yhden ihmisen olevan vapaa, mutta että Kreikan ja Rooman maailma on tiennyt eräiden olevan...