Yhdistyvä ihmiskunta

Informaatioteknologisen vallankumouksen yhteiskunnallisista vaikutuksista

KUVA: Pixabay
Artikkeli on yhteenvetoa Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista eri vuosilta ja vuosikymmeniltä 1980-luvulta alkaen. Tulemme julkaisemaan myös tätä aihetta koskevia Matin alkuperäisiä puheita.
Informaationteknologisen vallankumouksen ensimmäiset merkit näkyivät 1930-luvun Yhdysvalloissa. It-vallankumouksesta on nyt tullut osa meneillään olevaa aikakauden murrosta.

Se on aiheuttanut peruuttamattoman muutoksen yhteiskunnan taloudellis-teknisessä perustassa ja valtioiden ja yksilöiden suhteissa.

It-vallankumous on globaaliyhteiskunnan synnyn välttämätön edellytys. Vain yhdistymällä lajina globaaliyhteiskunnaksi itsetuntemuksensa varaan ihmiskunta voi välttää itsetuhonsa.

1. It-vallankumouksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat päinvastaiset kuin teollisten vallankumousten vaikutukset 1700- ja 1800-luvulla.

Teollisten vallankumouksien tuloksena yhteiskunta jakautui yhä jyrkemmin kahteen luokkaan: pääomia omistavaan luokkaan ja omistamattomiin, palkkatyöllään elävien luokkaan. Keskikerrosten ja pienyritteliäisyyden merkitys väheni.

It-vallankumouksen aikana keskikerrosten, itsenäisten ammatinharjoittajien ja kaikenlaisen pienyritteliäisyyden merkitys kasvaa. Markkinatalouden vaikutuspiiri laajenee. On syntynyt startup-kulttuuri, innovaatioihin perustuva yritystoiminta ja sitä tukevat joustavat rahoituskanavat. Jonkin erityisalan ammattitaito voi olla pääomaa siinä kuin koneetkin.

Tuo on olennaisin, teollisiin vallankumouksiin verrattuna päinvastainen kehityssuunta.

Mutta nykymaailmassa tapahtuu myös uudenlaista monopolisoitumista, erityisesti informaatioteknologian alalla, esimerkkinä Facebook ja Google. Myös niiden omistama pääoma on uudentyyppistä. Se on dataa, miljardien ihmisten käyttäjätietoja. – Mikään perinteinen yhteiskuntateoria tai talousteoria ei riitä selittämään tätä ilmiötä.

2. It-vallankumouksen ja globalisoitumisen oloissa spekulatiivinen, keinotteluun perustuva finanssipääoma on ottanut vallan maailmantaloudessa. Se on syrjäyttänyt sekä muun finanssipääoman että teollisuuspääoman.

Keinottelun avulla on mahdollista koota pääomia täysin irrallaan reaalitaloudesta, tehdä rahaa rahalla, toisella tapaa kuin koskaan aikaisemmin. Siten spekulatiivinen finanssipääoma irtautuu kansallisista juuristaan.

Spekulatiivisen finanssipääoman suhde laillisuusperiaatteeseen on kaksijakoinen: toisaalta se tarvitsee laillisuusperiaatetta voidakseen toimia ja turvata voittonsa, toisaalta sillä on taipumus toimia valtioiden – myös oikeusvaltioiden – demokraattisia rakenteita vastaan.

Globalisoituvassa maailmantaloudessa varsinkin suurimpien kansainvälisten pankkien on mahdotonta tietää, ovatko ne vakavaraisia vai eivät, eli kuinka suuria riskejä niiden taseissa oleviin omistuksiin sisältyy. Saman vaikeuden edessä ovat pankkivalvojat. Erilaisten sijoitustuotteiden ja jopa valtioiden velkakirjojen arvoa on hyvin vaikeaa määritellä – ja tuo arvo saattaa muuttua nopeasti maailman taloudellisen tai poliittisen tilanteen muutosten mukana.

Tuo on taloudellinen perusta sille, että globaali spekulatiivinen finanssipääoma on saanut yliotteen poliittisesta ja virkamiesjohdosta eri maissa.

3. Valtiot rikkovat kasvavassa määrin omia lakejaan uudella tavalla myös kehittyneissä oikeusvaltioissa samaan aikaan, kun laillisuusperiaate niissä vahvistuu.

Globaalin spekulatiivisen finanssipääoman vaikutusvallan kasvu lisää myös kehittyneissä talouksissa uudenlaisen totalitarismin uhkaa. Sitä voidaan kutsua totalitaristiseksi korruptioksi: oikeusviranomaiset katsovat spekulatiivisen finanssipääoman lainrikkomuksia läpi sormien, suurimpien keinottelijoiden sallitaan ottavan riskejä veronmaksajien laskuun, lainsäädäntöä muutetaan tavalla, joka hyödyttää keinottelijoita mutta vahingoittaa reaalitaloutta jne. – kaikki piirteitä, joita nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä. Totalitaristiselle korruptiolle on ominaista se, että laillisuusperiaatetta sovelletaan valikoivasti – yhdenvertaisuudesta lain edessä luovutaan.

Totalitaristinen korruptio eroaa siis perusluonteisesti niin “tavallisesta” korruptiosta kuin “perinteisestä” totalitarismistakin. Maissa, joissa totalitaristinen korruptio on voimissaan, saattaa tavallista korruptiota olla hyvin vähän. Ja totalitaristin korruptio ei tämän päivän kehittyneissä oikeusvaltioissa voi johtaa perinteiseen totalitarismiin, vapaiden vaalien ja kansalaisvapauksien kieltämiseen.

Se on kuitenkin omiaan lisäämään kansalaisten tyytymättömyyttä edustuksellista demokratiaa kohtaan.

Toisaalta kansallisella tasolla syntyy politiikan, viranomaisten, yritysmaailman, akateemisen maailman ja median piirissä syntyy liikettä laillisuusperiaatteen puolesta.

4. It-vallankumouksen oloissa perinteiset henkilökohtaisen järjestäytymisen muodot alkavat muuttaa radikaalisti muotoaan.

Yleensä ottaen it-vallankumous jatkaa luokkayhteiskunnille tyypillistä kehitystä: ihmiselle luontaisimmat elinpiirit, ruohonjuuritason perusyhteisöt, jollainen oli ensimmäinen ihmisyhteiskunta, pyynti-keräilykulttuurin heimo, menettävät kasvavassa määrin itsenäisen olemassaolon mahdollisuuksiaan.

Ruohonjuuritason perusyhteisöt katoavat. Vanhat yhteiskuntarakenteet hajoavat. Perinteisiä ammatteja katoaa. Syrjäseudut autioituvat, maailma urbanisoituu, suurkaupungit slummiutuvat. Se kaikki johtaa väistämättä siihen, että vaara sosiaalisen elämän köyhtymiseen, yksilön vieraantumiseen ja syrjäytymiseen kasvaa.

Toisaalta internet mahdollistaa uudenlaiset henkilökohtaisen kanssakäymisen muodot. Yksilöt ovat mielipiteenmuodostuksessaan vähemmän riippuvaisia erilaisista sidosryhmistä – suvusta, perheestä, asuin- ja työyhteisöistä, uskonnollisesta tai etnisestä ryhmästä, tuttavapiireistä jne.

Internet mahdollistaa myös uudenlaisen verkostoitumisen yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa.

5. It-vallankumouksen yhteiskunnallisista vaikutuksista tärkein: se luo käytännöllisiä edellytyksiä globaalin kansalaisyhteiskunnan syntymiselle.

Kansalliset ja kansainväliset lait ottavat yhä enemmän huomioon yksilön oikeudet. Siksi yksilöllä on aivan uudenlaiset käytännön mahdollisuudet inhimillisenä persoonana vaikuttaa globaalisti sekä itseään koskeviin että yleensä ”maailman asioihin”. Jokaisen eettisen yksilön velvollisuus on vaatia maailman kaikille muille ihmisyksilöille perustavia ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuksista tärkein on sananvapaus. Internet tarjoaa sille aivan uudenlaiset mahdollisuudet. Toisaalta se tarjoaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet sananvapauden kieltämiseen. Vihapuhe on tehokas keino kieltää muiden sananvapaus ja valeuutiset estävät vapaan mielipiteenmuodostuksen.

Poliittinen demokratia nojaa sananvapauteen. Olemukseltaan poliittinen demokratia on demokraattista, sivistynyttä keskustelua yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Globaalin kansalaisyhteiskunnan tärkein tehtävä on kehittää poliittista keskustelua.

It-vallankumous tarjoaa välineet globaalille yhteenliittymiselle sivistyneen keskustelukulttuurin pohjalle. Keskustelukulttuuri on tärkein vedenjakaja ihmiskunnan selviytymistä ajavien voimien ja itsetuhoisten voimien välillä.

Tänä aikana ihmisten on organisoiduttava keskenään yksilöinä, ei puolueiden tai muiden eturyhmien edustajina. Se on tärkein keino kehittää poliittista demokratiaa. Kaikki keskeiset (vastakkaisetkin) aatteellis-poliittiset suuntaukset joutuvat tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ottamaan tämän tosiasian huomioon toiminnassaan.

Tänä aikana ihminen yhdistyy lajina oman itsetuntemuksensa varaan. Valtioiden ja puolueiden rinnalle syntyy globaalille, kansalliselle ja ruohonjuuritasolle tasolle kolmas poliittinen voima: eettinen kansalaisyhteiskunta. Eettisen kansalaisyhteiskunnan raison d’être: pakottaa eri maiden hallituksia johtavat puolueet osallistumaan keskusteluun omasta historiastaan ja yleensä ihmissuvun historiasta ja ottamaan oppia siitä.

About the author

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.