Mitä on tehtävä?
3. Luku
Sisällys
Totuusfoorumin teemat
1. Päättynyt aikakausi
2. Lähihistoria
3. Laillisuusfoorumi
4. Ihmisluonto
Osassa I esittelemme demokratian kriisin erääksi ratkaisuksi pysyvää totuus- ja sovintokomissiota jokaiseen oikeusvaltioon. Sen yhteyteen – ja sen perustamista vaatimaan – tarvitaan laajaa kansalaiskeskustelua. Totuusfoorumi on väittelyalusta, jossa totuuden etsintä on itsetarkoitus. Aiheita tarkastellaan ihmiskunnan kokonaisetua ajatellen ja niitä arvioidaan eettiseltä kannalta.
Nimitys totuusfoorumi on paradoksaalinen: ihmiskunnan kokonaisetua, siinä mielessä ”totuutta”, etsitään ”foorumissa”, eli kaikille mielipidesuuntauksille avoimen väittelyn kautta.
Totuusfoorumi edellyttää kansalaisilta sivistyneeseen keskustelukulttuuriin sitoutumista ja reilun väittelyn sääntöjen opiskelua. Väittelysanakirjan idea onkin eräältä kannalta oikeusfilosofian soveltamista keskustelukulttuuriin.
Pidemmän päälle totuusfoorumista (tai jostakin sen osasta) voi tulla kansalaisille merkittävä uudenlainen vaikutuskanava, jossa he voivat olla mukana ”jakamassa oikeutta”.
Foorumin lähtökohta on, että ihminen voi oppia omasta historiastaan. Perinteiset demokratiat kykenevät uudistumaan, jos valistunut yleinen mielipide haastaa ne siihen.
Totuusfoorumin keskustelujen tarkoitus on luoda yleistä mielipidettä, joka painostaa valtioita, puolueita, kansainvälisiä järjestöjä ja yrityksiä noudattamaan lakeja ja sopimuksia sekä tekemään ihmiskunnan kokonaisedun kannalta järkeviä päätöksiä.
Totuusfoorumin teemat
Totuusfoorumin teemat on jaoteltu neljään osaan:
1. Päättynyt aikakausi
Historia ei ala meistä. Filosofian historiassa tärkeimpiä uusia ajatuksia on aina luotu kumoamalla edellisten sukupolvien suurimpien ajattelijoiden keskeisimpiä näkemyksiä siten, että niiden ydin säilyy uudessa muodossa.
Miten etsiä totuutta päättyneestä aikakaudesta? On etsittävä vastakkaisista, aikakauden kehitykseen eniten vaikuttaneista aatteista sitä, mikä niissä on kestävää, ja erotettava se siitä, mikä on aikansa elänyttä ja mikä virheellistä. Mitkä nykyiset ongelmat ovat kokonaan uusia, niin ettei niihin löydy vastauksia mistään historian aatteista? Tuollaisen analyysin pohjalta on pyrittävä uuteen kokonaisnäkemykseen.
Eri filosofiset koulukunnat antavat päättynyt aikakausi -käsitteelle erilaisen painoarvon. Myös käsitteen kattama ajanjakso vaihtelee eri koulukuntien välillä. Tällaiset näkemyserot kuuluvat foorumin väittelynaiheisiin.
Me tarkoitamme ajanjaksoa, jolloin nykyisten aatteellispoliittisten suuntausten, liikkeiden ja puolueiden maailmankatsomukselliset näkemykset muodostuivat.
Etsimme vastausta kysymykseen ”Miten tähän on tultu?” Mikä oli olennaista esimerkiksi kapitalismin synnyssä? Miksi siitä on tullut vallitseva talousjärjestelmä? Mitä eri vaiheita kapitalismin, kolonialismin ja imperialismin kehityksessä on ollut? Mistä johtui sosialismin nousu ja romahdus viime vuosisadalla? Miten päättyneellä aikakaudella esitetyt ennakoinnit ihmiskunnan tulevasta kehityksestä ovat toteutuneet?
Päättynyt aikakausi -totuusfoorumi rakentaa siltaa historiasta oppimisen ja poliittisen vaikuttamisen välillä. Se on maailman filosofista muuttamista.
2. Lähihistoria
Lähihistoriafoorumissa tarkastellaan eettiseltä kannalta lähihistorian tärkeimpiä tapahtumia ja niihin liittyviä aatteellisia ja kulttuuripoliittisia väittelyitä.
Ketkä lähihistoriassa esiintyneet henkilöt tai yhteiskunnalliset liikkeet ovat kulkeneet virtaa vastaan ja arvostelleet politiikkaa, joka jälkikäteen on osoittautunut virheelliseksi? Ketkä ovat kyenneet ennustamaan oikein tulevaa kehitystä? Ketkä ovat olleet itsekriittisiä? Ketkä ovat puolustaneet mielipiteidensä vuoksi syrjittyjen oikeuksia? Ketkä ovat saaneet kärsiä tuollaisten näkemystensä ja suhtautumisensa vuoksi?
Millaisia tunnustuksia valtion tulisi tällaisille henkilöille ja järjestöille myöntää? Minkälaiset taloudelliset korvaukset olisivat asianmukaisia?
Demokraattisimmatkin valtiot pystyvät harvoin – ja silloinkin yleensä vasta vuosikymmenten kuluttua – myöntämään virheitään ja esittämään anteeksipyyntönsä niille, joita kohtaan ovat tehneet vääryyttä.
Kun väitellään ajankohtaiseen politiikkaan liittyvistä mielipidekysymyksistä, väittelijöiden eettinen suhtautuminen ei yleensä ole ensisijaisesti esillä. Mutta kun aiheena ovat lähihistorian kiihkeimmät aatteellispoliittiset väittelyt ja tärkeimmät tapahtumat, keskustelun aiheena ei ole vain se, ketkä suhtautuivat silloin eettisesti. Keskustelun aiheena on ennen muuta se, ketkä haluavat nyt tunnustaa ja hyvittää lähihistoriassa tapahtuneet vääryydet ja ketkä vesittää tai vähätellä niitä tai torjua tavalla tai toisella niistä käytävän keskustelun.
3. Laillisuusfoorumi
Laillisuusfoorumin tehtävä on nostaa esiin sellaisia hallitusten ja päättävissä asemissa olevien poliitikoiden ja virkamiesten laittomuuksia, joista on tullut tai tulossa ”maan tapa”, eli joiden asianmukaisen käsittelyn oikeusviranomaiset ovat laiminlyöneet.
Laillisuusperiaatteeseen kuuluu oikeudenkäyntien julkisuus, jonka tarkoituksena on taata se, että kansalaiset ja media voivat valvoa tuomiovallan käyttöä. Nykyisessä varsin monimutkaisessa yhteiskunnassa tämä on käynyt vaikeaksi.
Tarvitaan paluuta perusasioihin ja samalla myös uudenlaista kansansivistystyötä. Tämän vuoksi laillisuusfoorumissa keskustellaan myös oikeusfilosofian historiasta ja siitä, minkälaisten vaiheiden kautta nykyiset oikeusvaltiot ovat muodostuneet. Muussa tapauksessa yksittäisten laittomuuksien esille tuominen ja syyllisten etsiminen voi muodostua hajottavaksi.
Tärkeä aihe ovat uudet vääryyden muodot, joiden kohdalla lainsäädäntöä olisi uudistettava. Myös kansainvälisen lain kehittyminen kuuluu laillisuusfoorumin teemoihin.
4. Ihmisluonto
Silloin kun ”jaetaan oikeutta”, on lähtökohtana jollakin tavalla aina se, miten käsitetään ihmisluonto.
Tässä totuusfoorumissa kysytään: Onko olemassa yleistä, muuttumatonta ihmisluontoa? Voiko sitä määritellä? Mikä on ihmisen ja eläimen ero? Mikä on ihmisen ”hyvä” ja ”paha”?
Ihmisluonto teemana kuuluu tieteiden osalta filosofisen antropologian, tieto-opin, moraalifilosofian ja psykologian piiriin. Yhtä lailla siihen kuuluu kulttuurihistoria, kaunokirjallisuus, elokuvat, uskonnot, myytit jne.
Kirjallisuudesta kerätään osuvia luonnehdintoja ihmisestä. Niiden ja omien elämänkokemusten pohjalta käydään keskustelua ihmisenä olemisen perusongelmista.
Näitä keskusteluja voidaan yhdistää Ihmiskunnan tie -väittelysanakirjan keskusteluihin, toisin sanoen siihen, miten ihmisluonto on historiallisesti muodostunut.
ARTIKKELIKUVAT:
Otto Toivainen maalaa graffittia Totuusfoorumille. KUVA: © Uusi historia ry. Video graffitin valmistumisesta Suvilahdessa:
