Kaupunkivaltioiden synty Valtioyhteiskunnat

Kaupunkivaltioiden synty loi edellytykset riistolle

Sumerin kaupungit ja suuret kastelukanavat. (Kassiittien valtakunt an. 13 vuosisadalla eaa. Kuva: Wikipedia
Editoitu Matti Puolakan ex tempore puheesta 11.3.2015
Mesopotamian pohjoisosissa oli n. 8000 vuotta sitten lukuisia rauhanomaisia kaupunkeja. Ne olivat suhteellisen tasa-arvoisia uskonnollisia asukastaajamia, joiden keskusyksikkönä oli ”kaupunki” – viljan varastointitilat, keskusaukio ja temppelit. Keskusta ympäröivien alueiden talonpoikia ei ollut alistettu palvelemaan keskusvaltaa. Ne kuitenkin katosivat. Kehityksen pääuoma vei kaupunkivaltioihin.

Poliittiset edellytykset imperiumia rakentavan kaupunkivaltion synnylle luotiin 2000-3000 vuotta myöhemmin Eufrat- ja Tigris-jokien hedelmällisillä suistomailla.

Kaupunkivaltioihin eli luokkayhteiskuntaan siirtymisen kehityslogiikka on kuvattu ytimekkäästi seuraavassa lainauksessa Reino Keron ja Hannu Kujasen teoksesta Kivikirveestä tietotekniikkaan (1990):

Mesopotamian varhaisimmat kaupungit olivat uskonnollisia keskuksia, joiden asukasmäärät olivat ehkä vain muutaman tuhannen paikkeilla. Kaupunkien ympäristön talonpojat omistivat maansa ja olivat taloudellisesti kaupungista riippumattomia.

Jääkauden aikana Persianlahden pinta oli jopa kymmeniä metrejä nykyistä alempana. Kun merenpinta napajäätiköiden sulaessa nousi, Persianlahteen laskevien jokien virtaus heikkeni, ja syntyi suistoalueita, jotka sopivat erinomaisesti maanviljelykseen. Jään sulaminen päättyi noin v. 3500 eKr. Mesopotamian ilmasto muuttui näihin aikoihin aikaisempaa kuivemmaksi, ja jokien kuljettama vesimäärä väheni. Osa Persianlahteen virranneista joista kuivui kokonaan, ja näiden jokien varaan rakentunut maanviljely kävi mahdottomaksi.

Jokien kuivuessa sadot heikkenivät, ja kokonaan kuivuneiden jokien varsilla maatalouden harjoittaminen kävi täysin mahdottomaksi. Nälkä ajoi kymmenet tuhannet ihmiset liikkeelle etsimään toimeentuloa niiltä jokivarsilta, joissa vettä oli yhä saatavissa. Näillä jokivarsilla asui kuitenkin jo ennestään väestöä, joka käytti muuttajien hädänalaista tilaa hyväkseen.

Kuivuutta pakoon lähteneet siirtolaiset tarvitsivat apua ja saivat sitä lähinnä kaupunkien temppelilaitokselta. Papisto teetti tulokkailla mm. kanavia, jolloin viljelyskelpoisen maan määrä kasvoi. Osa viljelyskelpoisesta maasta jäi temppelien omaisuudeksi, jota tulokkaat – ehkä palkkaa saaden – viljelivät. Osan maasta julistivat korkeat virkamiehet omakseen. Suurimman osan maastaan temppelit vuokrasivat tulokkaille. Vuokra saattoi olla jopa puoletkin pellon antamasta sadosta.

Erityisesti Eufratin alajuoksulla, jonne ensimmäiset kaupunkivaltiot kuten Ubaid- ja Uruk-kulttuurit syntyivät, tulvat olivat hyvin voimakkaita. Ne toivat hedelmällistä lietettä laajoille alueille. Toisaalta suuret tulvanestopadot ja kastelujärjestelmät olivat maanviljelyn kannalta välttämättömiä ja vaativat paljon massiivisia toimenpiteitä. Näihin rakennusprojekteihin tarvittiin suurempia työntekijäjoukkoja, kuin mitä yksi tai muutama kylä olisi voinut luovuttaa.

Yhteiskunnallinen kehitys oli ollut harmonista silloin kun keskusvalta ja poliittiset rakenteet palvelivat ruohonjuuritason perusyksiköiden taloudellista omavaraisuutta ja itsenäisyyttä. Maanviljelyksen vaatimien suurimittaisten hankkeiden myötä käynnistyi prosessi, jossa yksittäiset kylät menettivät tämän itsenäisyytensä ja asemansa luonnollisina perusyksikköinä.

Ulkoisen toiminnan pysyväksi tarkoitukseksi tuli naapuritaajamien alistaminen laajaan, alueellisesti organisoituun työnjakoon. Väestöryhmien välille muodostui uudenlaisia, pysyväluonteisia alistussuhteita ja poliittiset valtarakenteet eivät enää olleet perusyhteisöjen valvonnassa.

Kaupunkivaltioiden synnyn myötä syntyi pakottamiseen erikoistunut hallinnollinen eliitti, joka aseellisella mahdillaan saattoi organisoida talonpojat ja kyläyhteisöt laajakantoisiin projekteihin. Tämä eliitti hallitsi myös työn tuloksia ja sai yksinomaisen vallan päättää niiden jakamisesta. Yhteiskunnallinen työnjako sai tuolla lailla aivan uuden ulottuvuuden.

Kaupunkivaltioiden syntyessä ihmiskunta joutui itsetuhon tielle.

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Valtioyhteiskunnat » Kaupunkivaltioiden synty » Kaupunkivaltioiden synty loi edellytykset riistolle

Kirjoittajasta

Pia Länsman

Pia Länsman

Uusi historia ry:n puheenjohtaja. VSK-työryhmä. Uutisvastaava.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.