Kaupunkivaltioiden synty Marxismin "esihistoriallista" kritiikkiä Valtioyhteiskunnat

Marxilaisen valtioteorian kritiikkiä

Valtio ja luokkayhteiskunta eivät syntyneet suoraan maanviljelyksen seurauksena. KUVA: Wikimedia Commons
Pertti Koskela
Written by Pertti Koskela
Editoitu Matti Puolakan ex tempore puheesta 11.3.2015

1. Ihmisyhteisöissä oli paljon väkivaltaa jo ennen valtion syntyä

Marxismin mukaan organisoitu väkivalta ja sodat tulivat ihmiskunnan historiaan yksityisomistuksen ja valtion myötä. Laajemminkin vasemmiston piirissä on ollut vallalla näkemys, jonka mukaan ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja pahuus johtuu aineellisista olosuhteista. Tuotantotapojen kehittyessä ihminen kykeni tuottamaan enemmän kuin kulutti elääkseen; riisto tuli mahdolliseksi ja kannattavaksi; toisaalla oli joidenkin kasvava yksityisomaisuus, toisaalla valtion väkivaltakoneiston avulla ylläpidetty orjuus, maaorjuus ja sitten palkkaorjuus.

Ylläsanottu on tietysti karkea yksinkertaistus, mutta silti varsin sitkeä uskomus, joka yhäkin elää monien ihmisten mielissä.

Pyynti-keräilykulttuurin heimot olivat nykytiedonkin mukaan suhteellisen rauhanomaisia. Väkivaltaa kuitenkin esiintyi, esim. murhia heimon sisällä tai satunnaisia varsin väkivaltaisia ryöstöretkiä. – Tässä on ilmeisesti ollut paljon luonnonolosuhteista johtuneita vaihteluita. Enää ei kuitenkaan voida väittää, etteikö ihmisen käyttäytymistä säätelevään geenipooliin sisältyisi yhteistyö-, sovittelu- ja oikeudentajukyvyn lisäksi kyky haluta ”sotia”, so. kyky haluta alistaa tai tuhota vieraita ihmisiä ja ihmisryhmiä. Sodat vain eivät kannattaneet pyynti-keräilykulttuurin oloissa, jolloin ihmiset olivat jatkuvasti liikkeellä ja kantoivat koko omaisuuttaan mukanaan. Lieväkin haavoittuminen saattoi niissä oloissa koitua kohtalokkaaksi.

Päällikkökunnat olivat ensimmäinen luokkayhteiskunnan muoto. Ne olivat paikalleen asettuneita heimoja, jotka harjoittivat maanviljelystä, tai sitten esim. paimentolaisia. Ne eivät olleet varsinaisesti valtioita. Niiltä puuttui vakiintunut poliittishallinnollinen organisaatio, jonka alle olisi voinut alistaa vieraita heimoja pysyvästi. Niillä ei myöskään ollut ammattiarmeijaa. Ne olivat kuitenkin useimmiten hyvin väkivaltaisia niin sisään- kuin ulospäin.

2. Valtion synty ja olemus

Marxilaisen valtioteorian mukaan valtio on olemukseltaan väkivaltaan nojautuva pakotuskoneisto. Ulospäin sen tehtävänä on muiden valtioiden ja kansojen alistaminen. Sisäisesti se on hallitsevan luokan ase sorrettujen kurissapitämiseksi. Valtiossa on olennaisinta väkivaltakoneisto, erityisesti armeija.

Nykytieto kaupunkivaltion synnystä näyttää vahvistavan tämän marxilaisen kannan. Ensimmäinen palkallinen aseellisten miesten joukko, ammattiarmeija, syntyi Sumerissa. Sumer oli myös luokkayhteiskunta ja ensimmäinen kaupunkivaltio, valtioyhteiskunta.

Tähän on kuitenkin esitettävä kaksi varausta:

Ensinnäkin: Nykyisin tiedämme, että monilla puolilla maapalloa on esiintynyt rauhanomaisia asukastaajamia. Niiden olemassaolo kumoaa sen marxilaisen näkemyksen, että yksityisomistus olisi väistämättä johtanut valtion syntyyn. Noiden yhteisöjen rauhanomaisuuden takasi nimenomaan eri omistusmuotojen harmonia, niiden esiintyminen rinnakkain. – Tätä aihetta käsitellään tarkemmin muualla.

Toiseksi: Valtiomuotoja on historiassa esiintynyt monenlaisia. Virheellinen ihmiskäsitys, usko ihmisen perimmäiseen hyvyyteen, johti marxismissa siihen, että laillisuusperiaatetta väheksyttiin ja valtio nähtiin yksipuolisesti vain sortokoneistona. Se oli kenties marxismin kohtalokkain poliittinen virhe.

Ihmisyhteiskunnan eräs keskeinen piirre on se, että siinä on sen kaikkia jäseniä koskevia sääntöjä ja sopimuksia. Niiden tarkoituksena on suojella yksittäisiä ihmisiä ja yksilöryhmiä yhteiskunnan muita yksilöitä ja yksilöryhmiä vastaan.

Yhteiskunnan jäsenten on alistuttava noihin kaikkia koskeviin sääntöihin ja sopimuksiin. Yhteiskunnassa ihminen ei saa käyttäytyä miten tahansa, tehdä mitä päähän pälkähtää, toteuttaa omia mielitekojaan piittaamatta muista ihmisistä, laeista, tapakulttuurista tai käyttäytymissäännöistä.

Oikeusvaltiossa ja sananvapauden oloissa kansalaiset voivat vaikuttaa siihen, keitä valitaan lainlaatijoiksi, millaisia lakeja valitut lainsäätäjät laativat, miten lait pannaan toimeen ja miten toimeenpanoa valvotaan. Silti myös oikeusvaltiossa säädetyt lait ovat ”pakkovaltaa” ja oikeusvaltio on ”pakotuskoneisto”.

3. ”Miten valtio katoaa?”

Marxilaisessa valtioteoriassa valtion katoaminen historiasta on yksi sen keskeisiä asettamuksia. Kysymys on yllä lainausmerkeissä, koska sama kysymys voidaan esittää myös marxismin ulkopuolelta, kuten lopussa tehdään.

Vaikka kysymykset ovat muodollisesti samat, niihin sisältyy substantiaalinen ero.

Koska marxismi oletti, että ihmisen pahuus syntyi yhteiskuntaluokkien kehittymisen myötä, oli loogista ajatella, että yhteiskuntaluokkien kadotessa tulevaisuuden kommunistisessa yhteiskunnassa ”pahuus” jossain mielessä katoaa maailmasta.

Silloin ihmisten hallitsemisen tilalle tulee asioiden hallitseminen. Pakotuskoneistoa, pakkovaltaa, ei tarvita. – Tämä näkemys on osoittautunut täysin utopistiseksi.

Marxilainen näkemys tulevaisuuden luokattomaan yhteiskuntaan oli aikanaan tieteellinen. Se perustui silloiseen tietoon esihistoriasta ja siihenastisista valtioyhteiskunnista. Nykyään se on helppo – ja aivan oikein – todeta idealistiseksi.

Puolakkalainen kanta hyvin lyhyesti:

Ihmiskunnan ainoa mahdollinen eloonjäämisoppi on yhdistyminen oman itsetuntemuksensa varaan globaaliyhteiskunnaksi. Globaaliyhteiskunnan joitakin piirteitä on nähtävissä itumuodossaan jo nyky-yhteiskunnassa.

(1) Globaaliyhteiskunnan uusi, olennainen, dynaaminen elementti on eettinen kansalaisyhteiskunta. Se yhdistää kansalaisia opiskelemaan ihmiskunnan historian perusopetuksia maailman nykytilanteen näkökulmasta ja muodostamaan itsenäisesti harkittua maailmankuvaa. Yleisen mielipiteen voimalla se pakottaa poliitikkoja tekemään valistuneita päätöksiä ja valtioita noudattamaan omia lakejaan ja oppimaan historiastaan. Valtiot demokratisoituvat (ks. mm. Totuusfoorumin idea).

(2) Valtiot jäävät jäljelle, mutta ne muuttavat luonnettaan. Globaaliyhteiskunnassa valtiot eivät käy sotia keskenään. Sisäisesti sen estää demokratisoituminen, ulkoisesti kansainvälisen lain kehittyminen ja kansainvälisten järjestöjen (erityisesti YK:n) demokratisoituminen. Globaaliyhteiskunnalla ole ulkoisia vihollisia.

(3) Armeijat tulevat katoamaan. Mutta ihmisen kyky hyvään ja pahaan ei kuitenkaan katoa mihinkään. Ihmisen geeniperimä ei muutu. Sen vuoksi poliisi, pamppu, putka ja tuomioistuinlaitos – oikeusvaltio – jäävät jäljelle.

Kyseessä on satoja vuosia kestävä mutkikas ja vaikea prosessi.

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Valtioyhteiskunnat » Marxilaisen valtioteorian kritiikkiä

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.