Matti Puolakka videopuheita Yhdistyvä ihmiskunta

Ihmiskunnan tulevaisuus, eettinen kansalaisyhteiskunta ja totuusfoorumin idea

Matti Puolakka, ex tempore puhe Uusi historia ry:n tapaamisessa 20.3.2017. Teksti on kevyesti stilisoitu.

Ihmiskunnan tulevaisuudesta näkyy hyvin vähän tieteellisessä mielessä vakavasti otettavaa keskustelua. Tieteellisellä tarkoitamme tässä yhteydessä tieteenfilosofiaa yleensä ja erityisesti, miten historianfilosofiassa voidaan kenties sanoa jotain tulevaisuudesta. Silloin ollaan hegeliläisellä, marxilaisella ja osittain aristoteelisella perustalla.

Ihmiskunnan tulevaisuus on yhteenveto ihmiskunnan tähänastisesta historiasta. Kun sanomme näin, emme ole mielivaltaisia utopisteja.

Utopioilla on hyvin suuri ja kaunis merkitys aatehistoriassa. Thomas Moren Utopiasta lähtien utopioita oli 1500- ja 1600-luvuilla useita. Olemme kuitenkin jyrkästi utopismia vastaan. Jos utopiaa luodaan [toivekuvista], syntyy despotiaa ja se on yksi syy kommunistisen maailmanliikkeen tuhoon. Oletettiin, että kaikki menisi hyvin.

Kun Ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin. Intiaaniväestö hävitettiin sukupuuttoon, neekeriorjuus jatkui pitkään; ennen ensimmäistä maailmansotaa oli siirtomaajärjestelmä, joka tuotti mitä suurimpia hirveyksiä. Mitä tapahtui toisen maailmansodan jälkeen? Miten Britannia, Ranska tai Belgia toimivat, mikä oli Irakin sota, jne.?

Mikä on yhteenveto Homo-suvun 2,5 miljoonaa vuotta kestäneestä historiasta?

Ennen kuin sanon sen parilla lauseella tai muutamalla kappaleella, teen pienen hyvin tärkeän varauksen. Homo-suvun historian puolivälistä alkoi eettisen evoluution historia. (1)

Homo-suvun historia on kestänyt noin 2,5 miljoonaa vuotta. Paleoantropologit ovat tuosta samaa mieltä. On kiistatonta, että silloin tapahtui jotakin käänteentekevää. Kahdella jalalla kävelevistä apinalajeista yksi tai pari lähti ihmistymisen tielle.

Ihmismieli syntyi suunnilleen 60 000 vuotta sitten. Siitä oli merkkejä jo aikaisemmin, noin 125 000 -160 000 vuotta sitten. Olennaisesti ihminen kuitenkin inhimillistyi vasta silloin. Tuo on ongelma. Homo sapiens, anatominen vastineemme, syntyi noin 200 000 vuotta sitten Itä-Afrikan ylängöillä. Itse asiassa merkkejä inhimillisestä mielestä oli ennen Homo sapiensia, ainakin esim. Homo helmeillä 300 000 vuotta sitten.

Väitämme toisin kuin kaikki maailman paleoantropologit tai Yuval Noah Harari, Noam Chomsky ym., että silloin keksittiin yhteiskunta. On aika kummallista, että tuota muut eivät vielä ole tuoneet esille. Luulen, että viiden vuoden kuluttua kaikki ovat tuota mieltä.

Protoyhteiskunnnassa eli pyyntikeräilykulttuurin heimossa etsittiin ystävyyttä ja rakkautta itsetarkoituksena. Laumassa sellaista ei voinut eikä tarvinnut olla.

Laumassa jotkut menevät tuohon suuntaan metsästämään, keräilijät menevät toiseen suuntaan. Saalis tuodaan leiripaikalle ja jaetaan. Jos joku ei jaa, niin hän saa sakinhivutuksen.

Yhteiskunta syntyi heimossa, jossa ei oltu riippuvaisia työnjaosta. Ihmiset, jotka eivät ole jokapäiväisessä ravinnonhankinnassa riippuvaisia toisistaan, joutuvat jollain tavalla noudattamaan samoja sääntöjä eli laillisuusperiaatetta, kirjoittamattomana tietenkin.

Heimossa vallitsi eettinen evoluutio eli syntyi itsetarkoituksellinen oikeudentaju. Kannattaako oikeudenmukaisuutta noudattaa? Tuo on moraalifilosofian vanhin ja vaikein ongelma.

Länsimaissa moraalifilosofiaa käsitteli ensimmäisenä Demokritos. Hänen mielestään oikeudenmukaisuutta kannattaa noudattaa, vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä, koska siitä jää hyvä mieli. Jos haluat olla onnellinen, ole hyväntuulinen. Joskus elämä kolhii. Pitääkö alkaa murjottaa? Jos olet kyennyt olemaan oikeudenmukainen silloin, kun et siitä hyödy, sinulle kehittyy kyky olla hyväntuulinen.

Mutta se oli iso ongelma.

Platonin Valtio-teos jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa Sokrates keskustelee yksilöetiikasta, ja kaikki hänen vastustajansa ovat sitä mieltä, että missään nimessä ei kannata noudattaa oikeudenmukaisuutta, jollei siitä ole itselle hyötyä. Kannattaa siis noudattaa vain ’reilun pelin’ etiikkaa.

Sokrates ja hänen ystävänsä kannattavat näkemystä, että noudatetaan oikeudenmukaisuutta, vaikka siitä on itselle vahinkoa. Hän häviää toistuvasti väittelyt. Hän sanoo, että vaikka hävisin tämän väittelyn, minä ja ystäväni kuitenkin haluamme noudattaa oikeudenmukaisuutta itsetarkoituksena.

Tuo on karkeasti ottaen Valtio-teoksen ensimmäisen kirjan sisältö. Sen jälkeen Sokrates toteaa, että pitää olla yhteiskunta, laki ja järjestys eli valtio. Muuten ihmiset eivät saa tunnustusta, vaan kaikki vain kieroilevat toisiaan vastaan.

Aristoteles korosti, että jos ollaan oikeudenmukaisia, niin rakkautta tai ystävyyttä (kreikan kielellä filia tarkoittaa molempia) – elämän kaunein asia – ei voi tavoitella, ellei oikeudenmukaisuutta noudateta itsetarkoituksena. Aristoteles ratkaisi kysymyksen tuolla tavalla peruuttamattomasti.

Kaikkein syvällisin väitteeni ihmiskunnan historiasta on minun ja pitkäaikaisimpien kannattajieni mielestä seuraava: Mikään valtio tai yhteiskunta tai poliittishallinnollinen kokonaisuus ei ole voinut noudattaa yhteiskunnan toimintoja tai hallintoa kehittäessään pääperiaatteena, että palkkaa tulee maksaa myös oikeudentajun, totuudenrakkauden ja solidaarisuuskyvyn perusteella. Heimossa ei ollut valtiota, vaikka se oli poliittishallinnollinen kokonaisuus.

Voiko tulevaisuuden globaalivaltio noudattaa tuollaista periaatetta? Väitän, että ei.

Millainen yhteiskunta on tulevaisuudessa, esim. 500 vuoden kuluttua? En puhu lainkaan siitä. Hegel, samoin kuin Aristoteles ja Marx, sanoivat, että filosofi puhuu siitä, mikä on olemassa. Se mikä on olemassa, voi olla tässä ja nyt tai se voi kehittyä historian saatossa. Esim. se mikä on tässä ja nyt, ilmentää ihmiskunnan historian punaista lankaa.

Mutta sitä ei voi kuvitella, miten lait pitäisi järjestää viidensadan vuoden päästä. Marx kirjoitti Gothan ohjelman arvostelussa, ettei hän kirjoita ruokareseptejä tulevaisuuden keittiöön. Toisin sanoen ihmiset päättävät siitä itse.

Historiassa on kuitenkin joitain pysyviä lainalaisuuksia, jotka saavat uusia konkreettisia ilmenemismuotoja. Silloin nähdään eteenpäin: miten alkamassa olevassa aikakaudessa näkyy nykyinen aikakausi, mitä opitaan tästä aikakaudesta ja yleensä koko Homo-suvun historiasta.

Ihmiskunnasta on tulossa yhtenäinen kokonaisuus. Se on biologinen fakta, biologinen välttämättömyys ja poliittinen välttämättömyys. Tämä on kiistatonta riippumatta filosofiasta tai poliittisesta puoluekannasta. Ihminen etenee jollain tavalla globaaliyhteiskuntaan.

Kaksi suomalaista kaveria meni Balille, he ostivat sieltä mökkejä ja vuokraavat niitä. He saattavat jatkaa tätä toimintaa muuallakin. Siitä voi tehdä elinkeinon. Rovaniemen Pekka voi myydä vaikka poron sarvia ympäri maailmaa. Esimerkit ovat esimerkkejä mutta myös faktoja.

Katsotaan ihan miten tahansa, maailma yhtenäistyy. Kansainvälinen laki kehittyy. Sille ei mikään maailman mahti voi mitään. Tuo on tärkeintä. Vasemmisto vastustaa suuria kansainvälisiä yrityksiä. Ei niille voi mitään. Niiden toimintaa pitää yrittää demokratisoida, laillistaa. Vielä 90-luvun alussa minäkin sanoin, että Nokian pitäisi pysyä suomalaisomistuksessa. Olin tyhmä, vasemmistolainen tyhmä. Tuli suuret kansainväliset sijoittajat ja Nokiasta valtava menestystarina. Jos minusta olisi riippunut, ulkomaalaiset olisivat saaneet omistaa jonkin verran, mutta eivät osake-enemmistöä.

Ihmiskunnan tulevaisuus on seuraava: globaaliyhteiskunta ei ole valtio. Globaaliyhteiskunnassa on olemassa valtioita kuten nyt. Jokainen valtio alkaa noudattaa enemmän kansainvälistä lakia. Pienet valtiot ja kansalaismielipide pakottavat suuria valtioita ja suuryrityksiä noudattamaan kansainvälistä lakia. Globaaliyhteiskunnassa on myös valtioiden välinen virkamieskoneisto, YK:n alainen kansainvälinen rikostuomioistuin ja muita virkamiehiä. Se on globaaliyhteiskunnan ylin johto.

Tärkein voima globaaliyhteiskunnan muodostamisessa on kuitenkin eettinen kansalaisyhteiskunta. Eettinen kansalaisyhteiskunta ei ole sama asia kuin Sosiaalifoorumin kansalaisyhteiskunta.

Ohimennen, kansalaisyhteiskunta-termi syntyi 1970-luvulla Puolassa. Onko niin, että sosialismissa vain puolue tai valtio sanoo, mikä on oikeutettua, jos esim. korjataan asuntokantaa, kuivataan paikallista suota tai järjestetään muuta kansalaistoimintaa? Se oli kapinan lähtökohta. Se vei Solidarnośćiin. Suomessa ammattiliitot olivat sata vuotta sitten riippumattomia kansalaisjärjestöjä.

Mikä on eettinen kansalaisjärjestö? Tämä on meidän pohdiskeluamme. Emme ole muualla nähneet, että nuo käsitteet olisi erotettu toisistaan.

Kannatan itsenäistä ja valtioista riippumatonta kansalaistoimintaa, esim. Anonymousia. Siinä pitää kuitenkin aina olla joku kontrolli, itsehillintä. Periaatteessa se on tehnyt upeata työtä monissa asioissa. Minulla on tarkat varaukset, en siis varauksettomasti kannata.

Eettinen kansalaisyhteiskunta perustuu viiteen totuusfoorumiin.

Tuhoaako ihmiskunta itsensä? Se riippuu siitä, mitä valtioiden päättäjät tekevät. Onko mahdollista, että on olemassa rehellisiä poliitikkoja? Monet sanovat, kuten kansan syvissä riveissä sanotaan, että se on täysin mahdotonta. Se on tervejärkinen mielipide.

Miten Suomen poliitikot ovat valehdelleet? Entä USAn? Suomi on demokratian toteuttamisessa johtavia maita. Ajatellaan esim. suomettumista, tai miten mentiin EU:hun. Omasta rahasta piti pitää kiinni jne. Politiikkaan kuuluu, että poliitikot puolustavat aina jonkun intressiryhmän etuja.

Globalisaation eli informaatioteknologisen vallankumouksen aikana spekulatiivinen finanssipääoma alkaa luoda uudentyyppistä poliittista eliittiä, joka ei ole EU:n piirissä. Heillä on omat klubit. Suomalaiset virkamiehet, jotka menevät Brysseliin, ovat aivan oma maailmansa. Spekulatiivinen valtava raha pyrkii heitä muokkaamaan mieleisekseen, lyhyesti – ehkä yksipuolisestikin – sanottuna noin.

Ihmiskunnan yhtenäistymisen eettinen sisältö on, että kansalaiset valtioiden sisällä ja globaalisti muodostavat eettisen kansalaisyhteiskunnan, joka on vastapaino politiikalle.

En ole koskaan halunnut olla poliitikko. Jos te haluatte mennä politiikkaan, esim. Helistä tai Pertsasta voi hyvinkin tulla poliitikkoja. Meillä on tärkeätä sanottavaa EU:ssa. Se voi olla velvollisuus. Mutta poliitikot joutuvat sellaiseen kummalliseen asemaan, että he joutuvat vaikenemaan monista asioista. Jos he esittävät sellaista, mikä menee virtaa vastaan ja on kuitenkin totuus, heidän uransa on heti mennyttä.

Presidentin tärkein tehtävä oli aiemman perustuslain mukaan ulkopolitiikka. Yksikään presidenttiehdokas ei Suomessa Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen (ei Heidi Hautala eikä kukaan muukaan) sanonut, että ulkoministeriössä huijattiin ja pitäisi perustaa totuuskomissio [suomettumisen ajasta]. Tämä on yksi esimerkki.

Poliitikoilta ei voi vaatia tuollaista. Jos minkä tahansa puolueen presidenttiehdokas olisi sanonut 90-luvun alussa tai sen jälkeen, että Suomeen pitäisi perustaa totuuskomissio, hänet olisi savustettu ulos. Omassa puolueosastossa häntä olisi pian alettu panetella, tulisi ikäviä lehtikirjoituksia, eikä olisi saanut rahoitusta. Tuo on tärkein tosiasia demokratiasta.

Onko Suomi demokratia? Mitä on toisen maailmansodan jälkeinen historia? Onko se demokraattisen markkinatalouden kehittymisen historiaa? Kyllä ja ei. Käsittääkseni yleiskäsite kuvaamaan viimeistä 500-800 vuotta on imperialismiin pyrkivien demokraattisten markkinatalouksien historia. Kaikki demokraattiset valtiot ovat pyrkineet imperialismiin, johtavat valtiot tietysti enemmän. Ja sisältä päin ne ovat luokkayhteiskuntia.

Yleinen äänioikeus tai oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen syntyi hitaasti teollisten vallankumousten jälkeen. Oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen. Naiset saivat esim. USA:ssa äänioikeuden vuonna 1920. Neekerit eivät saaneet istua bussissa samoilla paikoilla kuin valkoiset eivätkä opiskella samoissa yliopistoissa 60-luvun alussa USA:ssa. Se oli kuin Etelä-Afrikassa.

Demokratia on kehittynyt hitaasti. Jokaisen, joka sanoo kannattavansa demokratiaa, pitää pohtia sen historiaa. Mistä johtui Irakin sota? Miten Isis syntyi? Jokaisen pitäisi muistaa Irakin sodan karmeimmat puolet, tai Suomen lähihistoria. Demokratia on kehittynyt, mutta demokraattisimmat valtiot aloittivat ensimmäisen maailmansodan jne.

Kun puhumme eettisen kansalaisyhteiskunnan käsitteestä, mikään kansalaisyhteiskunta ei ole järjestäytynyt globaalisti siten, että sillä olisi ollut joitakin selkeitä poliittisia kantoja. Maailman sosiaalifoorumi oli yritys sinnepäin, mutta ontto, köykäinen, demagoginen ja harhaanjohtava. Mutta sillä on paljon potentiaalia. Se innosti miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa, ja syystä. Se oli ensimmäinen askel globaalin eettis-intellektuaalisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan.

Maailman sosiaalifoorumilla ei ole ohjelmaa. Siellä ei käydä lainkaan teoreettista keskustelua. Tarve sellaiselle oli valtava. Kohta syntyy eettinen kansalaisyhteiskunta. Ehkä me luomme sen. Ehkä jotkut kirjoittavat sille paljon paremman ohjelman kuin me. Mutta siitä tulee tärkein asia tällä vuosisadalla.

Eettinen sivilisaatio on toisaalta laillisuusperiaatetta noudattavat valtiot ja niiden väliset suhteet plus eettinen kansalaisyhteiskunta.

Olen käyttänyt monesti tarkemmin harkitsematta formulointeja, että eettinen sivilisaatio on yhtä kuin kansalaisyhteiskunta, mutta se on väärin. Valtiot jäävät olemaan. Ne kehittyvät valtioina, ne noudattavat laillisuusperiaatetta suhteessa sekä omiin kansalaisiinsa että toisiinsa. Isot valtiot joutuvat kunnioittamaan pieniä valtioita.

Puhumme tästä vuosisadasta ja seuraavasta. Emme puhu siitä, mitä tapahtuu tuhannen vuoden päästä. Valtiot eivät katoa, puolueet eivät katoa. Mutta totuusfoorumeissa syntyy eettinen kansalaisyhteiskunta.

VIITTAUKSET

(1) Myöhemmin Matti tarkensi tätä käsitettä niin, että eettinen evoluutio alkaa vasta globaaliyhteiskunnassa. Se on eri käsite kuin yksilöetiikka. Ks. käsitemäärittelyt – Eettinen evoluutio. Takaisin tekstiin

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Yhdistyvä ihmiskunta » Ihmiskunnan tulevaisuus, eettinen kansalaisyhteiskunta ja totuusfoorumin idea

Kirjoittajasta

uusihisto

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.