Historia Lainauksia

Mitä varsinaisesti on sodankäynti? – Eräs näkökulma

Mikä on esihistoriallisena aikana myös suhteellisen tasa-arvoisten pyynti-keräilykulttuurin heimojen piirissä tapahtuneiden väkivaltaisuuksien ja varsinaisten, valtioiden käymien “ammattimaisten” sotien ero? – Eräs tärkeä näkökulma tähän kysymykseen on Jared Diamondin teoksessa Tykit, taudit ja teräs:

… monien valtioiden viralliset uskonnot ja isänmaallinen kiihko saavat joukot taistelemaan hurjasti.

Jälkimmäinen halu on ohjelmoitu meihin nykyvaltioiden kansalaisiin koulussa, kirkossa ja hallinnossa niin vahvasti, ettemme huomaa miten radikaalisti se poikkeaa ihmisen aikaisemmasta historiasta. Jokaisella valtiolla on iskulause, joka yllyttää sen kansalaisia kuolemaan tarpeen vaatiessa valtion puolesta: Britanniassa “For King and Country” (kuninkaan ja isänmaan puolesta), Espanjassa “Por Dios y Españja” (Jumalan ja Espanjan puolesta) ja niin edelleen. Vastaavat tunteet ajoivat 1500-luvun aststeekkisotilaita: “Mikään ei vastaa sodassa kuolemaa, mikään ei vastaa elämän antajalle [atsteekkien kansallinen jumala Huitzilopochtli] rakasta kukkaiskuolemaa: näen sen kaukana, sydämeni kaipaa sitä!”

Ryhmissä ja heimoissa nämä tunteet olivat käsittämättömiä. Kaikissa uusginealaisilta ystäviltäni saamissani kuvauksissa aikaisemmista heimosodista ei ole ainuttakaan vihjettä heimopatriotismista, itsemurhahyökkäyksistä tai muistakaan sotatoimista, joihin sisältyy hyväksytty kuoleman riski. Sen sijaan hyökkäys käynnistetään väijytyksestä tai miesylivoimalla, jolloin minimoidaan hinnalla millä hyvänsä riski kuolla itse kylänsä puolesta. Tämä asenne kuitenkin rajoitti vakavasti heimon sotilaallisia mahdollisuuksia valtioyhteiskuntiin verrattuna. On selvää että isänmaalliset ja uskonnolliset kiihkoilijat ovat vaarallisia vastustajia sen vuoksi, että he ovat valmiit hyväksymään, että joku heistä kuolee vääräuskoisen vihollisen tuhoamisessa tai alistamisessa. Kristittyjen ja islamilaisten valloituksissa kirjattu sotakiihko oli luultavasti maailmassa tuntematon ennen valtakunnan [1] ja erityisesti valtion ilmaantumista viimeksi kuluneiden 6000 vuoden aikana.”

Diamond, Jared:
Tykit, taudit ja teräs. Ihmisen ja yhteiskuntien kohtalot. .
Terra Cognita 2005, s. 304-305

[1] Diamondin kirjassa käytetään käsitettä “valtakunta” synonyyminä yleisemmin käytössä olevalle termille päällikkökunta, jolla tarkoitetaan paikalleen asettuneita, epätasa-arvoisia ja sotaisia heimojen yhteenliittymiä, jotka eivät kuitenkaan olleet valtioita. Diamond käyttää kaikissa kirjoissaan Elman Servicen 1980-luvulta peräisin olevaa esihistorian jaottelua ryhmiin, heimoihin, päällikkökuntiin ja valtioihin. Sitä on käsitelty mm. täällä: Esihistorian loppupuoli ja arkeologian teorianmuodostuksen umpikuja

Alkuun » Lainauksia » Historia » Mitä varsinaisesti on sodankäynti? – Eräs näkökulma

Kirjoittajasta

uusihisto

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.