Yhdistyvä ihmiskunta

Modernin maailman historian loppu ja demokratian kriisi

Francis Fukuyama ja Olivier Nomellini, 22.9.2014. KUVA: Chatman House, Flickr
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista
Elämme aikaa, jolloin ihmiskunta joko yhdistyy lajina oman itsetuntemuksensa varaan, opiskelemaan historiansa kokemuksia, tai ajautuu itsetuhoon. Demokratian kriisi länsimaissa on eräs osoitus ihmiskunnan itsetuhon uhasta.

Lopussa on alku

Neuvostoliiton ja sen vaikutuspiiriin kuuluneiden maiden järjestelmän kaatumista 1990-luvun vaihteessa kuvasi osuvasti amerikkalaisen politiikan tutkijan ja filosofin Francis Fukuyaman teesi ”historian lopusta”: historia on loppunut, länsimainen demokratia on voittanut.

Fukuyaman filosofinen tunnus osui ajan hermoon ja siitä tuli yleisesti käytetty ilmaus paitsi historioitsijoiden, yhteiskuntatieteilijöiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien niin myös valistuneiden kansalaisten keskuudessa. Fukuyama onnistui kiteyttämään ajan hengen filosofisesti perusteltuun tiiviiseen teesiin.

Fukuyaman teesin ja sen taustalla olevan näkemyksen suurin puute on se, että siitä puuttuu Hegelin logiikassaan (ja historianfilosofiassaan) esille ottama näkemys: lopussa on aina uuden alku.

Alku itsessään on prosessi. Siihen sisältyy paitsi ilmiön syntymä, niin myös sen kehittyminen, täydellistyminen. Mikään omalakisesti syntyvä ja kehittyvä ilmiö ei ole syntyessään valmis.

Neuvostoliiton ja sen valtapiirin hajoamisesta ja Fukuyaman teesistä on kulunut liki 30 vuotta. Olemme päässeet historiallisen kehityksen uudessa vaiheessa syntymää pitemmälle. Esille ovat tulleet alkaneen vaiheen todelliset, sisäsyntyiset ristiriidat ja vaikeudet. Historia ei loppunutkaan.

Demokratian historian pahin kriisi

Toisen maailmansodan jälkeinen aika on yleensä ottaen ollut läntisen demokratian voittokulkua:

  • Neuvostoimperiumiin kuuluvien maiden kansalaisten enemmistö tavoitteli nimenomaan länsimaisen demokratian mukaista yhteiskuntamallia.
  • Läntiset demokratiat olivat hyvinvoinnin millä tahansa mittareilla edistyneimpiä maita maailmassa.
  • Läntisissä demokratioissa laillisuusperiaate yleensä ottaen vahvistui, kansalaisvapaudet laajenivat ja elintaso nousi.

Neuvostoimperiumin hajoamisen jälkeisinä vuosina ainakin maailman valistuneelle yleiselle mielipiteelle oli suhteellisen selvää, että demokratia on ainoa vaihtoehto. Enää näin ei ole.

Demokratia on maailmanlaajuisessa kriisissä:

  • Kansalaisvapauksien tila on heikentynyt maailmassa, myös joissakin vakaina pidetyissä demokratioissa.
  • Usko edustukselliseen demokratiaan horjuu, yhä useammat haluavat tilalle ”vahvan johtajan”.
  • Vihapuhe ja valeuutiset vaikuttavat kasvavassa määrin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ilmapiiriin. Poliittiset erimielisyydet jyrkkenevät.
  • Väkivaltaiset ääriryhmät aktivoituvat, hyökkäykset vähemmistöjä vastaan lisääntyvät.
  • Jopa demokraattisten valtioiden demokraattisesti valitut johtajat kannattavat oikeuslaitoksen riippumattomuuden rajoittamista, hyökkäyksiä vapaata mediaa vastaan ja kansalaisjärjestöjen oikeuksien rajoittamista.

Kriisi koskee myös kehittyneimpiä demokraattisia maita, USA:ta, EU:ta ja sen jäsenmaita.

EU ei muodollisesti ole valtio, joten se on erityistapaus – mutta omalla tavallaan myös hyvin tyypillinen esimerkki. Se on uudentyyppinen poliittishallinnollinen rakennelma, siirtymäkauden ilmiö, Länsi-Euroopan demokraattisten valtioiden yritys vastata globalisaation haasteisiin. Jotkin alkaneen aikakauden ongelmat näkyvät siellä kärjekkäämpinä kuin kehittyneissä kansallisvaltioissa.

Demokratialla yhteiskuntajärjestelmänä ei ole mitään ulkoista uhkaa. Uhat ovat sen itsensä luomia. Ja silti – tai juuri siksi – demokratian kriisi on jossain mielessä pahempi kuin koskaan.

Pahemmaksi kriisin tekee ainakin kolme tekijää:

  • Globaali spekulatiivinen finanssipääoma hallitsee maailmantaloutta ja korruptoi poliittisia johtajia ja viranomaisia eri maissa. Korruptio on uudentyyppistä: se uhkaa oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita mutta samaan aikaan laillisuusperiaate – ainakin sen jotkin puolet – ja vakaat olot ovat välttämättömiä taloudelliselle toiminnalle.
  • Informaatioteknologisen vallankumouksen mahdollistamassa sosiaalisessa mediassa demagogia on saanut suuren vaikutusvallan, mikä vaikuttaa jopa vaalien lopputulokseen eri maissa.
  • Ihmiskuntaa uhkaa itsetuho toisella tapaa kuin koskaan aikaisemmin – näin jo yksin kiihtyvän ilmastonmuutoksen vuoksi.

Demokraattisen markkinatalouden on tukeuduttava vahvuuksiinsa

Demokratian kriisi osoittaa, että länsimainen demokraattinen markkinatalous on nykymuodossaan kyvytön vastaamaan haasteisiin, joiden eteen se on oman kehityksensä tuloksena joutunut.

Länsimaistyyppinen demokratia on ainoa järjestelmä, jonka varaan voidaan rakentaa. Demokratia on tähän saakka toiminut, koska se on kyennyt uusiutumaan. Nyt sen edessä on suurempi uusiutumisen haaste kuin koskaan.

Demokraattisen markkinatalouden kehitys alkoi vajaat tuhat vuotta sitten. Keskeisinä piirteinä olivat toisaalta laillisuusperiaate, toisaalta vallan hajauttaminen. Nuo piirteet kuuluvat erottamattomasti toisiinsa, edellyttävät toisiaan ja muuttuvat toisikseen.

Laillisuusperiaatteen vahvistamiseksi ja vallan hajauttamiseksi kehittyneissä demokratioissa tarvitaan uusi elin, kansalaisten totuusfoorumi. Se on kaikille sivistyneeseen keskusteluun halukkaille kansalaisille avoin foorumi, jonka tehtävä on haastaa poliitikot keskustelemaan mm. heidän päätöstensä lainmukaisuudesta ja ideologisista perusteista.

Informaatioteknologinen vallankumous antaa välineet tuollaisen foorumin kehittämiseen.

Uskoaksemme valistuneen ja vastuuntuntoisen yleisen mielipiteen paine ja demokratian kärjistyvä kriisi pakottavat poliitikot vähitellen tulemaan mukaan foorumiin.

Totuusfoorumin teemoja

”Historian uuden alun” hahmottaminen ei ole utopioiden rakentelua. Lähtökohtina ovat ihmissuvun historian kokemukset, mm. demokraattisen markkinatalouden synty ja kaikki uudet piirteet, joita demokraattisten maiden kehityksessä on viime vuosikymmeninä alkanut kehittyä. – Teemoja:

  • Mitä on demokraattinen markkinatalous? Mitä on modernin maailman historia? Mitä on ”kapitalismi”?
  • Mitä on demokratia? Mitä on oikeusvaltio?
  • Mitä aikakautta elämme? Miten it-vallankumouksen vaikutukset poikkeavat aikaisemmista teollisista vallankumouksista?
  • Millä tavalla talouselämän globalisointi, spekulatiivisen finanssipääoman vahvistuminen, vaikuttaa demokratian toteutumiseen?
  • Miten pankkitoiminta on muuttunut it-vallankumouksen tuloksena? Onko pankkien vakavaraisuutta mahdollista laskea samalla tavalla kuin ennen it-vallankumousta?
  • Mitä on EU:n demokratiavaje? Mitkä oikeusvaltioon kuuluvat rakenteet puuttuvat EU:sta? Mitä laittomuuksia EU:ssa on tehty Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä lähtien?

About the author

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.