Käsitteet - historianfilosofia Käsitteet - M-Ö

Modernin maailman käsitteestä

Modernin maailman historia on olemukseltaan “demokraattiseen markkinatalouteen perustuvien valtioyhteiskuntien historiaa”. Valtioyhteiskuntien luonteeseen kuuluu väkivaltainen laajentuminen; siksi voidaan käyttää myös ilmausta ”imperialismia harjoittava demokraattinen markkinatalous”.

Miksi ”demokraattinen markkinatalous” eikä ”kapitalismi”?

”Imperialismia harjoittava demokraattinen markkinatalous” on ”kapitalismia” parempi nimitys yhteiskuntajärjestelmälle, joka alkoi muodostua 1100-luvulla Länsi-Euroopassa.

”Kapitalismi” voi tarkoittaa hyvin erilaisia yhteiskuntamuotoja. ”Kapitalismilla” voidaan tarkoittaa myös vain joitakin jonkin ”imperialismia harjoittavan demokraattisen markkinatalouden” piirteitä – myönteisiä tai kielteisiä sen mukaan, mikä on määrittelijän poliittinen suuntautuminen.

Se ”kapitalismi”, jota vastaan marxismi syntyi ja johon kuuluivat mm. lapsityövoiman käyttö ja 16-tuntiset työpäivät tehtaissa ja kaivoksissa, alkoi kehittyä vasta 1600-luvun Englannissa ja on nyt suurelta osin kadonnut.

Modernin maailman perusristiriita

Laillisuusperiaatteen ja laittomuustendenssien välinen ristiriita on ollut keskeinen liikevoima koko modernin maailman historian ajan.

Demokraattinen markkinatalous alkoi kehittyä 1100-luvulla Länsi-Euroopassa.

Siihen kuului kaksi olennaista piirrettä: taloudellisen vallan hajautuminen erilaisille riippumattomille toimijoille – Pohjois-Italian itsenäiset kaupunkivaltiot ja ammattikillat niissä, itsenäinen luostarilaitos, riippumattomat feodaaliherrat jne. – ja laillisuusperiaate näiden piirissä.

Demokraattisen markkinatalouden kehittymistä edesauttoi ainakin kaksi merkittävää tekijää. Ensinnäkin Bolognan yliopiston roomalaiseen oikeuteen perustuva filosofinen tutkimustyö persoonan käsitteestä – ja yleensä länsimaisen yliopistolaitoksen synty – ja toiseksi Englannissa kuninkaan ja aateliston vuonna 1215 hyväksymä Magna Carta, jossa rajoitettiin kuninkaan vallan, myös taloudellisen vallan käyttöä. Ne loivat osaltaan edellytyksiä laillisuusperiaatteen kehitykselle.

Laillisuusperiaatteen vahvistuminen edellyttää aina vallan hajauttamista tavalla tai toisella.

Alussa demokraattiset oikeudet koskivat vain yläluokkaa. Vähitellen, oikeudettomien yhteiskuntakerrosten poliittisen taistelun kautta, ne ovat laajenneet alempiin kansankerroksiin.

Laillisuusperiaatteen vahvistuminen on yleensä ottaen edesauttanut kestävää kehitystä, laittomuustendenssit, totalitarismi kaikissa muodoissaan, edesauttaa ihmiskunnan itsetuhoa.

Kaiken kaikkiaan demokraattinen markkinatalous on ollut sitä elinkelpoisempi ja uudistumiskykyisempi, mitä kansanvaltaisempi se on ollut ja mitä paremmin laillisuusperiaatetta on sovellettu.

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.