Ohjelma osa 1:
Mitä aikaa elämme?
2. Luku

Mikään perinteinen aatesuuntaus ei ole pyrkinyt tekemään synteesiä päättyneen aikakauden maailmankatsomuksista – saati yhdistämään siihen ihmisen syntyhistoriaa ja ihmisen ja eläinten eroa tutkivien tieteiden uusia, mullistavia löytöjä.

Sosialistinen maailmanjärjestelmä ja kommunistinen maailmanliike päätyivät umpikujaan ja täydelliseen romahdukseen viime vuosisadan loppupuolella.

Kukaan sosialismin kannattaja ei 50 vuotta sitten osannut ennakoida sitä. Sitä eivät osaa selittää nekään, jotka tänä päivänä vastustavat ”kapitalismia” ja haluavat korvata sen ”sosialismilla”.[1] Mutta kukaan sosialismin vastustaja ei myöskään ole osannut selittää sosialismin kaikkien muotojen romahdusta tieteellisesti.

”Historian loppu” -näkemys oli läntisen demokratian kannattajien piirissä aatteellispoliittinen johtopäätös sosialismin romahduksesta: läntinen demokratia on voittanut lopullisesti, eikä sillä ole enää olemassa sisäisiä uhkia.

Johtopäätökseen sisältyi implisiittisesti näkemys, jonka mukaan hävinneestä suuntauksesta ei jäänyt jäljelle mitään myönteistä omaksuttavaa. Se, miksi miljoonat ihmiset aikoinaan olivat valmiit uhraamaan henkensä sosialismin ja kommunismin ihanteiden puolesta, jäi selittämättä – tai selitys on lattean historiaton näkemys vallanhimoisista johtajista yhdistettynä rasistisluonteiseen kuvaan täysin johdateltavissa olevista kansanjoukoista.

Ihmiskunnan uhkaava itsetuho, josta demokratian paheneva kriisi ja toistuvat finanssikriisit ovat ilmastokatastrofien ohella esimerkkejä, ovat osoittaneet historian loppu -näkemyksen virheelliseksi.

Kukaan ”kapitalismin” kumoamista ajava ei ole pyrkinyt muodostamaan synteesiä, joka ottaisi huomioon kapitalistisen talousjärjestelmän kiistattomat elinkelpoiset piirteet.

Kaikki historiallista aikaa käsittelevät teoriat ja filosofiat ovat joutuneet umpikujaan. Mikä erottaa ihmisen eläimestä? Mikä erottaa ihmisyhteiskunnan eläinyhteisöistä? Mistä sodat johtuvat? Mikä yhdistää esihistorian ja historiallisen ajan yhteiskunnallisen kehityksen? Myös silloin kun näihin kysymyksiin etsitään vastauksia, joudutaan jokaisen aatesuuntauksen piirissä tarkastelemaan omia näkemyksiä kriittisesti niiden perusteita, peruskäsitteitä myöten.

VIITTEET

[1] Käsitteitä sosialismi ja kapitalismi käytetään ikään kuin niistä olisi olemassa yleispätevät määritelmät. Näin ei kuitenkaan ole, siksi lainausmerkit. Niiden määrittelystä tulee yksi keskeinen aihe väittelyssä päättyneestä aikakaudesta.

ARTKKELIKUVA:

Aatehistorian museo Manilassa, KUVA: Isaiah Crisanto, CC BY-SA 4.0.

Kirjoittajasta

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.