Yhdistyvä ihmiskunta

Pankit eivät tiedä, ovatko ne vakavaraisia vai eivät

Suursijoittaja Warren Buffett nimitti 2000-luvun alussa johdannaisia finanssialan ”joukkotuhoaseiksi". Kuva: Mark Hirschey, Wikipedia.
Suursijoittaja Warren Buffett nimitti 2000-luvun alussa johdannaisia finanssialan ”joukkotuhoaseiksi". Kuva: Mark Hirschey, Wikipedia.

Suursijoittaja Warren Buffett nimitti 2000-luvun alussa johdannaisia finanssialan ”joukkotuhoaseiksi”. Kuva: Mark Hirschey, Wikipedia.

Pertsan editointi/tutkimus.

Globalisoitumisen, finanssisektorin paisumisen ja yhä mutkikkaampien sijoitustuotteiden vuoksi pankkien on entistä vaikeampaa tietää taseensa ja siten huolehtia vakavaraisuudestaan.

1) Valtaosa liikkeellä olevasta rahasta on “virtuaalista” ja sen arvoa on mahdotonta määritellä

Yksityiset pankit luovat nykyisin jopa 97 prosenttia kaikesta liikkeellä olevasta rahasta. (1) Tuon rahan asema maksuvälineenä on lailla säädetty. Sen lisäksi erityisesti suuret kansainväliset pankit luovat “virtuaalista rahaa”. Se tapahtuu arvopaperistamisen ja johdannaisten avulla. Johdannaisia luodaan pilkkomalla ja paketoimalla myönnettyjä lainoja yhä uudelleen ja uudelleen, “johtamalla” niistä uusia arvopapereita. Niiden arvo on moninkertainen lailla säädettyjen maksuvälineiden arvoon verrattuna. Niille voidaan myydä vakuuksia, luottoriskijohdannaisia, jotka ovat eräänlaisia vakuutuksia. Noita “vakuutuksia” voidaan hankkia suojaksi mitä tahansa muitakin uhkia, esimerkiksi korkojen muutoksia tai valtioiden maksukyvyttömyyttä vastaan. Niitä voi ostaa kuka tahansa käytettäväksi sijoitustoimintaan, joka ei poikkea vedonlyönnistä.

Johdannaiskauppa on pitkälti pyramidihuijausta: johdannaisten yhteys reaalitalouteen on olematon, joten niillä on arvoa vain siinä määrin kuin löytyy niiden tuottoon uskovia ostajia. Esimerkki: kun islantilaispankit kaatuivat, niiden taseissa olleet johdannaiset realisoitiin ja niiden arvosta katosi 94 prosenttia. (2)

Kaikki keskeiset luottoluokituslaitokset antoivat aikoinaan subprime-asuntolainoista paketoiduille johdannaisille parhaan luokituksen.

Pankkien luomat matemaattiset mallit eivät ole kyenneet arvioimaan monimutkaisimpiin johdannaisiin sisältyviä riskejä – siis pankkien vakavaraisuutta.

Kun suursijoittaja Warren Buffett nimitti 2000-luvun alussa johdannaisia finanssialan ”joukkotuhoaseiksi”, hänen eräs perustelunsa oli se, että jotkin johdannaistyypit rajoittavat viranomaisten mahdollisuutta valvoa rahoituslaitosten velkaantumista ja riskejä – siis vaikeuttavat sen selvittämistä, mikä rahoituslaitosten vakavaraisuuden aste on. (3)

USA:n keskuspankin Fedin entinen johtaja Alan Greenspan totesi, että niin IMF kuin Fedin ”hyvin sofistikoitu malli” (joka perustui pankkien omiin malleihin) olivat syksyllä 2008 täysin kyvyttömiä arvioimaan johdannaisiin liittyviä riskejä ja ennakoimaan talouden romahdusta. iv

EU:n pankkivalvojat eivät kyenneet varoittamaan eurooppalaisia pankkeja ja sijoittajia USA:n sijoituspankkien kehittämistä johdannaisista tai uhkaavasta talouskriisistä.

2) Nyt johdannaisiin liittyvien riskien arviointi on entistä vaikeampaa

Valtaosa johdannaisista on cds-vakuutuksia korkojen nousua ja joukkovelkakirjojen arvonmenetyksiä vastaan. Pelkästään näiden johdannaisten arvo on yli kuusi kertaa koko maailman bkt:ta suurempi.

Kun suuri osa johdannaisista on vedonlyöntiä valtioiden ja keskuspankkien poliittisista tai poliittisesti motivoituneista toimista, johdannaisiin liittyviin riskeihin vaikuttavat entistä enemmän poliittiset tekijät, joita ei voida laskea pankkien matemaattisten mallien avulla eikä arvioida pelkän rahoitusalan koulutuksen ja kokemuksen pohjalta.

3) Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n yhteydessä toimivan Baselin komitean pankkitoimintaa koskevat säädökset määrittelevät OECD-maiden velkakirjat riskittömiksi. – Mutta ovatko ne sitä?

Kreikka ajautui käytännössä konkurssiin vuonna 2009. Suurin osa Kreikan valtion veloista suurille kansainvälisille pankeille maksettiin täysimääräisinä ja korkojen kanssa ja Kreikan velkojiksi tulivat euromaat. Kansainvälisten pankkien osalta Kreikan valtion velkakirjojen riskittömyys perustui EU-päättäjien poliittiseen sopimukseen, joka lisäksi oli laiton: Lissabonin sopimus kieltää eurovaltioita vastaamasta toistensa veloista.

Yhdysvaltojen valtionvelka on ylittänyt 18.000 mrd dollarin rajan ja on yli 100 prosenttia bkt:sta. Taloutensa kehutusta noususta huolimatta maa velkaantuu jatkuvasti lisää. USA:n talous on sekin eräänlaista pyramidihuijausta: se ottaa uutta velkaa voidakseen maksaa entisiä velkojaan.

Voivatko USA:n valtion velkakirjat muuttua arvottomiksi? Se riippuu poliittisista tekijöistä: kuinka USA:n teekutsuliike menestyy tulevissa vaaleissa ja onko se yhtä valmis kuin syksyllä 2013 estämään USA:n uuden velanoton? Mitä Venäjä tekee omistamilleen USA:n valtion velkakirjoille? Entä jos Kiina romahtaa omiin velka- ja kiinteistökupliinsa ja lakkaa ostamasta USA:n valtion velkakirjoja? Riskin arviointi on pääasiassa poliittinen kysymys.

4) Globalisoituvassa maailmassa poliittiset kriisit saattavat suoraan vaikuttaa pankkien vakavaraisuuteen

Ovatko venäläisille yrityksille lainanneet länsimaiset pankit vakavaraisia? – Sen tietävät itse asiassa vain Kremlin päättäjät. Hehän päättävät siitä, kieltäytyvätkö venäläisyritykset vastatoimena lännen määräämille pakotteille maksamasta velkojaan länsimaisille pankeille.

5) EU-pankkien stressitestit eivät kertoneet pankkien stressinsietokykyä

EU:ssa tehtiin pankeille stressitestit vuosina 2010, 2011 ja 2014. Kaksi ensimmäistä testiä epäonnistui. Ensimmäisestä pääsivät läpi irlantilaispankit, jotka pian kaatuivat valtion syliin. Toisesta pääsivät läpi hollantilainen SNS Reaal, espanjalainen Bankia ja belgialainen Dexia, jotka pian paljastuivat konkurssikypsiksi. Kyproslaiset suurpankit selviytyivät kirkkaasti molemmista testeistä, mutta kaatuivat myöhemmin.

Myös uusimmat testit olivat kyseenalaiset:

  • Niissä oletettiin kaikkien OECD-valtioiden – myös EU:n kriisimaiden – velkakirjat riskittömiksi.
  • Niissä ei testattu pankkien kykyä kestää deflaatiota, vaikka deflaation uhka oli tiedossa.
  • Niissä ei testattu pankkien kykyä kestää tartuntaa muista, vaikeuksiin joutuneista pankeista.
  • Niissä oletettiin euroalueen talouden saattavan pahimmillaan supistua 1,4 prosenttia (vuonna 2009 talous putosi 4,5 prosenttia).
  • Niissä ei otettu huomioon öljyn hinnan mahdollisia muutoksia kumpaankaan suuntaan.
  • Niissä ei otettu huomioon Venäjän talouden ilmeisiä vaikeuksia.
  • Europankkien pääomavajeeksi testit saivat noin 10 mrd euroa. Lausannen yliopiston riskinhallinnan tutkimusyksikkö löysi europankkien taseista 800 mrd euron pääomavajeen. (5)

Miksi pankkien stressitestit ovat epäluotettavia? Syitä on useita: 1) Pankit huijaavat pankkivalvojia parhaansa mukaan kaunistellakseen taseitaan ja salatakseen heikkouksiaan, 2) testeillä haluttiin lisätä luottamusta Euroopan pankkijärjestelmään, joten testit pidettiin niin löysinä, että valtaosa pankeista läpäisisi ne, 3) pankkien vakavaraisuuden toteaminen on nykyään vaikeata.

Tuskinpa EKP:n, EU:n pankkiviranomaisen tai kansallisten pankkivalvojien intressissä oli päästää testeissä läpi mätämunia, jotka paljastuttuaan veivät testeiltä uskottavuuden ja heikensivät luottamusta EU:n pankkijärjestelmään.

Mikä tärkeintä: valtaosa noista testaamatta jääneistä mutta pankkien vakavaraisuuteen hyvinkin merkittävästi vaikuttavista tekijöistä on sellaisia, joiden arvioiminen vaatii kansainvälisen politiikan, maailmantalouden, poliittisen historian jne. tuntemusta. Kukaan yksittäinen pankinjohtaja ei normaalin koulutuksensa ja arkikokemuksensa pohjalta noiden tekijöiden arviointiin pysty.

Tämän päivän globaalin talouden maailmassa pankkien on mahdotonta tietää taseitaan. Se tiedetään, että niiden vakavaraisuus on kasvavassa määrin valtioiden keinottelua tukevan talouspolitiikan ja viime kädessä valtioiden antaman pankkituen varassa. Se, että tämä laiton asiantila sallitaan, on ehkä selvin osoitus spekulatiivisen finanssipääoman maailman valtioista saamasta kuristusotteesta.

LÄHTEET:

(1) Ks. esim. http://www.positivemoney.org/how-money-works/how-banks-create-money/

(2) Ari Ojapelto, ”EU-mailla edessä massiiviset säästötoimet”, KU 22.2.2011

(3) http://www.berkshirehathaway.com/letters/2002pdf.pdf

(4) “Greenspan fears US government set for more debt stalemate”, BBC 20.10.2013

(5) http://www.crml.ch/index.php?id=39

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Yhdistyvä ihmiskunta » Pankit eivät tiedä, ovatko ne vakavaraisia vai eivät

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.