”Kolmivaiheinen jako vastaa ihmislajin lukumääräisen kasvun vaiheita. Mutta varsinainen jakoperuste on esityksessä tuotannon tapa. Evoluutiopohjainen historiankuvaukseni rakentuu siten, että tuotannon tapa on omaksuttu historiallisen tapahtumavirran tärkeimmäksi selittäjäksi. Tämähän epäilemättä vastaa myös sivulla 90 esittämääni käsitystä ravinnon hankkimisesta kulttuurievoluution avainmuuttujana.
Tuotannon tapaan nojaava kulttuurievoluutiokuvaus tuo mieleen nimen Karl Marx. Kukaan ei ole yhtä painavasti tähdentänyt tuotannon tavan merkitystä merkitystä kulttuurien kehityksessä kuin Karl Marx. Juuri tuotannon tapaan nojaavana Marxin historiankäsitys on tullut nimitetyksi materialistiseksi historiankäsitykseksi. (…)
Itse asiassa on hieman outoa, että materialistisen historiankäsityksen edustajat eivät ole vielä onnistuneet rakentamaan biologis-sosiologisena synteesinä yhtenäistä, kokoavaa kulttuurievoluutiokuvaa. Tämän synteesin aineksethan ovat olleet tarjolla jo 1800-luvulta lähtien.” (s. 134)
”Mahdotonta on kuitenkin väistää sitä tosiasia, että tieteellisen ihmiskäsityksen epäevolutiivisuus on johtunut ennen kaikkea poliittis-ideologisista syistä. Materialistista historiankäsitystä on torjuttu ennen kaikkea Marxin ja kommunismin pelossa.
Nyt 1900-luvun lopulla ei ole enää epäilystä siitä, että Karl Marxin torjujat ovat torjuneet 1800-luvun vaikutusvoimaisinta filosofia. Oman vuosisatamme koko sosiologista ja poliittista keskustelua on työlästä ymmärtää ilman Marxia. Riippumatta siitä, onko hänen nimeään mainittu, hänen ajatuksensa ovat 1900-luvulla olleet kaikkialla ja alati mukana. Marxin ajatuksia on vastustettu; niiden varaan on uutta ajattelua rakennettu.
Väyrynen, Kari, Pulkkinen, Jarmo (toim.): Historianfilosofia. Klassiset ajattelijat antiikista nykyisyyteen. Vastapaino 2015.
Historianfilosofia kuvaa kattavasti eri aikakausien käsitystä siitä, mitä on historia. Kirjassa esitellään ajattelioita antiikista 1900-luvun lopulle, Hesiodoksesta Foucalt’hon, joiden tuotannossa historialla on merkittävä sija.
Karl Marxin hautajaisissa v. 1883 hänen lähin työtoverinsa Friedrich Engels sanoi: ”Kuten Darwin löysi evoluutiolain elollisessa luonnossa, Marx löysi evoluutiolain ihmisen historiassa”. Marvin Harris antropologisen teorian tutkijana vahvistaa tämän käsityksen: ”Marx muotoili vähintään yhtä voimakkaan tieteellisen periaatteen kuin oli Darwinin luonnollinen valinta – yleisen periaatteen, joka osoitti, miten ihmisen historiatiede voidaan rakentaa”. (…)
Pelkistän puolestani Marxin historiankäsityksen kahteen ydinkohtaan:
- aineellinen tuotantotapa on historian peruselementti, joka määrää ihmisen tajunnan ja sosiaaliset suhteet
- historian vaiheet määräytyvät sen mukaan, miten ihminen on oppinut käyttämään luontoa hyväkseen
En hetkeäkään epäröi, kun väitän, että Marxin historiankäsitys on tullut todennetuksi. Aineellinen tuotantotapa ja luonnonvarojen hyväksikäyttö ovat ohjanneet ihmiselämää sekä ennen Marxia että hänen hänen jälkeensä. (…)
Kun näin on, kun materialistinen historiankäsitys on oikea ja todenmukainen, kun tämä käsitys on myöskin tutkimuksessa osoittautunut hedelmälliseksi, ihmeellistä on käsityksen vuosisatainen torjuminen. Miten ylipäänsä on selitettävissä se, että kulttuurivaiheittaista, materialistista historiankäsitystä on kyetty torjumaan näihin päiviin asti? (…)
Yhtä ilmeistä kuin on Marxin historiankäsityksen oikeellisuus ja todentuminen, yhtä ilmeistä on, että hänen käsityksensä vallankumouksellisen prosessin väistämättömyydestä oli virheellinen eikä tullut myöskään todennetuksi.” (s. 135-137)
Pekka Kuusi:
Tämä ihmisen maailma,
WSOY 1982