Rehellisen väittelykulttuurin säännöt

Otto ja Matias Toivainen ja Pia Länsman keskutelemassa. KUVA: © Heikki Nummi

Alustava ehdotus rehellisen väittelykulttuurin säännöiksi. Väittelysäännöt ovat yksi keskustelunaihe projektissa ja niitä on tarkoitus muokata kun aihetta ilmenee.

Eettiset keskustelusäännöt

Eettisyydellä yhteiskunnallisessa keskustelussa tarkoitamme sitä, että mielipiteenvapaus pyritään takaamaan yhtä lailla kaikille maailman ihmisille. Sen vuoksi:

1.

Älä vääristele vastustajan kantoja. Älä panettele. Se on toisen mielipidevapauden loukkaamista.

2.

Puolusta niitä, joiden mielipiteitä vääristellään ja joita panetellaan. Muussa tapauksessa osallistut heidän mielipiteenvapautensa loukkaamiseen, halusit tai et.

3.

Ihminen on taipuvainen subjektivismiin, sokeaan valtapeliin ja irrationalismiin silloin, kun hänen etunsa (taloudelliset, ideologispoliittiset tai sosiaalipsykologiset, todelliset tai kuvitellut) ovat pelissä. Lähde siitä, että sinun on helpompaa huomata tämä vastaväittäjästäsi kuin itsestäsi.

4.

Anna aktiivisesti tunnustusta niille, jotka kykenevät tunnustamaan omat virheensä.

5.

Anna aktiivisesti tunnustusta niille, jotka ovat olleet jossain kysymyksessä oikeassa ja saaneet kärsiä mielipiteensä vuoksi.

6.

Anna aktiivisesti tunnustusta vastaväittäjällesi silloin, kun hän väittelee reilusti.

7.

Anna aktiivisesti tunnustusta vastaväittäjällesi, jos hänen kannanotoissaan on jotain oikeata tai varteenotettavaa, vaikka katsoisit hänen olevan kokonaisnäkemyksessään väärässä.

8.

Pyri huolehtimaan siitä, että henkilö tai ryhmä, jonka kanssa olet kovasti eri mieltä, saa kuitenkin mielipiteensä esille asianmukaisissa foorumeissa. Erityisesti jos vastaväittäjäsi on vainotussa asemassa tai varaton, niin pyri vaikuttamaan siihen, ettei hänen mielipiteenvapautensa tuollaisten seikkojen vuoksi vaarannu.

Tieto-opilliset väittelyperiaatteet

1.

Pyri tarkastelemaan jokaista väittelynaihetta (historiallista tapahtumaa, päivänpoliittista kiistanaihetta, uutta tieteellistä löytöä jne.) kokonaisuutena ja yhteyksissään.

2.

Vältä yksipuolisuutta vastaväittäjän kannanottojen tai eri mielipidesuuntausten arvioinnissa.

3.

Mieti mitä tarkoitat käsitteillä, joita käytät. Ota huomioon se, mitä vastaväittäjäsi noilla käsitteillä tarkoittaa.

4.

Pysy asiassa! Keskustelunaiheet on rajattava mahdollisimman tarkasti – muuten yksi demagogi voi johtaa harhaan enemmän kuin kymmenen rehellistä keskustelijaa ehtii oikaista.

5.

Pyri erottamaan pääasiat sivuasioista, tärkeiden asioiden joukosta kaikkein tärkeimmät. Keskustelussa ilmaantuvien alateemojen ja sivupolkujen käsittelyä varten voi perustaa uusia paneeleita tai julkaista uusia kirjoituksia.

6.

Perustele väitteesi. Vastaväittäjää ei kuitenkaan voi vaatia paneutumaan runsaaseen lähdeaineistoon eikä sellaisiin lähteisiin pidä vedota, joihin muilla ei ole tilaisuutta tutustua.

7.

Muista, että tarkoitus ei ole vakuuttaa vastaväittäjää. Kun erimielisyydet on selvästi kartoitettu, voi keskustelun yhdestä teemasta lopettaa. Se säilyy palvelussa ja siihen voi palata myöhemmin. Sinä ja vastaväittäjäsi saatoitte väittelyn kuluessa silti tutustua toisiinne ja löytää mahdollisuuksia yhteistyölle jotain muuta aihetta koskevan näkemyksen pohjalta. Rehellinen keskustelukulttuuri yhdistää enemmän kuin vastakkaiset mielipiteet erottavat.

Esimerkkejä demagogisesta keskustelukulttuurista

Suosittelemme myös tätä Ylen nettisivuilla julkaistua erinomaista kartoitusta demagogisen ja epärehellisen keskustelutavan tekniikoista.

Ruutukaappaus YLEn sivuilta.

Ruutukaappaus YLEn sivuilta.

Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin (Yle oppiminen 28.2.2017)

Kirjoittajasta

uusihisto

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.