Otto Toivainen maalaamassa Totuusfoorumin nimikkograffitia Suvilahden seinälle.

Ohjelma osa 2:
Mitä on tehtävä?
5. Luku

Lähtökohtia keskustelulle

Monet taloustieteilijät varoittivat perustellusti kriisin uhasta ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Silti edes demokraattisten valtioiden parlamenteissa ei kyetty ennen kriisiä ottamaan näitä varoituksia asianmukaisesti huomioon ja keskustelemaan keinoista finanssikriisin estämiseksi. Keskustelua ei käyty myöskään sen jälkeen. Vuonna 2020 alkaneen pandemian yhteydessä ei riittävällä vakavuudella ole kysytty miksi siihen ei ollut varauduttu, vaikka pandemian vaara oli tiedossa.

Vastuuntuntoisten poliitikkojen sekä yhteiskunta- ja taloustieteilijöiden olisi käynnistettävä laaja, yhtä aikaa sekä akateeminen ja kansanomainen että teoreettinen ja käytännöllinen kansalaiskeskustelu maailmantaloudesta yleensä ja keskuspankkien roolista ja pankkitoiminnasta erityisesti.

Keskustelun lähtökohdaksi olisi otettava se ilmeinen tosiasia, että nykyinen talousjärjestelmä on taipuvainen ajautumaan finanssikriiseihin ja että poliittiset päättäjät, keskuspankkien johtajat ja pankkivalvojat eri maissa eivät nykyoloissa pysty niitä estämään.

Talousteoreettista ja talouspoliittista keskustelua on mielestämme mahdotonta käydä vakavalla tavalla, ellei sitä laajenneta koskemaan myös kapitalismin (ei vain talousjärjestelmän vaan koko yhteiskuntajärjestelmän) historiaa.

Sosialismin kaikkien muotojen romahdus osoittaa, että keskitetty suunnitelmatalous, yksipuoluejärjestelmä ja oikeusvaltion puuttuminen johtavat totalitarismiin ja talouden romahdukseen. Tästä huolimatta demokraattisen markkinatalouden historiaa on mahdotonta selittää ilman työväenliikkeen, kommunistisen maailmanliikkeen ja sosialismin kokemuksia.

Kapitalismin kultakausi – keynesiläinen valtiojohtoinen talous – oli eräässä mielessä synteesiä näistä kahdesta. Työväenliikkeellä oli keskeinen asema erityisesti ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion synnyssä.

Talouden nykyistä kehitysvaihetta, spekulatiivisen finanssipääoman hallitsevaa asemaa maailmantaloudessa, ei mielestämme voida selittää minkään olemassa olevan talousteorian pohjalta. Talousteoreettinen näkökulma ei yksin riitä. Tarvitaan näkemystä ihmiskunnan koko historiaan ja siltä pohjalta yhteiskuntakehitykseen ja ihmisolemukseen.

Kirjoittajasta

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.