Suuri linja

Suuri linja suomalaisessa kulttuurissa – johdantoa

Akseli Gallen-Kallela: Symposion.
Akseli Gallen-Kallela: Symposion.
Alustussarja Uusi historia ry:n tapaamisissa v. 2018-19

Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus, kuin Suomessa tapahtui suunnilleen vuosina 1880-1920.

Tätä kukoistusta edelsi lähes vuosisadan kestänyt suomalaisen kansallisuusaatteen nousu. Tämä voitaneen ilmaista Hegelin sanoin: kansakunta tuli tietoiseksi itsestään.

Matti Puolakka esitti taustasyyksi kultakaudelle sen, että kolme suurta yhteiskunnallista murroskautta osui ajallisesti hyvin lähekkäin: voimakas teollistuminen, taistelu kansallisen itsemääräämisoikeuden puolesta ja työväenliikkeen nousu. Sibelius oli hänelle kaikkein rakkain säveltäjä. Suomalainen kulttuurihistoria oli säännöllisesti läsnä keskusteluissamme.

Palmgren Suuri linja kansikuva

Palmgrenin kirjan 1948 painoksen kansi.

Oppaanamme kultakauteen johtavilla vuosikymmenillä tässä kirjoitussarjassa on Raoul Palmgrenin teos ”Suuri linja”. [1] Palmgren pyrkii hahmottamaan Suomen historian suurta linjaa kirjallisuuden henkilökuvausten kautta. Hän esittelee henkilöitä, jotka 1800-luvun eri vuosikymmenillä ovat kulloinkin edustaneet yhteiskunnallisen ja kulttuurisen keskustelun etujoukkoa.

Palmgren kutsuu 1800-lukua suomalaisen kulttuurin suureksi vuosisadaksi. Hän pitää sen merkittävänä edellytyksenä autonomista asemaa Venäjän suuriruhtinaskuntana ja pitkällistä rauhan jaksoa.

Tämä kulttuurirenessanssi etenee useina peräkkäisinä, yhä kasvavina aaltoina. 1700-luvun lopun tienraivaaja-valistusmiehiä (esim. Porthan ja Antti Chydenius) seuraa ”Turun romantiikka” 1820-luvulla, sitten ”Helsingin romantiikka” 1830-luvulla ja vihdoin 1840-, 50- ja 60-lukujen varsinainen ”kansallinen nousu”. Aivan ilmeisesti nämä aallot seuraavat yhteiskunnallisessa elämässä tapahtuvia sysäyksiä, kapitalismin ja porvariston etenemistä.

Ohjelmana on kansallisen suomalaisen kulttuurin luominen, kulttuurin luominen suomalaista kansaa varten. Se merkitsi suomalaisen kansan heräämistä kansalliseen ja yhteiskunnalliseen tietoisuuteen, sen kohottamiseen täysin oikeuksin varustetuksi kansaksi, sen kielen tekemiseksi viralliseksi ja kulttuurikieleksi. Mutta tämä ei ollut mahdollista ilman siihenastisten yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten privilegioiden murskaamista.

Palmgren lainaa tässä yhteydessä myös Gunnar Suolahtea:

Suomalaisen Suomen luominen ei voinut viedä muuhun kuin siihenastisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen.

Toinen painos Palmgrenin teoksesta otettiin vuonna 1976. Ehdotus oli tullut yllättävältä taholta, nimittäin silloiselta tasavallan presidentiltä. Toisen painoksen takakannessa on teksti otsikolla ”Tunnustusta vuosikymmenten jälkeen”:

Aikaisemmin kuin muut olet löytänyt Snellmanin linjan, ’suuren linjan’, jota minä en löytänyt silloin kun touhusin Snellmanin merkeissä – ’Suuresta linjastasi’, joka on käsikirjastossani, tulisi ottaa uusi painos ja sitä pitäisi levittää laajoihin piireihin. [2]

Raoul Palmgren

Raoul Palmgren

Palmgrenin kirja päättyy Suomen ns. vanhan työväenliikkeen esiinnousuun 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Tässä kirjoitussarjassa seuraamme Palmgrenin kirjaa väljästi, välillä siitä myös poiketen. Suunnitelmissa on jatkaa sarjaa 1900-luvun loppuun asti ja päättää se jälkisanoihin jotka luotaavat tulevaisuuteen – uuden nousun edellytyksiin.

Pidetyt alustukset

Linkitämme tähän sitä mukaa kuin tekstiversioita (tarkistettuina ja hieman täydennettyinä) julkaistaan:

Tulossa

  • Juhani Aho ja 1. sortokausi (Tämän alustuksen voi kuulla kesäseminaarissamme Kuusijärvellä 24.8. klo 14-19 – tapahtumakutsu tulossa)
  • Jatkosuunnitelma

Viitteet

[1] Palmgren, Raul: Suuri linja. Arwidssonista vallankumouksellisiin sosialisteihin: kansallisia tutkielmia. Kansankulttuuri Oy, painovuosi:1976 (Alkuteos 1948)

[2] Kekkonen Urho: Kirjeitä myllystäni 1 1956-1967. Otava 1976

ARTIKKELIKUVA: Symposion. Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1894. Maalauksessa vasemmalta Akseli Gallen-Kallela, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius. Sana “symposion” tarkoittaa juominkeja sekä miesten keskustelu- ja seurustelutilaisuutta. Kuva: Wikimedia Commons.

Alkuun » Suuri linja » Suuri linja suomalaisessa kulttuurissa – johdantoa

Kirjoittajasta

Sinikka Littu

Sinikka Littu

Uusi historia ry:n sihteeri. Opintoaineisto -työryhmä. Muistelmat.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.