Sanana katharsis merkitsee puhdistumista. Mutta varsinainen katharsiksen käsite puolestaan on kuvaus siitä tunnetilasta, jonka (antiikin kreikkalaisen) tragedian katsominen ihmisessä aiheuttaa. Runousopin aikaisemman käännöksen tehnyt Pentti Saarikoski toteaa esipuheessaan: Aristoteleen kritiikki...
Aristoteles
Voiko ihminen muuttua – Aristoteleen katharsis-käsite ja nykyaika
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon...
Katharsiksen käsite Matti Puolakalla
Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide...
Aristoteleen polis ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen
Matti Puolakan näkemys Aristoteleen poliksen perusajatuksesta poikkeaa kaikesta mitä keskustelussa on esiintynyt, myös esim. suuresti arvostamamme suomalaisten Aristoteles-tutkijoiden kannoista. Lyhyesti: Aristoteleelle polis oli yhteiskunta, jossa ihmisten eettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen...
Matti Puolakan historianfilosofia – alustukset
Osatapahtumassamme Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 pidetyt alustavat puheenvuorot, joissa käsiteltiin eri kannoilta Matti Puolakan filosofista elämäntyötä. Yllä Pia Länsmanin tervetuliaissanat tilaisuuteen. Matti Puolakan historianäkemys Pia Länsmanin yleisesittely Matti Puolakan teoriasta...
Ihmiskunnan tulevaisuus, eettinen kansalaisyhteiskunta ja...
Ihmiskunnan tulevaisuudesta näkyy hyvin vähän tieteellisessä mielessä vakavasti otettavaa keskustelua. Tieteellisellä tarkoitamme tässä yhteydessä tieteenfilosofiaa yleensä ja erityisesti, miten historianfilosofiassa voidaan kenties sanoa jotain tulevaisuudesta. Silloin ollaan hegeliläisellä...
Ihmisen hyvä ja paha ja totuusfoorumin idea
Milloin ihminen on luonnostaan paha? Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän antaa itsensä toimia vain käyttäytymistämme säätelevästä geenipoolista välittömästi kumpuavien impulssien pohjalta, hän on yhteiskunnassa, yhteiskunnallisena olentona...
Aristoteleen polis ja Persian valtakunta
Aristoteleen Politiikka-teoksen erinomaisissa jälkisanoissa Juha Sihvola esittää seuraavan kannan: Aristoteleen ajatukset poliksesta kuvaavat yleensä ihmiskunnan kehitystendenssiä historiallisella ajalla. Aristoteleen mukaan siis ihminen olisi luonnostaan olento, joka alkaa kehittää valtiollista...
Aristoteleen Politiikka -teoksen ydinajatuksesta
Aristoteles kirjoittaa Politiikka -teoksessa, että ihmiskunnan kehityksen luonnollinen päämäärä on yhteiskunta, jossa ihmisten yhteenliittyminen ei tapahdu vain luonnon hyödyntämisen vuoksi, vaan se on itsetarkoitus. Toisin sanoen: keskeistä on kulttuurin harrastaminen, seuranpito. Erityisesti...
Aristoteleen määrittelytavasta
Aristoteleen mukaan ilmiöitä määriteltäessä ja luokiteltaessa tärkeintä on selvittää ensin, mihin ryhmään ilmiö tai olio kuuluu, ja sen jälkeen se, mikä tässä nimenomaisessa oliolajissa on erottava piirre, differentia spesifica, muihin tämän ryhmän oliolajeihin nähden. Aristoteleen määrittelytavan...
Aristoteles ja Marx yhteiskunnasta
Niin Aristoteleella kuin Marxilla on useita yleistäviä luonnehdintoja ihmisestä ja yhteiskunnasta. Niitä ei voi hyväksyä sellaisenaan. Niistä on opittava, ne on omaksuttava, mutta niitä kohtaan on myös esitettävä arvostelua. Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi...
Potentian aktualisoituminen
Kaikissa substantiaalisissa, omalakisesti kehittyvssä prosesseissa potentia aktualisoituu kehityksen myötä. Toisin sanoen: kaikki niiden lähtökohtaehtoihin sisältyneet aidot mahdollisuudet toteutuvat – edellyttäen tietenkin, että ulkoinen ympäristö on suopea. ”Ihmiöiden täydellistyminen on...
Substantiaalisen muutoksen käsite
Substantiaalisen muutoksen käsitettä käytti ensimmäisenä Aristoteles. Hän esitti siitä erilaisia luonnehdintoja, joista tässä tukeudumme seuraavaan: Substantiaalinen muutos tapahtuu silloin, kun syntyy ilmiö (tai olio tai prosessi), joka kehittyy omalakisesti: 1) sen kehitystä määräävät sisäiset...
Eläimellinen poliittinen evoluutio ja Hitlerin Saksa
Politikoinnin juuret ovat apinaihmisten laumoissa Ihmisellä ja ihmisryhmillä on aina ja ikuisesti kyky ja tahto irrationaaliseen egoismiin. Syynä on käyttäytymistämme säätelevä apinaihmisen geenipooli. Se muodostui (olennaisesti) ajanjaksolla 2,5 miljoonaa vuotta – 60.000 vuotta sitten. Silloin...
Hegel ihmisen vapaudesta ja maailmanhistoriasta
”Maailmanhistoriassa tapahtuu vapaudentietoisuuden kehitystä, jonka välttämättömyys meidän on tunnettava. Olen yleensä puhunut vapaudentietoisuuden erilaisuudesta lähinnä siten, että itämaalaiset ovat tienneet vain yhden ihmisen olevan vapaa, mutta että Kreikan ja Rooman maailma on tiennyt eräiden...
Aristoteleen määritelmä ihmisestä
Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on...