Aristoteles

Väittely oikeudentajusta antiikin Kreikassa

Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...

Katharsiksen käsite Matti Puolakalla

Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide...

Matti Puolakan historianfilosofia – alustukset

Osatapahtumassamme Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 pidetyt alustavat puheenvuorot, joissa käsiteltiin eri kannoilta Matti Puolakan filosofista elämäntyötä. Yllä Pia Länsmanin tervetuliaissanat tilaisuuteen. Matti Puolakan historianäkemys Pia Länsmanin yleisesittely Matti Puolakan teoriasta...

Ihmiskunnan tulevaisuus, eettinen kansalaisyhteiskunta ja...

Ihmiskunnan tulevaisuudesta näkyy hyvin vähän tieteellisessä mielessä vakavasti otettavaa keskustelua. Tieteellisellä tarkoitamme tässä yhteydessä tieteenfilosofiaa yleensä ja erityisesti, miten historianfilosofiassa voidaan kenties sanoa jotain tulevaisuudesta. Silloin ollaan hegeliläisellä...

Ihmisen hyvä ja paha ja totuusfoorumin idea

Milloin ihminen on luonnostaan paha? Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän antaa itsensä toimia vain käyttäytymistämme säätelevästä geenipoolista välittömästi kumpuavien impulssien pohjalta, hän on yhteiskunnassa, yhteiskunnallisena olentona...

Aristoteleen polis ja Persian valtakunta

Aristoteleen Politiikka-teoksen erinomaisissa jälkisanoissa Juha Sihvola esittää seuraavan kannan: Aristoteleen ajatukset poliksesta kuvaavat yleensä ihmiskunnan kehitystendenssiä historiallisella ajalla. Aristoteleen mukaan siis ihminen olisi luonnostaan olento, joka alkaa kehittää valtiollista...

Aristoteleen Politiikka -teoksen ydinajatuksesta

Aristoteles kirjoittaa Politiikka -teoksessa, että ihmiskunnan kehityksen luonnollinen päämäärä on yhteiskunta, jossa ihmisten yhteenliittyminen ei tapahdu vain luonnon hyödyntämisen vuoksi, vaan se on itsetarkoitus. Toisin sanoen: keskeistä on kulttuurin harrastaminen, seuranpito. Erityisesti...

Aristoteles ja Marx yhteiskunnasta

Niin Aristoteleella kuin Marxilla on useita yleistäviä luonnehdintoja ihmisestä ja yhteiskunnasta. Niitä ei voi hyväksyä sellaisenaan. Niistä on opittava, ne on omaksuttava, mutta niitä kohtaan on myös esitettävä arvostelua. Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi...

Eläimellinen poliittinen evoluutio ja Hitlerin Saksa

Politikoinnin juuret ovat apinaihmisten laumoissa Ihmisellä ja ihmisryhmillä on aina ja ikuisesti kyky ja tahto irrationaaliseen egoismiin. Syynä on käyttäytymistämme säätelevä apinaihmisen geenipooli. Se muodostui (olennaisesti) ajanjaksolla 2,5 miljoonaa vuotta – 60.000 vuotta sitten. Silloin...

Hegel ihmisen vapaudesta ja maailmanhistoriasta

”Maailmanhistoriassa tapahtuu vapaudentietoisuuden kehitystä, jonka välttämättömyys meidän on tunnettava. Olen yleensä puhunut vapaudentietoisuuden erilaisuudesta lähinnä siten, että itämaalaiset ovat tienneet vain yhden ihmisen olevan vapaa, mutta että Kreikan ja Rooman maailma on tiennyt eräiden...

Aristoteleen määritelmä ihmisestä

Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on...