Alustus käsittelee aihetta nimenomaan historianfilosofian kannalta, ja siinäkin hyvin yleistäen. Se keskittyy pääasiassa esihistorian loppupuoleen. Matti Puolakka ei tätä aihepiiriä koskevaa näkemystään koskaan editoinut kovin valmiiseen muotoon. On syytä todeta, että Matti antoi hyvin suuren arvon...
Tieto esihistoriasta on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja se on kumonnut monia aikaisempia opinkappaleita ja uskomuksia – ei vain filosofisissa ja yhteiskuntatieteissä, vaan myöskin esihistoriaa tutkivien tieteiden omassa teorianmuodostuksessa. Arkeologiassa tämä koskee erityisesti...
Johdannoksi Jonathan Haas esittää mielenkiintoisen historiikin arkeologisessa tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista malleista, niiden kehityksestä ja nykytilasta. Kirjoitus ei ole kokonaisesitys kaikesta arkeologian teorianmuodostukseen liittyvästä. Se keskittyy – Haasin sanoin –”poliittisesti...
Sivilisaatioiden synty liittyy maatalouteen siirtymiseen. Silloin perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, joka olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan. Esihistorian loppupuolen vaihejakoa Sivilisaation...
Sisällys Spekulaatiota ihmissuvun esihistoriasta? Avain ihmissuvun syntyyn: keskinäinen jako Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla eikä kävelemällä! Epäsuoria ja suoria empiirisiä todisteita Ihmisestä tuli ihminen yhteiskunnassa Viitteet Universaalihistoriani pysyy pystyssä tai kaatuu sen...
HUOM! Puhe loppuu sivilisaatioiden syntyyn. Kun siirryttiin maatalouteen, syntyi kaksi erilaista yhteiskuntatyyppiä. Toisaalta syntyivät kaupunkivaltiot, jotka olivat hyvin sotaisia. Sitä ennen syntyivät [sellaiset yhteiskuntamuodot] joita arkeologit sanovat päällikkökunniksi. Ne olivat hyvin...
