Sisällys ”Historian loppu”: lopussa on uusi alku Aristoteelis-hegeliläinen määrittelytapa Miten käsite luo todellisuutta Substantiaalinen muutos Orgaaninen kehitys Puolakkalainen historianfilosofia on omaperäinen sovellus essentialistis-teleologisesta historiankäsityksestä. Historiassa on omat...
Uusi historia -tiedotteen joulukuun numero ilmestynyt. Sen voi lukea ilmaiseksi tästä – ole hyvä: Sisältää mm.: Mitä on ylipolitiikka? Itsenäisyys ansaitaan, sitä ei ”pyydetä” eikä ”saada” Sapere aude! Uskalla tietää! Suomettuminen ei unohdu Miten käsitellä suomettumista? Mielipiteenvapauden...
Elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen haastatteli Matti Puolakkaa kaksi viikkoa ennen tämän kuolemaa. Matti oli silloin jo hyvin sairas, ja pystyi puhumaan vain voimakkaiden kipulääkkeiden turvin. On ymmärrettävää, että haastattelusta on ollut vaikea leikata, sillä välillä Matilta jäi sanoja pois, tai...
Filosofiassa esitetään paljon ajatuksia ja tunnuksia, jotka vaikuttavat älyttömiltä. Näin on muissakin tieteissä, mm. hiukkasfysiikassa. Mutta filosofialle tuo on kerta kaikkiaan tunnusomainen piirre ja myös erilainen kuin muissa tieteissä. Siksi tulisi aina ottaa huomioon toisen käyttämä...
Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide...
Osatapahtumassamme Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 pidetyt alustavat puheenvuorot, joissa käsiteltiin eri kannoilta Matti Puolakan filosofista elämäntyötä. Yllä Pia Länsmanin tervetuliaissanat tilaisuuteen. Matti Puolakan historianäkemys Pia Länsmanin yleisesittely Matti Puolakan teoriasta...
Yhdistelmä joistakin Matti Puolakan ex tempore puheista elokuulta 2014 Sisällys ”Käsite luo todellisuutta” – filosofisen materialismin mukainen tulkinta Ihmisyhteiskunnan synty merkitsi ihmisen syntyä Ihmisyhteiskunnan looginen historia Looginen kehitys laumasta yhteiskuntaan Viitteet Pohdimme...
Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta. Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta...
Hegelillä “Käsitteen logiikassa” olemus ilmenee osissa. Tämä on vankin teoreettisesta filosofiasta (nyt: metafysiikasta) löytyvä tapa selittää ihmisyhteiskunnan käsitettä. Muistatteko esimerkin, jonka avulla ensimmäisen kerran (1990-luvulla) selitin tätä juuri silloin keksimääni...
Johdannoksi Matti Puolakka sanoi alkaneensa vasta 1990-luvulla käsittää Hegelin logiikkaa. Hän alkoi soveltaa sitä omien sanojensa mukaan ”luovasti omaksuen”. Hän tarvitsi sitä voidakseen loppuun asti selittää sen, miten ihmissuvun historia on kokonaisuus – eli aatehistorian, esihistorian ja...
”Maailmanhistoriassa tapahtuu vapaudentietoisuuden kehitystä, jonka välttämättömyys meidän on tunnettava. Olen yleensä puhunut vapaudentietoisuuden erilaisuudesta siten, että itämaalaiset ovat tienneet vain yhden ihmisen olevan vapaa, mutta että Kreikan ja Rooman maailma on tiennyt eräiden olevan...
Elämme aikaa, jolloin ihmiskunta joko yhdistyy lajina oman itsetuntemuksensa varaan, opiskelemaan historiansa kokemuksia, tai ajautuu itsetuhoon. Demokratian kriisi länsimaissa on eräs osoitus ihmiskunnan itsetuhon uhasta. Lopussa on alku Neuvostoliiton ja sen vaikutuspiiriin kuuluneiden maiden...
Nykyään myönnetään yleisesti, että filosofian historian tutkiminen alettiin ymmärtää kehittyvänä historiallisena prosessina vasta Hegelin myötä. Hegelin mukaan “totuus on filosofian historian kokonaisuudessa”. Toisin sanoen aivan vastakkaisiakin kantoja esittäneet ajattelijat saattavat olla...
“Käsittää se, mikä on, on filosofian tehtävä, sillä se mikä on, on järki. Olipa miten tahansa, niin jokainen yksilö on aikansa poika; siten myös filosofia on aikansa ajatuksin käsitettynä. (…)” ”Vielä muutama sana sen opettamisesta, miten maailman pitää olla. Siihen filosofia näet...
Hic Rhodus, hic saltus (20) Käsittää se, mikä on, on filosofian tehtävä, sillä se, mikä on, on järki. Olipa miten tahansa, niin jokainen yksilö on aikansa poika; siten myös filosofia on aikansa ajatuksin käsitettynä.(21) On yhtä typerää kuvitella, että jokin filosofia yltäisi nykyisen maailmansa...
”Maailmanhistoriassa tapahtuu vapaudentietoisuuden kehitystä, jonka välttämättömyys meidän on tunnettava. Olen yleensä puhunut vapaudentietoisuuden erilaisuudesta lähinnä siten, että itämaalaiset ovat tienneet vain yhden ihmisen olevan vapaa, mutta että Kreikan ja Rooman maailma on tiennyt eräiden...
