Alustus käsittelee aihetta nimenomaan historianfilosofian kannalta, ja siinäkin hyvin yleistäen. Se keskittyy pääasiassa esihistorian loppupuoleen. Matti Puolakka ei tätä aihepiiriä koskevaa näkemystään koskaan editoinut kovin valmiiseen muotoon. On syytä todeta, että Matti antoi hyvin suuren arvon...
Ian Hodder
Suuri väittely arkeologian teoriasta
Arkeologian identiteettiongelma Arkeologia tutkii ihmiskunnan historiaa ja ihmistä esinelöytöjen ym. ei-kirjallisten lähteiden perusteella. Se kuuluu siis sekä luonnontieteiden että humanististen ihmis- ja yhteiskuntatieteiden piiriin. “Siitä lähtien kun nykyaikainen arkeologia syntyi 1800-luvulla...
Ilmastonmuutos vai myytit – eli miksi ihmiset asettuivat...
Tieto esihistoriasta on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja se on kumonnut monia aikaisempia opinkappaleita ja uskomuksia – ei vain filosofisissa ja yhteiskuntatieteissä, vaan myöskin esihistoriaa tutkivien tieteiden omassa teorianmuodostuksessa. Arkeologiassa tämä koskee erityisesti...
Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen protokaupunki 9000 v...
Catal Hüyük (tai Çatalhöyük) oli egalitaarinen ja rauhanomainen sivilisaatio Turkin Anatoliassa, myöhemmin kuivuneen Çarşamba -joen rannoilla. Vanhin, joen itäpuolinen kumpu on ajoitettu noin vuosiin 7400 – 6200 eaa. ja länsipuolelle rakennettu uusi alue n. 6200-5200 eaa. [1] Asutus jatkui...
Catal Hüyük kiehtoo ja kiinnostaa – mutta miksi?
Catal Hüyük on kuuluisa, myytinomainen kaivauspaikka, vaikkakaan ei siitä syystä joka mielestämme tulisi olla tärkein: esimerkkinä siitä, että monimutkainen väkirikas ihmisyhteiskunta on säilynyt tasa-arvoisena ja rauhanomaisena jopa 2000 vuotta. Lue myös: Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen...