”Kolmivaiheinen jako vastaa ihmislajin lukumääräisen kasvun vaiheita. Mutta varsinainen jakoperuste on esityksessä tuotannon tapa. Evoluutiopohjainen historiankuvaukseni rakentuu siten, että tuotannon tapa on omaksuttu historiallisen tapahtumavirran tärkeimmäksi selittäjäksi. Tämähän epäilemättä...
Karl Marx
Matti Puolakan historianfilosofia – alustukset
Osatapahtumassamme Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 pidetyt alustavat puheenvuorot, joissa käsiteltiin eri kannoilta Matti Puolakan filosofista elämäntyötä. Yllä Pia Länsmanin tervetuliaissanat tilaisuuteen. Matti Puolakan historianäkemys Pia Länsmanin yleisesittely Matti Puolakan teoriasta...
Hegelin logiikka, Pääoman logiikka ja ihmissuvun tien logiikka
Johdannoksi Matti Puolakka sanoi alkaneensa vasta 1990-luvulla käsittää Hegelin logiikkaa. Hän alkoi soveltaa sitä omien sanojensa mukaan ”luovasti omaksuen”. Hän tarvitsi sitä voidakseen loppuun asti selittää sen, miten ihmissuvun historia on kokonaisuus – eli aatehistorian, esihistorian ja...
Marx historiasta
“Minulle ei kuulu ansio enempää luokkien olemassaolon keksimisestä aikamme yhteiskunnassa kuin niiden keskinäisestä taistelustakaan. Porvarilliset historiankirjoittajat olivat jo kauan ennen minua tuoneet esiin luokkataistelun historiallisen kehittymisen ja porvarilliset taloustieteilijät...
Aristoteles ja Marx yhteiskunnasta
Niin Aristoteleella kuin Marxilla on useita yleistäviä luonnehdintoja ihmisestä ja yhteiskunnasta. Niitä ei voi hyväksyä sellaisenaan. Niistä on opittava, ne on omaksuttava, mutta niitä kohtaan on myös esitettävä arvostelua. Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi...
Historianfilosofia on tulossa
Historianfilosofia on eri yhteiskunta- ja ihmistieteiden kattotiede. Se käsittelee ihmiskunnan ja ihmisyhteiskunnan kehityksen yleisimpiä lainalaisuuksia, olemusta ja kehitystendenssejä. Se on kaiken muun yhteiskuntatutkimuksen yleisin ohjenuora. Erityistieteiden tulisi nojautua niihin yleisimpiin...
Engels filosofian peruskysymyksestä
“Kaiken, erittäinkin uusimman filosofian suuri peruskysymys on kysymys ajattelun suhteesta olemiseen.” (s. 407) ”Kysymys ajattelun suhteesta olemiseen, hengen suhteesta luontoon, tämä kaiken filosofian ydinkysymys juontaa siis, samoin kuin kaikki uskonnotkin, juurensa villeystilan aikaisista...