Sarjassa kansallinen herääminen suomalaisessa kulttuurissa “Kansallinen herääminen suomalaisessa kulttuurissa” -sarjan esittelyä ja linkit muihin osiin. Esplanadin puisto ja ravintola Kappeli v. 1908. Museovirasto, M. L.
Minna Canthin muistomerkki Tampereella, Lauri Leppäsen veistos vuodelta 1951. KUVA: Heikki Kastemaa, Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0. ”Minna Canth on nuorsuomalaisuuden ensimmäisiä suuria alkutekijöitä,” kirjoittaa Eino
”Emme saa toisista kansoista vierautua ja itsekyläiseen isänmaallisuuteen vajota”, sanotaan Nykyaika-lehden pääkirjoituksessa vuodelta 1898. Tuo suhtautuminen kuvastanee parhaiten Eino Leinon yhteiskunnallista toimintaa ja lehtimiesuraa. Leinon
Seuraavassa otteita alustuksesta Uusi historia ry:n kesätapaamisessa 8.8.2020. Tekstissä referoidaan Riitta Konttisen kirjaa ”Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö”. Suoriin sitaatteihin on merkitty sivunumerot. Suosittelemme
Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen
Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus,
Jos haluat tietoa tilaisuuksiemme ajasta, paikasta ja ohjelmasta, ilmoittaudu postutuslistalle osoitteeseen uusihistoria (at) humanpath.net. Saat meiltä postia noin 1-2 kertaa kuukaudessa.
IDEAn saat sähköpostilla: tilaus.idea@gmail.com
