Tämän vuosisadan suurin filosofinen haaste

Akseli Gallén-Kallela: Väinämöisen lähtö. KUVA: (hieman rajattu) Wikipedia
Yhdistelmä Matti Puolakan kahdesta ex tempore puheesta elokuussa 2014
Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta.

Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta. Millä tavalla? – Omanlaisellaan darwinismin tulkinnalla: julmin voittaa. Iso syö pienen, vahva heikon, julma jalomielisen.

Mikä on vastakohta Hitlerin Saksan tavalle oppia historiasta? – On omaksuttava ihmiskunnan koko sivistys. Mutta mikä on kaikkein perimmäisin kysymys? – Filosofian peruskysymys, kysymys hengen ja aineen suhteesta eri tavoin määriteltynä.

Kalevalan esimerkki

Vaka vanha Väinämöinen
sanan virkkoi, noin nimesi.

Noissa kahdessa Kalevalan rivissä on paljon ajatusta. Väinämöinen on vakaa. Hän on ryhdikäs, hänellä on selkäranka. Hän esittää vakaumuksellisia kantoja. Hän myös punnitsee mielipiteensä. ”Vakaa” menee sanana lähelle ”vaakaa”. Mielipiteet on punnittava. ”Vakaa” sanalla on tuossa monta eri merkitystä.

”Vanha”: ihminen kunnioittaa vanhuksia. Tolstoin mukaan vanhusten pitää jakaa elämänkokemuksensa, se on heidän roolinsa ja velvollisuutensa.

”Sanan virkkoi, noin nimesi.” Väinämöinen ei vain anna tulla, mitä sylki suuhun tuo, vaan ”sanan virkkoi”, mietti mitä sanoo. ”Noin nimesi” – eli ihminen luo käsitteitä. Jos halutaan keskustella eikä vain demagogisesti riidellä vastakkaisista eduista, on luotava käsitteitä.

Tuo Kalevalassa toistuva lausepari on hyvin viisas. Ihminen nimeää asioita, koira ei nimeä. Ihmisellä on olemassa pöytä, yleissanoja. Immanuel Kantin mukaan kyky käyttää yleiskäsitteitä erottaa ihmisen eläimestä. Se on tärkeä, syvällinen, oikea kanta Kantilla.

Minkä varassa ihmiskunta on? – Sen varassa, että kunnioitetaan ihmisiä, jotka ovat vakaita, joissa on vanhuuden viisautta, perimätietoa, vanhan kansan viisautta. Ihmisiä, jotka eivät soita suutaan silloin kun vakavasti puhutaan, ja esitä mielipiteitä siten kuin sylki suuhun tuo, vaan jotka sanoessaan sanansa virkkovat sen huolella käyttäen käsitteitä. – ”Sanan virkkoi, noin nimesi.”

Tärkeintä ihmiskunnan itsetuntemuksessa: miten käsite luo historiaa?

Ihmiskunta yhtenäistyy oman itsetuntemuksensa varaan. Miten ihmiskunta yhtenäistyessään oppii tuntemaan itseään? Matka kohti globaaliyhteiskuntaa kestää useita sukupolvia, se vie 50, 100, 150, 200 vuotta. Mikä siinä on kaikkein tärkeintä? – Uskoakseni se, että syntyy uudenlainen yhteenveto filosofian historiasta. Mikä siinä on kaikkein perimmäisin kysymys? – Filosofian peruskysymys.

Viime vuosisadalla eniten vaikuttanut filosofian peruskysymyksen määrittelytapa, jonka uskoakseni useimmat filosofian professorit tunnustavat vaikutusvaltaisimmaksi tavaksi kautta aikojen, on hengen suhde aineeseen.

Idealistit ja materialistit vastaavat tuohon kysymykseen päinvastaisilla tavoilla.

Filosofian historia on koulukuntien suurta taistelua. Hegel hylkäsi jyrkästi materialistisen tradition. Marxismi hylkäsi jyrkästi Hegelin edustaman idealistisen tradition.

Ydin yhtenäistyvän ihmiskunnan uudenlaisessa yhteenvedossa filosofian historiasta: se on synteesi materialistisesta ja idealistisesta traditiosta.

Synteesi on sekä Hegeliä että marxismia vastaan. Se rakentuu Hegelin perustalle. Mutta ei vain ns. dialektisen ajattelutavan perustalle, vaan sen näkemyksen perustalle, miten käsite luo todellisuutta.

Amerikkalainen professori Stanley Rosen julkaisi vuonna 2013 kirjan Hegelin logiikasta. Olen monesti kehunut sitä. Siinä on joitakin hämmästyttäviä väitteitä, samanlaisia kuin ne, joihin itse aloin päätyä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Yksi Rosenin hämmästyttävä väite kuuluu seuraavasti: ”Hegel ei ole idealisti eikä materialisti.”(1)

Lenin kirjoitti Filosofian vihoissaan Hegelin Logiikan tiede -teoksesta, että ”tässä Hegelin idealistisimmassa teoksessa on kaikkein vähiten idealismia, kaikkein eniten materialismia. Se on ’ristiriitaista’, mutta totta!”(2) Mitä Lenin tarkoitti? – Hegelin logiikassa ei ole mitään ulkopuolista, vaan se on käsitteiden itseliikuntaa. Ja siltä pohjalta Hegel selittää maailmaa itseliikuntana. Olen nykyään samaa mieltä.

Yhtenäistyvän ihmiskunnan filosofinen käsittäminen edellyttää ihmisen lajihistorian kokonaisvaltaista läpikäymistä siltä pohjalta, miten käsite luo todellisuutta. Se on selitettävä materialistisesti, tehtävä se yhteensopivaksi filosofisen materialismin kanssa. Ja sen pohjalta on selitettävä ihmissuvun synty ja ihmisen lajihistoria kokonaisuudessaan. Siinä on tämän vuosisadan suurin filosofinen haaste.

VIITTEET:

(1) Stanley Rosen, The Idea of Hegel’s “Science of Logic”, University of Chicago Press 2014, 9.
(2) V.I.Lenin, Teokset 38. osa, Kustannusliike Edistys, 192.

About the author

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän. Tarkistamme sen mahdollisimman pian.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.