MLR ja Itu:
sensuroitua suomettuneessa Suomessa

Vaihtoehtoliike Idun kesäleiriltä - Inari Heinosen maalaus

Filosofinen kävelyretki Vaihtoehtoliike Idun kesäleirillä - Inari Heinosen maalaus 1980.

”Itsensä lakkauttaminen oli MLR:n suurin saavutus, sillä se merkitsi astumista yksin tienraivaajan polulle.”

(Matti Puolakka 1999)

Puolakkalaisuuden "esihistoriaa"

Matti Puolakan filosofinen näkemys ei mahdu oikeisto-vasemmisto­jaon piiriin. Se ei ole minkään luokan, kansakunnan tai muun intressiryhmän filosofiaa. Se on ihmis­kunnan yhtenäistymisen aikakauden filosofiaa.

Uuden teorian perustukset luotiin kahden vuosikymmenen aikana, alkaen 1970-luvun alusta. 1980-luvun loppuun mennessä Matti oli murtanut marxismin raamit, kumonnut sen systeeminä ja hylännyt marxilaisen suuren kertomuksen sekä siihen sisältyvän sosialismin ja kommunismin näköalan.

Näitä kahta vuosikymmentä voidaan siis kutsua puolakkalaisuuden esihistoriaksi. Esittelemme sitä tässä rinnan MLR:n ja Idun tärkeimpien vaiheiden kanssa, sillä tuona aikana käytännön toiminta ja teorian kehitys kietoutuvat tiiviisti yhteen.

MLR (1973-77) ja Vaihtoehtoliike Itu (1979-89)

MLR (marxilais-leniniläiset ryhmät) 1970-luvulla ja Vaihtoehtoliike Itu 1980-luvulla olivat ainoat jotka kertoivat totuuden suomettumisesta. Niiden Neuvostoliitto-kritiikki oli parasta (ja oikeastaan ainoata) mitä Suomessa silloin esitettiin.

Ne olivat länsimaisen nuorisoradikalismin vilpittömimmät ja viisaimmat edustajat. Ero muihin liikkeisiin nähden oli laadullinen. Tätä väitämme analyyttisin perustein.

Seuraavassa tärkeimmät tosiasiat MLR:stä ja Idusta ja siitä miten uusi teoria alkoi niiden sisällä syntyä.