MLR ja Itu:
sensuroitua suomettuneessa Suomessa

MLR 1970-luvulla ja Vaihtoehtoliike Itu 80-luvulla olivat ainoat, jotka kertoivat totuuden suomettumisesta. Niille kuuluu kunniapaikka Suomen lähihistoriassa. Ne olivat länsimaissa viisain, uudistumiskykyisin ja keskustelu­kult­tuu­riltaan demokraattisin nuorisoliike.

Ei mitään poliittista liikettä tai filosofista ajattelijaa ole sotien jälkeisessä Suomessa parjattu niin törkeästi kuin 70-luvun MLR:ää, 80-luvun Itua ja 90-luvun Saarenmaaprojektia ja Matti Puolakkaa.

Sanaa ”maolainen” emme itse käyttäneet edes 1970-luvulla. Se on leimakirves, jota käytettiin – ja vieläkin käytetään, jotta asiallinen, ennakkoluuloton ja vapaa keskustelu Suomen lähihistoriasta ja Matti Puolakan filosofisesta elämäntyöstä voitaisiin estää. Se ei enää tule onnistumaan – aika on toinen.

Näillä sivuilla taustastamme, jota voisi myös kutsua "puolakkalaisuuden esihistoriaksi".

Puolakkalaisuuden "esihistoriaa"

Matti Puolakan filosofinen näkemys ei mahdu oikeisto-vasemmisto­jaon piiriin. Se on ihmis­kunnan yhtenäistymisen aikakauden filosofiaa.

Taustamme on 1960- ja 70-lukujen radikaalissa nuorisoliikkeessä.

Matin filosofian kehitys on kaikissa vaiheissaan perustunut ystäväpiirimme keskusteluihin ja käytännön kokemuksiin: yrityksiin, epäonnistumisiin ja uusiin yrityksiin.

Teoria kantaa oikeutetusti Matin nimeä, koska sen kaikki ajatukset ovat häneltä peräisin. Matti tapasi kuitenkin sanoa, että teoria on toisaalta myös ”meidän teoria”, tarkoittaen että ilman yhteisiä yrityksiämme ja ystäväpiirissämme vallinnutta henkeä se ei olisi voinut syntyä.

Uuden teorian perustukset luotiin kahden vuosikymmenen aikana, alkaen 1970-luvun alusta. 1980-luvun loppuun mennessä Matti oli murtanut marxismin raamit, kumonnut sen systeeminä ja hylännyt marxilaisen suuren kertomuksen sekä siihen sisältyvän sosialismin ja kommunismin näköalan.

Näitä kahta vuosikymmentä voidaan siis kutsua puolakkalaisuuden esihistoriaksi. Esittelemme sitä tässä rinnan MLR:n ja Idun tärkeimpien vaiheiden kanssa, sillä tuona aikana käytännön toiminta ja teorian kehitys kietoutuvat tiiviisti yhteen.


KUVA: Filosofinen kävelyretki Kuhmoisten kesäleirillä 1979. Inari Heinosen maalaus (yksityiskohta).

MLR (1973-77) ja Vaihtoehtoliike Itu (1979-89)

MLR (marxilais-leniniläiset ryhmät) ja Vaihtoehtoliike Itu ovat tärkein, kunniakkain, vääristellyin ja vaietuin luku Suomen lähihistoriaa. Ne olivat länsimaisen nuorisoradikalismin vilpittömimmät ja viisaimmat edustajat. Ero muihin liikkeisiin nähden oli laadullinen. Tätä väitämme analyyttisin perustein.

Seuraavassa tärkeimmät tosiasiat MLR:stä ja Idusta ja siitä miten uusi teoria alkoi niiden sisällä syntyä.

Rehellinen keskustelu­kulttuuri

MLR:n piirissä omaksuttiin Matti Puolakan aloitteesta keskustelukäytäntö, joka oli ainutlaatuinen poliittisissa liikkeissä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin – etenkin koska sitä noudatettiin niin johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tämä oli tärkein niistä erityispiirteistä jotka erottivat...

Marxilaisen filosofian systemaattinen kritiikki

Idun teesit Idun ohjelmaan voidaan lukea myös seuraavat teesit. Ne ovat tuon ajan (1970-luvun lopun) yhteenvetoa marxismin paikasta historiassa. Näidenkin teesien kanssa olimme täysin yksin, myös kansainvälisesti. Marxismi on kumottava – marxismi on pelastettava! Marxismin tulevat kumoamaan...

Itsenäinen ja kriittinen suhde Kiinaan

MLR:n suhtautuminen Kiinaan oli itsenäistä ja analyyttista. Ymmärsimme, että Kiina on alikehittynyt maa, joka vasta muutama vuosikymmen sitten on vapautunut maaorjuudesta, feodalismista ja siirtomaasorrosta. Kiinassa ei ollut yhteiskunnallista kokemusta sellaisten moraalifilosofisten kysymysten...

Uusi sivistys ja Saarenmaa -projekti

Komentteja dokumenttielokuvaan "Pieni punainen"

Kesätapaaminen Kuusijärvellä

Lauantaina 8.8. klo 15-21 Rantatupa päärakennuksen alapuolella. Alueella on hyvät ulkoilu­maas­tot ja uimaranta. Café Kuusijär­vi on auki klo 21 asti (mm. grilliruokaa, A-oikeudet). Rantatuvalla meillä on juomia, joita saa oma­kustannus­hintaan. Myös omia eväitä voi tuoda. Mahdollisuus käydä...

Miksi Hesari ei julkaissut oikaisuamme?

Pertti Koskela lähetti 9.5. Helsingin Sanomien mielipideosastolle seuraavan oikaisun lehdessä olleeseen arvioon Pieni punainen -dokumentista. Odotimme lähes kolme viikkoa, ja kun sitä ei julkaistu, tiedustelimme asiaa vielä mielipideosaston toimittajilta. Tiedusteluun ei tullut vastausta. Nythän...