MLR 1970-luvulla ja Vaihtoehtoliike Itu 80-luvulla olivat ainoat, jotka kertoivat totuuden suomettumisesta. Niille kuuluu kunniapaikka Suomen lähihistoriassa. Ne olivat länsimaissa viisain, uudistumiskykyisin ja keskustelukulttuuriltaan demokraattisin nuorisoliike.
Ei mitään poliittista liikettä tai filosofista ajattelijaa ole sotien jälkeisessä Suomessa parjattu niin törkeästi kuin 70-luvun MLR:ää, 80-luvun Itua ja 90-luvun Saarenmaaprojektia ja Matti Puolakkaa.
Sanaa ”maolainen” emme itse käyttäneet edes 1970-luvulla. Se on leimakirves, jota käytettiin – ja vieläkin käytetään, jotta asiallinen, ennakkoluuloton ja vapaa keskustelu Suomen lähihistoriasta ja Matti Puolakan filosofisesta elämäntyöstä voitaisiin estää. Se ei enää tule onnistumaan – aika on toinen.
Näillä sivuilla taustastamme, jota voisi myös kutsua "puolakkalaisuuden esihistoriaksi".
Matti Puolakan filosofinen näkemys ei mahdu oikeisto-vasemmistojaon piiriin. Se on ihmiskunnan yhtenäistymisen aikakauden filosofiaa.
Taustamme on 1960- ja 70-lukujen radikaalissa nuorisoliikkeessä.
Matin filosofian kehitys on kaikissa vaiheissaan perustunut ystäväpiirimme keskusteluihin ja käytännön kokemuksiin: yrityksiin, epäonnistumisiin ja uusiin yrityksiin.
Teoria kantaa oikeutetusti Matin nimeä, koska sen kaikki ajatukset ovat häneltä peräisin. Matti tapasi kuitenkin sanoa, että teoria on toisaalta myös ”meidän teoria”, tarkoittaen että ilman yhteisiä yrityksiämme ja ystäväpiirissämme vallinnutta henkeä se ei olisi voinut syntyä.
Uuden teorian perustukset luotiin kahden vuosikymmenen aikana, alkaen 1970-luvun alusta. 1980-luvun loppuun mennessä Matti oli murtanut marxismin raamit, kumonnut sen systeeminä ja hylännyt marxilaisen suuren kertomuksen sekä siihen sisältyvän sosialismin ja kommunismin näköalan.
Näitä kahta vuosikymmentä voidaan siis kutsua puolakkalaisuuden esihistoriaksi. Esittelemme sitä tässä rinnan MLR:n ja Idun tärkeimpien vaiheiden kanssa, sillä tuona aikana käytännön toiminta ja teorian kehitys kietoutuvat tiiviisti yhteen.
KUVA: Filosofinen kävelyretki Kuhmoisten kesäleirillä 1979. Inari Heinosen maalaus (yksityiskohta).
MLR (marxilais-leniniläiset ryhmät) ja Vaihtoehtoliike Itu ovat tärkein, kunniakkain, vääristellyin ja vaietuin luku Suomen lähihistoriaa. Ne olivat länsimaisen nuorisoradikalismin vilpittömimmät ja viisaimmat edustajat. Ero muihin liikkeisiin nähden oli laadullinen. Tätä väitämme analyyttisin perustein.
Seuraavassa tärkeimmät tosiasiat MLR:stä ja Idusta ja siitä miten uusi teoria alkoi niiden sisällä syntyä.
Sisällys Johdanto Suomettuminen ja suomettaminen MLR, Itu ja suomettuminen Toisinajattelun tukahduttaminen suomettuneessa Suomessa Taistolaiset mielipidevainon keihäänkärkenä Neuvostoliitto romahti – suomettaminen jatkuu uudessa muodossa Totuuskomissio? Johdanto Kulkemaamme tietä on...
MLR:n piirissä omaksuttiin Matti Puolakan aloitteesta keskustelukäytäntö, joka oli ainutlaatuinen poliittisissa liikkeissä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin – etenkin koska sitä noudatettiin niin johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tämä oli tärkein niistä erityispiirteistä jotka erottivat...
Idun teesit Idun ohjelmaan voidaan lukea myös seuraavat teesit. Ne ovat tuon ajan (1970-luvun lopun) yhteenvetoa marxismin paikasta historiassa. Näidenkin teesien kanssa olimme täysin yksin, myös kansainvälisesti. Marxismi on kumottava – marxismi on pelastettava! Marxismin tulevat kumoamaan...
Idun loppuaikoina ajatukset kehittyivät hyvin paljon ja nopeasti. Voidaan sanoa, että yhteen vuoteen sisältyi kymmenen vuotta. Tämän vaiheen tutkielmia ja esseitä ei enää julkaistu vaan ne levisivät lähinnä monisteina toiminnassa mukana olleiden parissa, ensin Idun ja myöhemmin 90-luvun...
MLR ja Itu olivat monessa kysymyksessä aivan omalla tasollaan verrattuna muuhun aikansa yhteiskunnalliseen ajatteluun Suomessa. Ennustimme Neuvostoliiton edessä olevan romahduksen ja Kiinan kehityksen. Myös filosofian ja yhteiskuntatieteiden alueilla se, miten Idussa nähtiin marxismin kriisi ja...
MLR:n suhtautuminen Kiinaan oli itsenäistä ja analyyttista. Ymmärsimme, että Kiina on alikehittynyt maa, joka vasta muutama vuosikymmen sitten on vapautunut maaorjuudesta, feodalismista ja siirtomaasorrosta. Kiinassa ei ollut yhteiskunnallista kokemusta sellaisten moraalifilosofisten kysymysten...
Tämä vaihe ei varsinaisesti enää kuulu puolakkalaisuuden ”esihistoriaan” ja tässä vain lyhyesti joitakin pääasioita. Meille oli yllätys, että...
Lauantaina 8.8. klo 15-21 Rantatupa päärakennuksen alapuolella. Alueella on hyvät ulkoilumaastot ja uimaranta. Café Kuusijärvi on auki klo 21 asti (mm. grilliruokaa, A-oikeudet). Rantatuvalla meillä on juomia, joita saa omakustannushintaan. Myös omia eväitä voi tuoda. Mahdollisuus käydä...
Pertti Koskela lähetti 9.5. Helsingin Sanomien mielipideosastolle seuraavan oikaisun lehdessä olleeseen arvioon Pieni punainen -dokumentista. Odotimme lähes kolme viikkoa, ja kun sitä ei julkaistu, tiedustelimme asiaa vielä mielipideosaston toimittajilta. Tiedusteluun ei tullut vastausta. Nythän...
Jouko Aaltonen tarttui tärkeään ja vaikeaan aiheeseen, joka on pitkään ollut vaiettu Suomen historiassa. Marxilais-leniniläisten ryhmien (MLR) lakkauttamisesta on kulunut yli 40 vuotta, ja Aaltosen dokumentti on ensimmäinen yritys kertoa sen toiminnasta. Suomettumisen varjo on pitkä. Elokuva...
Elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen haastatteli Matti Puolakkaa kaksi viikkoa ennen tämän kuolemaa. Matti oli silloin jo hyvin sairas, ja pystyi puhumaan vain voimakkaiden kipulääkkeiden turvin. On ymmärrettävää, että haastattelusta on ollut vaikea leikata, sillä välillä Matilta jäi sanoja pois, tai...
Jouko Aaltosen dokumentissa ”Pieni punainen”, joka kertoo marxilais-leniniläisen (ns. maolaisen) liikkeen tarinaa 1970-luvun Suomessa, on käytetty runsasta kuva-aineistoa Kiinan kulttuurivallankumouksen ajoilta, mm. julistetaidetta, oopperaa ja balettia. On ymmärrettävää, että ohjaaja tunsi...
Seuraavat otteet ovat toisaalta kritiikkiä Kiinan kulttuurivallankumouksen taidekäsitystä kohtaan ja toisaalta yhteenvetoa pitkin 1970-lukua MLR:n piirissä käydyistä keskusteluista, samoin kuin siitä käytännöstä mitä omassa kulttuurityössämme noudatettiin. ‘Proletaarisen...
