Pertti Koskela:
Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty
Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi – osa 1
Julkaisija: Uusi historia ry
ISBN 9789527352120
328 sivua, ovh 20 e.
Saatavilla nyt jo ainakin seuraavista kirjakaupoista (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
- AdLibris
- Booky.fi
- Bod.fi
- E-kirjana Amazonista.
Pertti Koskelan haastattelu jukkareissa katsottavissa Rosebud Sivullisen Youtube-kanavalla https://youtu.be/jO-YWMU1pFc. Haastattelijana Otto Toivainen.
Kirjasta järjestetään erimuotoisia keskustelutapaamisia, joista tiedotetaan erikseen.
Teoksen esittelyä
Mikä ihminen on? Mistä johtuu ihmislajin itsetuhoisuus? Nuo kysymykset ovat edessämme polttavampina kuin koskaan. Teossarja Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi pyrkii vastaamaan niihin. Siinä käydään läpi koko ihmissuvun tie nykypäivään ja tulevaisuuteen asti. Siinä esitetty näkemys perustuu suomalaisen filosofin, Matti Puolakan (1947–2018) elämäntyöhön.
Toukokuussa 2022 julkaistu, Pertti Koskelan kirjoittama ensimmäinen osa käsittelee Homo-suvun syntyä ja kehitystä yhteiskunnan ja varsinaisen nykyihmisen syntyyn noin 60 000 vuotta sitten.
Ihmisen ja eläimen eroa ja esihistoriaa tutkivat empiiriset tieteenalat ovat saavuttaneet mullistavia tutkimustuloksia jo 1950-luvulta lähtien. Mutta ihmisen salaisuuden selvittämiseksi tarvitaan myös filosofian johtamaa monitieteisyyttä, sanalla sanoen historianfilosofiaa. Sellainen on toistaiseksi puuttunut aihepiiriin liittyvästä keskustelusta.
Puolakka yhdisti esihistoriatieteiden läpimurrot historiallisen ajan, erityisesti päättyneen aikakauden ja aikakauden vaihtumisen kokemuksiin. Hänen yhteenvetonsa on olennaisesti historianfilosofinen ja jo siksi ainutlaatuinen ja omaperäinen.
Ainutlaatuista on myös se, mistä hän aloitti: hän on tietääksemme ainoana maailmassa marxismin sisältä lähtien esittänyt systemaattisen ja juuriin asti menevän kritiikin marxilaisen filosofian kaikista osa-alueista, leninismin ja maoismin kritiikki mukaan luettuina. Se oli hänelle väylä Hegelin dialektisen logiikan uudelleen tulkintaan, jota hän tarvitsi ihmissuvun tien punaisen langan ja tärkeimpien solmukohtien selvittämiseen.
Puolakka hylkäsi marxismin filosofiana, mutta hänen elämäntyönsä keskeisenä osana pysyi pyrkimys rakentaa aikakauden haasteita vastaava yhteiskunnallinen liike, joka olisi samalla uudenlainen, itsetuntemukseen ja oikeudentajuun kannustava yhteisö. Suomettumisen ja Neuvostoliiton arvostelun vuoksi Puolakka ystävineen joutui 1970- ja 1980-luvuilla harvinaisen raa’an mielipidevainon uhriksi ja eristettiin marginaaliin. Suomettumisen pitkä varjo vaikutti myöhemminkin ja johti mm. siihen, että Puolakka vetäytyi julkisuudesta.
Lue myös
Filosofi Matti Puolakan ajatteluun pohjaava Pertti Koskelan teos on ihmiskunnan historian ensimmäinen osa, mutta alkukin on mieltä räjäyttävän kiinnostava oivaltavan argumentaationsa vuoksi.
Mikä ihmisestä tekee niin erityisen? Seuraa muutamia yleisluontoisia juonipaljastuksia tästä esihistorian ja historian isoa kuvaa oivaltavasti avaavasta suurteoksesta.”
Otteet historian tutkija, fil.tri Ari Helon kirja-arviosta. Arvio on julkaistu Historiallisessa Aikakauskirjassa 2/2024.
Kirjan esittelyä Heli Santavuoren puheenvuoroblogissa.
Suomettuminen oli tärkein syy siihen, että Puolakka joutui toimimaan akateemisen maailman ulkopuolella. Hän oli toisinajattelija, ei yksityisajattelija.
Puolakka antoi ennen kuolemaansa elämäntyönsä julkaisun Uusi historia ry:n tehtäväksi. Nyt ilmestyvä Koskelan teos on ensimmäinen kattava esihistoriaa käsittelevä tutkimus, joka perustuu Matti Puolakan näkemykseen.
Koskela käy laajasti läpi esihistoriatieteiden empiirisiä tutkimustuloksia 1950-luvulta aivan viime vuosiin. Hän kommentoi myös tunnettuja tutkijoita ja kirjoittajia, mm. Frans de Waal, Richard Leakey, Glynn Isaac, Jared Diamond, Francis Fukuyama, Yuval Noah Harari sekä viimeisinä tulokkaina David Graeber ja David Wengrow.
Mukana teoksessa on myös essee Ihmisen ja eläimen ero ja Matti Puolakan elämäntyön ja henkilön esittely. Puolakkalaisen historianfilosofian teoreettisia perusteita esitellään Heli Santavuoren artikkelissa.
Niin Puolakan elämäntyö kuin Koskelan tutkimustyökin on tapahtunut täysin ilman julkista tukea. Uskoaksemme tuo asiantila vähitellen tulee muuttumaan, kun saamme Puolakan historianfilosofiaa laajemman lukijakunnan tietoon ja sitä myötä myös asiallista palautetta.
Pertti Koskela on tietokirjailija, lauluntekijä ja kielenkääntäjä. Heli Santavuori on tietokirjailija ja graafinen suunnittelija. Molemmat olivat Puolakan läheisiä ystäviä ja työtovereita.
Teos lähetetään veloituksetta niille median edustajille, jotka haluavat julkaista siitä arvionsa.
Molemmat tekijät vastaavat mielellään myös median kysymyksiin, samoin Uusi historia ry:n puheenjohtaja Pia Länsman.
Kirja sisältää
Lukijalle – esipuhe
Ihmissuvun syntyhistoria ja filosofia
Puolakkalaisen historianfilosofian esittelyä, kirjoittanut Heli Santavuori
Matti Puolakka – ihminen joka määritteli ihmisen
Pertti Koskelan henkilökohtainen kuvaus Puolakan elämäntiestä ja henkilöstä.
1, luku: Ihmisen evoluutiopsykologiset juuret
- Lähtökohtana biologinen evoluutio
- Kulttuurievoluution käsite on tärkeä…
- …mutta se ei riitä: tarvitaan moraalievoluution käsite
- Esimerkkejä kehittyneiden eläinten moraalievoluutiosta
- Miten ryhmä voi olla luonnonvalinnan yksikkö?
2. luku: Homo-suvun synty ja tie kohti yhteiskuntaa
- Homo-suvun synty
- Tie kohti yhteiskuntaa ja ihmistä
- Uusi toimeentulotapa edesauttoi ihmistymiskehitystä
3. luku: Yhteiskunnan ja ihmisen synty
- Yhteiskunnan synty
- Protoyhteiskunta eli metsästäjä-keräilijöiden heimo
- Neandertalilainen ei kehittänyt yhteiskuntaa ja hävisi
- Miten nykyihmisen populaatiot syrjäyttivät muut Homo-populaatiot?
- Heimoyhteiskunnan loppu
4. luku: Ihmisen ja eläimen ero
- Onko ihmisen ja eläinten välillä olennaista eroa?
- Mitä on inhimillinen moraali?
- Mitä inhimillinen moraali ei ole
- Ihmistä ei ole olemassa ilman yhteiskuntaa
- Ihminen on parempi ja pahempi kuin eläimet
LIITE: Kolme artikkelia
- Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla, ei kävelemällä
- Glynn Isaacin teesin arviointia
- Sosiologia ja yhteiskunnan määritelmä
Lähteet ja hakemistot
Oikaisuja
Kirjaan on jäänyt muutamia valitettavia virheitä.
Löydetyt virheet oikaistaan tässä. Yhdistyksen tilaisuuksissa myytävien kirjojen väliin tulee lisäksi virhelista.
(1) Toisin kuin kirjassa (s. 154) väitetään, Harari luettelee ”kognitiivisen vallankumouksen” tuloksena muitakin kuin vain teknisiä keksintöjä, nimittäin taiteen ja korut, uskonnon, kaupankäynnin ja ”sosiaalisen kerrostumisen”. Hän ei kuitenkaan etsi syitä tuohon tapahtumaan järjestäytymistavoista, joten tämä laiminlyönti ei vaikuta pääasiaan: Koskelan mukaan inhimillisen tietoisuuden omaavan ihmisen synty ei johtunut (eikä voinut johtua) satunnaisesta geenimutaatiosta, kuten Harari olettaa. Se johtui ihmisyhteiskunnan eli metsästäjä-keräilijöiden heimon synnystä.
(2) Alaviitteen 117 (s. 82) mukaan hominineilla tarkoitetaan ihmistä, Homo-suvun muita lajeja ja simpansseja. Uuden määrittelyn mukaan hominineihin luetaan simpanssien sijasta sellaiset ennen Homo-sukua syntyneet lajit kuten Australopithecus, Paranthropus ja Ardipithecus.
(3) Erillisessä artikkelissa “Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla ei kävelemällä” kirjoitetaan, että sapiens-populaatiot alkoivat 70 000 vuotta sitten tuottaa uudella tavalla “todennäköisesti Jemenin rannikolla” (s. 280). Tässä tarkoitetaan Itä-Afrikan rannikkoa Jemenin rannikkoa vastapäätä.
(4) Henkilöhakemistosta (s. 316) puuttuu joitakin tärkeitä nimiä seuraavasti:
Isaac Glynn 81, 82, 83, 97, 101, 155, 283–286.
Leakey Louis 82, 241–242.
Leakey Mary 82, 283.
Leakey Richard 82–84, 99–105, 115, 122–127, 132, 135–137, 143, 189–193, 226–227, 237, 285.
Sekä Isaac että Leakeyt löytyvät toki lähdeluettelosta.
Teoksen esittely pdf-tiedostona
UUSIMPIA
Uutiskirje 11/2024
Lähetämme uutiskirjettä jatkossa n. kerran kuukaudessa. Kirjettä saa lähettää eteenpäin. Postituslistallemme voi ilmoittautua ja siltä voi poistua lähettämällä
Maailmantilanteesta USA:n vaalien jälkeen
Yo. videolla Pertti Koskelan alustava puheenvuoro Uusi historia -tapaamisessa 19.11.2024. Tekstiversion loppuosaa on jonkin verran muokattu tapaamisen jälkeen.
Intersektionaalinen valkoisuustutkimus – tervetullutta kritiikkiä historiantutkijalta
Historioitsija Ari Helo esittää kirjassaan jyrkkää ja perusteellista kritiikkiä intersektionaalista tutkimustapaa vastaan, pääkohteena intersektionaalinen valkoisuustutkimus. Hänen kirjansa on
“Ehkä historiasta voi sittenkin oppia jotain”
Historian tutkija fil. tri Ari Helo on kirjoittanut arvion Pertti Koskelan kirjasta Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty, jonka
