Ohjelma osa 1:
Mitä aikaa elämme?
5. Luku

Globaaliyhteiskunta voi syntyä vain laillisuusperiaatteen perustalle. Demokratia ei nykymuodossaan voi säilyä, ellei oikeusvaltioperiaatetta olennaisesti kehitetä.

Ehdotuksemme demokratian kriisin poliittiseksi ratkaisuksi on seuraava: jokaiseen oikeusvaltioon (ja valtioiden liittoon kuten EU:hun) olisi perustettava

(1) totuus- ja sovintokomissio pysyvänä valtioelimenä

(2) kansalaisten totuusfoorumi, joka toimii yhteistyössä totuuskomission kanssa. Myös sillä olisi oltava virallinen asema yhteiskunnassa. Totuusfoorumia esitellään tarkemmin osassa II).

Kollektiivinen itsepetos ja totuuskomission idea

Demokraattisissa oikeusvaltioissa suurimmat yhteiskunnalliset vääryydet tapahtuvat kollektiivisen itsepetoksen, eivät avoimien tukahduttamistoimien turvin.

Totuuskomissiossa ja totuusfoorumissa käsitellään ennen kaikkea vääryyksiä, joista on tullut tai tulossa ”maan tapa”. Sen taustalla on aina virallinen vale, johon uskovat – oman etunsa vuoksi ja yleensä itsepetoksellisesti – paitsi poliitikot niin myös oikeusviranomaiset, akateemiset tutkijat, media ja lopulta laajat kansalaispiirit.

Kollektiiviseen itsepetokseen ja siihen perustuviin laittomuuksiin on demokraattisimmissakin valtioissa jatkuva tendenssi. Suomettuminen (linkki) on tästä opettavainen esimerkki. Toinen on USA:ssa miljoonien kansalaisten kannattama salaliittoteoria vuosien 2016 ja 2020 presidentinvaalien ”varastamisesta”.

Tähän mennessä toimineet totuuskomissiot ovat olleet tilapäisiä, yleensä vallan vaihtumisen ja valtarakenteiden muutoksen yhteydessä perustettuja. Tunnetuin niistä on vuonna 1995 Etelä-Afrikassa perustettu totuus- ja sovintokomissio, joka käsitteli apartheid-ajan tapahtumia. Demokraattisissa maissa perustetut totuuskomissiot ovat puolestaan keskittyneet johonkin erityiskysymykseen, eikä niihin ole liittynyt vallanvaihtoa. Esimerkkejä ovat alkuperäiskansojen kohteluun (Kanada) tai suojelupoliisin toimintaan (Ruotsi) liittyneet totuuskomissiot.

Totuuskomissiot ovat olleet suuri historiallinen edistysaskel menneisyydenhallinnassa. Mutta demokraattisissa valtioissa ”maan tavaksi” muodostuneiden vääryyksien oikaisemiseksi ei riitä erilliskysymyksiin keskittyvä tilapäinen elin.

Totuus- ja sovintokomission perustaminen pysyväksi instituutioksi vaatii muutoksia perustuslakeihin ja EU:n osalta perussopimuksiin. Luonnollisesti se edellyttää myös totuuskomission idean kehittämistä ja tarkempaa määrittelemistä.

Totuus- ja sovintokomission tehtävät

Kollektiivisen itsepetoksen pohjalta ”maan tavaksi” muodostuneita vääryyksiä on mahdotonta tuomita tiukasti lain kirjainta noudattaen. Syytettyinä olisi valtaosa valtion poliittisesta ja virkamiesjohdosta. Laittomuuksia käsittelemään olisi vaikeaa löytää viranomaista, joka ei olisi jäävi. Yhteiskunnan normaali toiminta kärsisi, uhkana olisivat yhteiskunnan sisältä tai ulkopuolelta lietsotut levottomuudet.

Totuuskomission tehtävänä on suorittaa juridinen tutkinta tapahtuneista laittomuuksista. Se voi myöntää yleisen armahduksen kaikille niille, jotka myöntävät rikoksensa tai virheensä ja osallistuvat niiden selvittämiseen. Lisäksi se voi myöntää taloudellisia korvauksia vääryyttä kärsineille.

Totuuskomissio tekisi vastuullisille poliitikoille, virkamiehille, talousjohtajille ja mielipidevaikuttajille helpommaksi myöntää virheitään. Se vähentäisi olennaisesti poliittisen keskustelun kahtiajakoa. Jos hallintovalta on muutoskykyinen, demagogia menettää vetovoimaansa.

Olennaista ehdotuksessamme on, että totuuskomission rinnalla toimii kansalaisten totuusfoorumi. Se valvoo totuuskomission työtä ja samalla kasvattaa kansalaisia yhteiskunnan eri tasoilla oppimaan historiasta ja tarkastelemaan asioita ihmiskunnan kokonaisedun kannalta. (Ks. osa II, Kansalaisten totuusfoorumi)

ARTIKKELIKUVA:

Aboriginal carving for the truth and reconciliation commission.

Aboriginaalien kaiverrus totuuskomissiota varten. Australiassa käytetään myös termiä ”totuuden kertominen” sovinnosta alkuperäiskansojensa kanssa. KUVA: Eyesplash, Flickr.

About the author

Klio - historian jumalatar. Uusi historia tunnuskuva. Clio

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kommentoi