Totuus on kokonaisuudessa

Nykyään myönnetään yleisesti, että filosofian historian tutkiminen alettiin ymmärtää kehittyvänä historiallisena prosessina vasta Hegelin myötä. Hegelin mukaan “totuus on filosofian historian kokonaisuudessa”. Toisin sanoen aivan vastakkaisiakin kantoja esittäneet ajattelijat saattavat olla molemmat oikeassa, ja syvällisin kanta muodostuu heidän näkemystensä yhdistämisestä.

Millä tavalla filosofia eroaa muista tieteistä? Eräs tärkeä ero on siinä, ettei minkään muun tieteen piirissä sen omaa historiaa tutkita samalla tavalla kuin filosofiassa filosofian historiaa. Filosofian historia on filosofiassa keskeinen tieteenala. Ja filosofian historian tutkimuksella on parhaimmillaan suuri välitön merkitys uutta luovalle ajankohtaiselle filosofiselle tutkimukselle ja keskustelulle.

Totuus ihmisen ja eläimen erosta löytyy filosofian historian kokonaisuudesta. On tehtävä uusien empiiristen keksintöjen pohjalta yhteenvetoa filosofian historian suurimpien ajattelijoiden ihmistä ja yhteiskuntahistoriaa koskevista näkemyksistä.

Yhteiskunta- ja ihmistieteiden täytyy perustua yleiskuvaan siitä, miten ihminen eroaa eläimestä, minkälainen on ihmissuvun tie kokonaisuutena. Ihmiskunnan itsetuhoisuuden perimmäisten syiden selvittäminen vaatii sitä.

Kokonaiskuva on mahdollinen vain, jos ihmisen syntyhistoriaa tarkastellaan ensiksi ja viimeiseksi filosofisesti. Ihmissuvun syntyä selitettäessä useimmat filosofian keskeiset alueet – ontologia, moraali-, oikeus- ja historianfilosofia, tietoteoria jne. – ovat välttämättömiä.

Luonnontieteilijöiden ihmissuvun syntyä käsittelevissä teoksissa on lähes poikkeuksetta havaittavissa seuraava piirre: kun niissä pyritään yhdistämään filosofiaa erillistieteiden tutkimustuloksiin, parhaimmillaankin otetaan esille vain jokin erillinen filosofinen tiede eikä filosofisten tieteiden kenttää kokonaisuutena. Missään nimessä esille ei oteta kysymystä filosofian historiasta omana, käsiteltävän aiheen filosofiseen tutkimukseen välttämättä kuuluvana tieteenalana.

Ja lisäksi on huomattava tämä: kun luonnontieteilijät pyrkivät luomaan yleiskuvaa ihmisen esihistoriasta ja tukeutuvat siinä filosofeihin, parhaimmatkaan heistä eivät yleensä ota esiin kuin vain yhden tai kaksi näkemyksiinsä sopivaa ajattelijaa – edes siltä filosofian alalta, joihin he lähinnä nojautuvat. Ja edes tämän filosofian alan historiasta he eivät pyri muodostamaan kokonaiskuvaa.

Hegelin näkemyksen mukaan ”nykyisyys on korkein” ja filosofian historiaa on tutkittava nykyisistä väittelyistä käsin. Tosi filosofia on Hegelin mukaan ”aikakausi ajatuksin ilmaistuna”.

Kun uusiin filosofisiin tuloksiin päädytään esittämällä “oma aikakausi ajatuksin”, se on aina samalla uudentyyppistä yhteenvetoa filosofian koko historiasta.

Jokainen maailmanhistoriallisesti merkittävä aikakausi luo oman näkemyksensä filosofian historiaan.

Jokaisen aikakauden aatehistoria, erityisesti filosofian historia, kuvastaa ihmiskunnan itsetuntemuksen kehittymistä ja senhetkistä tasoa.