Yhdistyvä ihmiskunta

Uhkaako maailmantaloutta uusi romahdus?

Goldman Sachsin pääkonttori. Kuva: Wikipedia

(Pertsan editointi/tutkimus)

Torstaina 18.9.2008 USA:n valtiovarainministeri Henry Paulson ja keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke ilmoittivat kongressin johdolle, että ellei kongressi myönnä maan suurimmille pankeille välittömästi tukea, “meillä ei ehkä ole taloutta maanantaina”. (1)

Väite ei ollut kärjistys: keinottelu uhkasi kaataa maailmantalouden horjuvat rakenteet.

Goldman Sachs investointipankki myi sijoittajille asuntomarkkinoiden sijoitusjohdannaisia mutta salasi asiakkailta, että ne sisälsivät riskialttiita arvopapereita. Samaten se auttoi Kreikkaa väärentämään kirjanpitoaan EMU:un liittymisen yhteydessä. Kuva: Pankin pääkonttori New Yorkissa (Wikipedia)

Goldman Sachs investointipankki myi sijoittajille asuntomarkkinoiden sijoitusjohdannaisia mutta salasi asiakkailta, että ne sisälsivät riskialttiita arvopapereita. Samaten se auttoi Kreikkaa väärentämään kirjanpitoaan Kreikan liittyessä EMU:un. Kuva: Pankin pääkonttori New Yorkissa (Wikipedia)

Vuoden 2008 talouskriisin ennustaneen taloustieteen professori Nouriel Roubinin mukaan kriisit kapitalismissa eivät ole poikkeus vaan pikemminkin sääntö. Kriiseille altistavia toimintamalleja toistetaan kerran toisensa jälkeen. (2) – Niin nytkin, kun talouden rakenteet ovat entistä heikommat.

1) Pankkitoiminta on keskittynyt entisestään

Talouskriisin jälkeen suuret pankit pelastettiin (Lehman Brothersia lukuun ottamatta), pienet saivat mennä nurin. Pankkitoiminta keskittyi entisestään.

Suuret pankit ovat kasvaneet nimenomaan keinottelun avulla. Mitä suurempi pankki, sitä vähemmän se toimii reaalitaloudessa. Pankkitoiminnan keskittyminen on lisännyt keinottelun osuutta ja vahvistanut sen määräävää asemaa maailmantaloudessa.

2) Johdannaismarkkinat ovat ainakin yhtä suuret kuin vuonna 2008

Yksityiset pankit luovat nykyään jopa 97 prosenttia kaikesta liikkeellä olevasta rahasta. (3) Se tapahtuu pankkien myöntäessä lainoja asiakkailleen. Erityisesti suuret kansainväliset pankit muuttavat myöntämiään lainoja edelleen “virtuaalirahaksi” arvopaperistamisen, johdannaisten avulla. Pankit pilkkovat ja paketoivat myöntämiään lainoja uudelleen johdannaisiksi ja myyvät edelleen. Johdannaisia voidaan luoda lähes loputtomasti lisää ja kaupata eteenpäin. Edelleen niille voidaan myydä vakuuksia, luottoriskijohdannaisia, siltä varalta että alkuperäinen laina jää maksamatta. Tuollaisia ”vakuutuksia” voidaan myydä suojaksi mitä tahansa muitakin uhkia, esimerkiksi arvopaperien arvonalennusta, korkojen nousua tai jonkin valtion maksukyvyttömyyttä vastaan. Ne ovat siis eräänlaisia vedonlyönnin välineitä.

Vuoden 2008 talouskriisin alkaessa johdannaisten määrä oli 10 kertaa maailman silloinen bkt. Kriisi alkoi johdannaisiksi paketoiduista ”myrkyllisistä” asuntoluotoista.

Se aiheutti ongelmia myös luottoriskivakuutuksia myyneille. Amerikkalainen vakuutusyhtiö AIG oli vuoteen 2008 tultaessa myynyt luottoriskijohdannaisia 1000 miljardin dollarin edestä. Talouskriisin puhjetessa se joutui laiminlyömään 14 miljardin edestä sitoumuksiaan. USA:n hallitus pelasti yhtiön välttääkseen paniikin pahenemisen Lehman Brothersin konkurssin jälkeen. Se oli historian kallein yksittäinen pelastusoperaatio. Valtion tuesta AIG:lle 95 prosenttia meni luottoriskijohdannaisten aiheuttamien tappioiden korvaamiseen. (4)

Johdannaisten suhteellinen määrä ei ole ainakaan laskenut. Johdannaisista yli 80 prosenttia on myyty suojaksi korkoriskiä vastaan eli ne laukeavat pankkien maksettaviksi, jos keskuspankit nostavat ohjauskorkoa. (5) Globaalisti koroista on lyöty vetoa kuusi kertaa koko maailman bkt:n verran. (6)

Meillä ei ehkä ole taloutta maanantaina.

– USA:n valtiovarainministeri v. 2008

Nyt amerikkalaispankeilla on taseissaan johdannaisia 14 kertaa USA:n bkt:n verran. (7)

Neljä suurinta amerikkalaispankkia vastaavat 93 prosenttia niistä. Yhteensä niillä on johdannaisia yli kymmenen kertaa enemmän kuin on koko USA:n valtionvelka (joka on 18.000 miljardia dollaria, yli 100 prosenttia USA:n bkt:sta). On ilmiselvää, että ne joutuvat vaikeuksiin, jos Fed nostaa ohjauskorkoa.

Amerikkalaispankeilla ei ole merkittävästi suoria lainoja euromaille. Mutta sen sijaan ne ovat myyneet luottoriskijohdannaisia, siis vakuutuksia euromaiden maksukyvyttömyyttä vastaan sijoittajille, jotka ovat ostaneet mm. eurovaltioiden velkakirjoja. Kuinka paljon? Kukaan ei tiedä, koska amerikkalaispankit ovat voineet käydä tuota kauppaa taseidensa ulkopuolella. (8) Minkä tahansa eurovaltion velkajärjestely saattaisi laukaista luottoriskijohdannaisten maksuvelvoitteet, joihin niiden myyjillä ei ole varaa kuten ei ollut AIG:lläkään vastaavassa tilanteessa.

Euroopan suurimmalla pankin, Deutsche Bankin taseissa on johdannaisia enemmän kuin yhdelläkään amerikkalaispankilla, yli 75.000 miljardin dollarin arvosta, 20 kertaa Saksan bkt:n verran. (9) Se on tuhat kertaa enemmän kuin on EU:n pankkiunionin suunniteltu kriisirahasto.

Suursijoittaja Warren Buffett totesi jo 2000-luvun alussa, että johdannaiset ovat ”finanssialan joukkotuhoaseita”. (10)

Muutkin tervejärkiset sijoittajat ovat vuosia varoittaneet, että uusi finanssikriisi on väistämätön nimenomaan johdannaisten vuoksi. Esimerkiksi rahastoyhtiö Templeton Asset Managementin salkunhoitaja Mark Mobius on todennut, että ”seuraava finanssikriisi on ehdottomasti tulossa kulman takana, koska emme ole ratkaisseet ainuttakaan niistä tekijöistä, jotka aiheuttivat edellisen kriisin”. ”Ovatko johdannaiset säädeltyjä? Eivät. Saadaanko johdannaisista yhä kasvua? Kyllä.” (11)

3) Vuoden 2008 jälkeen suurten pankkien johtajat ovat saaneet tosiasiallisen syytesuojan pankkitoiminnassaan tekemiensä laittomuuksien osalta

Vuoden 2008 kriisin aiheuttaneista amerikkalaispankkiireista ketään ei ole tuomittu oikeudessa.

USA:n silloinen oikeusministeri Eric Holder tunnusti keväällä 2013 suoraan luopuneensa syytetoimista suuria pankkeja vastaan niiden tekemien laittomuuksien vuoksi pelossa, että ”syyte saattaisi vaarantaa finanssijärjestelmän”. (12)

Pankit maksavat laittomuuksistaan ”sakkoja” – käytännössä lahjuksia, joilla ne ja niiden johtajat välttyvät rikossyytteiltä. Vuoden 2008 kriisin alettua syyskuuhun 2014 mennessä USA:n ja EU:n pankit ovat maksaneet tällaisia syytesuojan takaavia lahjuksia 178 miljardia dollaria. (13)

EU:ssa maksukyvyttömäksi tiedetylle Kreikalle lainanneet suuret kansainväliset pankit palkittiin keinottelustaan: niiden Kreikka-saatavat maksettiin täysimääräisinä ja korkojen kanssa euroalueen veronmaksajien pussista ja tuo pankkituki sälytettiin kreikkalaisten maksettavaksi. Kreikalle menneestä ”tuesta” yli 90 prosenttia meni suurille kansainvälisille pankeille. (14)

4) Pankkituet ovat kasvattaneet keskuspankkien taseet moninkertaisiksi vuoden 2008 jälkeen

Keskuspankkien taseet ovat kasvaneet selvästi bkt:ta enemmän. Keskuspankkien vaikutus talouteen kasvaa.

Veromaksajien riski joutua rahoittamaan keskuspankkien tappioita on kasvanut.

5) Keskuspankkien toiminta on reaalitaloudelle haitallisempaa kuin ennen vuotta 2008

Keskuspankit ovat vuoden 2008 kriisin jälkeen jakaneet pankeille halpaa rahaa eri muodoissa enemmän kuin koskaan. Osakkeiden arvo on noussut reaalitaloutta selvästi enemmän aiheuttaen osakekuplan uhan. Euroalueella kriisimaiden velkakirjojen korot ovat pudonneet, vaikka niiden talous ei ole olennaisesti parantunut.

Kun pankkilainoille ei leikkauspolitiikasta johtuvan kulutuksen ja investointien vähäisyyden vuoksi ole kysyntää, pankit käyttävät saamansa keskuspankkirahan keinotteluun. Keskuspankkien lisääntyvä vaikutus talouteen on edesauttanut keinottelua.

Keskuspankkien vuoden 2008 jälkeen ylläpitämät alhaiset korot rohkaisevat – ja alhaisten korkotuottojen vuoksi suorastaan pakottavat – pankkeja riskinottoon. Siitä on varoittanut mm. IMF raportissaan. (15) Lisäksi ne edesauttavat ”zombie”-pankkien hengissä säilymistä. Elinkelvottomilla pankeilla ei ole rahkeita toimia reaalitaloudessa – ne käyttävät keskuspankilta tekohengityksenä saamansa halvat lainat keinotteluun. Kansainvälinen järjestelypankki BIS arvosteli ”zombie”-pankkien tukemisesta vuoden 2014 raportissaan erityisesti EKP:tä. (16)

Alhaiset korot ovat rohkaisseet keinottelijoita valuuttakauppaan. He lainaavat matalalla korolla USA:n dollareita ja sijoittavat ne korkeammalla korolla kehittyvien maiden valuuttoihin. Keskuspankkien käynnistämä ”elvytys”, rahan syytäminen pankeille esim. velkakirjoja ostamalla, on myös valuuttasotaa: se alentaa oman valuutan arvoa kilpailijavaluuttoihin verrattuna. EKP:n tammikuussa 2015 lupaama ”elvytys” laskee euron arvoa ja nostaa entisestään dollarin arvoa. USA:n dollarilla on käyty valuuttakauppaa yli 9.000 mrd dollarin arvosta. Dollarin arvonnousu suhteessa muihin valuuttoihin uhkaa näiden keinottelijoiden voittoja ja on omiaan lisäämään epävarmuutta markkinoilla. (17)

6) Eriarvoisuus maailmassa on – osin pankkitukien vuoksi – kasvanut vuoden 2008 kriisin jälkeen

Pankkituet lisäävät osaltaan tuloeroja. Tämän on myöntänyt jopa EKP:n johtokunnan jäsen Yves Mersch. (18) Rikkain prosentti omistaa pian enemmän kuin kaikki muut yhteensä. (19) – OECD:n mukaan tuloerot ovat suuri talouskasvun este ja uhka yhteiskunnalliselle vakaudelle. (20)

7) Valtaosa maailman valtioista on velkaantuneempia kuin ennen vuotta 2008

Globaali kokonaisvelka kasvoi 40 prosenttia vuoden 2007 puolivälistä vuoden 2013 puoliväliin, 100.000 mrd dollariin. (21) Vertailukohdaksi: maailman bkt on kasvanut samassa ajassa selvästi hitaammin ja se oli vuonna 2013 Maailmanpankin mukaan 75.500 mrd dollaria. (22)

USA:n julkinen velka on yli 18.000 mrd dollaria, yli 100 prosenttia maan bkt:sta. USA:n talous kasvaa (tosin vähemmän kuin tilastokikkailun avulla esitetään), mutta velkaantuminen ei ole pysähtynyt. Päinvastoin, USA velkaantuu joka vuosi 1000 mrd dollaria lisää. USA:n taloudenpito muistuttaa pyramidihuijausta: se maksaa uudella velalla entisiä velkoja.

Yhden prosentin koronnosto lisäisi USA:n korkomenoja vähintään 150 mrd dollaria vuodessa. (23) Voidaan vain kuvitella, miten koronnosto vaikuttaisi keinottelijoihin, jotka ovat myyneet miljardikaupalla korkoriskijohdannaisia. Ne eivät pystyisi vastaamaan sitoumuksistaan ja niitä odottaisi AIG:n kohtalo. Mutta onko valtioilla enää varaa maksaa keinottelijoiden tappioita?

Kiinan kokonaisvelka kasvoi 7.000 mrd dollarista vuonna 2007 nelinkertaiseksi, 28.000 mrd dollariin vuoden 2014 puoliväliin mennessä. Se on 282 prosenttia bkt:sta. (24)

EU:ssa velkaiset kriisivaltiot ovat ”pelastustoimien” tuloksena entistä velkaisempia, erityisesti Kreikka, jonka julkinen velka bkt:sta on yli 175 prosenttia.

Suuri osa eurovaltioista on velkaantuneempia kuin ennen vuotta 2008. Euromailla on yhteensä velkaa noin 12.000 mrd euroa. Vastaavasti euroalueen pankeilla on valtioiden velkakirjoja enemmän kuin koskaan vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Se on riski, koska valtiot ovat velkaisempia kuin koskaan. (25)

Eurovaltioiden velkakirjat (joita pankit Baselin komitean säädösten mukaan voivat pitää riskittöminä) ovat pankkien taseissa pönkittämässä johdannaisia, joita pankeilla on taseissaan moninkertainen määrä, jopa 100.000 mrd euroa. (26) Mikä tahansa velkajärjestely pakottaisi pankit hankkimaan nopeasti lisää pääomaa.

8) Velkaa käytetään entistä enemmän pelkkään keinotteluun

Osin siksi myös pankit, yritykset ja yksityiset ovat entistä velkaantuneempia kaikkialla. Yksityinen velka on useimmissa kehittyneissä maissa moninkertainen julkiseen velkaan verrattuna.

9) Normaalia pankkitoimintaa heikommin säädelty varjopankkitoiminta on kasvanut lähes yhtä suureksi kuin se oli ennen vuoden 2008 kriisiä. (27)

10) Uutena piirteenä eri valtioiden keskuspankit ovat aloittaneet valuuttasodan devalvoimalla valuuttojaan erimuotoisten ”määrällisten kevennysten” vuoksi. EKP ilmoitti tammikuussa 2015 käynnistävänsä oman kevennysohjelmansa. Kaikkiaan 15 keskuspankkia on tehnyt samoin tämän vuoden – siis runsaan kuukauden – aikana. (28)

LÄHTEET:

(1)
Joe Nocera, “As Credit Crisis Spiraled, Alarm Led to Action”, The New York Times, 2.10.2008.

(2) ”Interview with Economist Nouriel Roubini: ‘We Will Have Even More Crises in the Future’”, Der Spiegel 10.5.2010

(3) Kts. esim. Positive money: “How bänks make money”

(4) Yrjö Kallinen, Juha Koivisto, Lauri Lahikainen, Antti Ronkainen: Kurssi kohti konkurssia, s. 148, lainattu osoitteesta http://www.jariiivanainen.net/taloustarkastelussa.html.

(5) George Schultze, “Risk Is Back: America’s Biggest Banks Are Knee-Deep In Derivatives, Forbes 28.3.2013

(6) Phoenix Capital Research, “The Bond Bubble’s Risk Hits an Unbelievable $555 TRILLION in Size”, Zerohedge 22.12.2014

(7) Michael Sivy,”Why Derivatives May Be the Biggest Risk for the Global Economy”; 27.3.2013

(8) Charles P Wallace, “Europe’s ticking time bomb: Credit default swaps”, Fortune 4.1.2012

(9) https://www.deutsche-bank.de/ir/en/content/reports_2012.htm

(10) http://www.berkshirehathaway.com/letters/2002pdf.pdf

(11) “Seuraava finanssikriisi on kulman takana”, Taloussanomat 30.5.2011

(12) Andrew Ross Sorkin, “Realities Behind Prosecuting Big Banks”, The New York Times 11.3.2013

(13) https://www.bcgperspectives.com/Images/Building_the_Transparent_Bank_Dec_2014_tcm80-177814.pdf

(14) “At least 90% of the Greek bailout has paid off reckless lenders”, Jubilee Debt Campaign, 18.1.2015

(15) Andrew Walker, “IMF warns of low interest rates ‘risk’ to economy, BBC 8.10.2014

(16) 84th BIS Annual Report, 2013/2014, 29.6.2014

(17) Phoenix Capital Research, “The $9 Trillion US Dollar Carry Trade is Blowing Up”, Zerohedge 23.1.2015

(18) Yves Mersch, “Monetary policy and economic inequality”, Corporate Credit Conference, Zurich 17.10.2014

(19) Larry Elliot, Ed Pilkington ”New Oxfam report says half of global weajth held by the 1%”, The Guardian 19.1.2015

(20) Larry Elliot,”Revealed: how the wealth gap holds back economic growth”, The Guardian, 9.12.2014

(21) John Glover, “Global Debt Exceeds $100 Trillion as Governments Binge, BIS Says”, Bloomberg 9.3.2014

(22) http://databank.worldbank.org/data/download/GDP.pdf

(23) Phoenix Capital Research, “The $100 Trillion Global Debt Ponzi Scheme”, Zerohedge 2.2.2015

(24) Simon Kennedy, “A World Overflowing With Debt”, Bloomberg 5.2.2015

(25) Christopher Whittall, Gareth Gore, ”Eurozone banks’ sovereign exposure hits new high”, Reuters 10.3.2015

(26) Phoenix Capital Research, ”Why are Central Banks Terrified of Debt Restructuring, Zerohedge 30.1.2015

(27) Sam Fleming, ”Shadow banking nears pre-crisis peak”, FT 30.10.2014

(28) Ambrose Evans-Pritchard, ”Devaluation by China is the next great risk for a deflationary world”, The Telegraph 4.2.2015

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.