Yrjö Rautio kirjoittaa viimeisessä Hesarin kolumnissaan (26.2.2021): ”Olemme uskoneet, että tieto ja sivistys ovat demokratian tae. Edellytyksiä ne ovat, mutta eivät tae. Ihminen ei ole myöskään niin rationaalinen kuin uskoimme ja kuin olisi demokratian kannalta suotavaa. Hänet saadaan helposti toimimaan myös omaa etuaan vastaan.”
Ja: ”Uskomme, että ihminen oppii historian kokemuksista. Osa oppii, osa ei. Suuri osa ihmisistä ei historiasta edes mitään tiedä, koska ei lue mitään paitsi someroskaa.”
Maailma huutaa – tällä kertaa Raution sanoin – sen kaltaisia ratkaisuja, mitä Uusi historia -yhdistys on esittänyt ohjelmassaan Ihmiskunta ensin! Kohti eettistä sivilisaatiota.
Länsimaisten hyvinvointivaltioiden instituutiot, mitä tulee tietoon, sivistykseen ja historiasta oppimiseen perustuvat päättyneeseen aikakauteen, mm. siihen aikaan, kun Rautio toimi työväenlehtien päätoimittajana. Tarvitaan filosofian johtama uusi sivistysliike, jossa huomiota kiinnitetään siihen, että ihminen tosiaan on taipuvainen irrationaalisuuteen ja toimimaan sekä omaa että yleistä etua vastaan.
Miten se voidaan ottaa huomioon? Ehdotuksemme uuden sivistysliikkeen keskusteluperiaatteiksi perustuu kolmeen pääseikkaan:
1) Tunnustetaan väittelyn kohteina olevien teemojen ideologinen luonne. Keskustelijat lähtevät siitä, että myös he itse voivat sokaistua ennakkoluulojen tai tiedostamattomien etupyyteiden vuoksi. Omat mielipiteet asetetaan näin kritiikille alttiiksi. Tavallinen kansalainen, professori ja poliitikko ovat tasaveroisia esittämään mielipiteensä ideologisista kysymyksistä.
2) Koska ihmisillä on taipumus irrationaalisuuteen ja mielivaltaan, heitä on rohkaistava sivistyneeseen keskustelukulttuuriin. Se ei luonnistu itsestään missään ihmisyhteiskunnassa tai ryhmässä, koska aina on olemassa eturistiriitoja. Siksi tarvitaan tunnusta ”palkkaa on maksettava myös, ja lopulta ennen kaikkea oikeudentajun, solidaarisuuskyvyn ja totuudenrakkauden perusteella”. Tätä tunnusta ei pidä tulkita yksioikoisesti, siitä on mahdollista kehittää lukemattomia erilaisia käytännön sovelluksia.
3) Tarvitaan rehellisen keskustelukulttuuriin säännöt. Väittelyssä tunnustusta on annettava niille, jotka ovat totuutta puolustaessaan joutuneet kärsimään mielipiteidensä vuoksi, vastaväittäjälle aina kun se on aiheellista sekä niille, jotka keskustelevat reilusti.
Uusi historia -ohjelmapamfletissa näitä on käsitelty osassa 2, Mitä on tehtävä? ja artikkeleissa Ideologia-käsite ja rehellinen väittelykulttuuri sekä Rehellisen keskustelukulttuurin säännöt.
Demokratia ei säily, ellei sitä laadullisesti kehitetä. Uusi sivistys lähtee keskustelukulttuurin sivistämisestä.
Artikkeli on julkaistu myös Uuden Suomen puheenvuorossa.
ARTIKKELIKUVA:
Suomen kansalliskirjasto, Helsinki. KUVA: © Uusi historia ry.
